Väkivaltaisuudet ovat kiihtymässä Kongon demokraattisessa tasavallassa. Asiantuntijat pelkäävät sotaa, joka koskisi miljoonia ihmisiä. Kongo syyttää naapurimaata kapinallisryhmien tukemisesta, jotka vahvistavat asemaansa maan itäosassa. Konflikteissa on kyse raaka-aineista ja etnisistä identiteeteistä.
Kapinallisryhmä M23 on etenemässä Itä-Kongossa ja yrittää vallata Goman kaupungin, jossa asuu kaksi miljoonaa ihmistä. YK varoitti muutama päivä sitten, että väestön turvallisuustilanne heikkenee edelleen. Yhdysvallat varoitti jo helmikuussa, että Kongon demokraattisen tasavallan ja naapurimaiden Ruandan välillä voi syttyä sota.
Konfliktialue
Kongon demokraattinen tasavalta sijaitsee Keski-Afrikassa ja sen väkiluku on noin 90 miljoonaa asukasta. Ruanda on paljon pienempi valtio, joka sijaitsee idässä valtavaa Kongoa vastapäätä.
Konfliktin osapuolet
Kongon keskushallinto ja sen armeija taistelevat joidenkin kapinallisryhmien tukemina muita kapinallisryhmiä vastaan, tällä hetkellä pääasiassa ”23. maaliskuuta -liikettä”, lyhyesti M23, vastaan. Jännitteet naapurimaa Ruandan kanssa ovat lisääntyneet vuodesta 2022 lähtien, koska Kongo syyttää Ruandaa M23:n tukemisesta.
Kongon historia:
- 1960: Kongon demokraattinen tasavalta itsenäistyy Belgian siirtomaavallasta, minkä jälkeen alkaa sisällissota.
- 1965 – 1997: Kongo on presidentti Joseph Mobutun diktatuurin hallinnossa yli 30 vuotta. Vuosien 1996 ja 1997 ensimmäinen Kongon sota johtaa hänen syrjäyttämiseensä.
- 1998 – 2003: Toistensa kanssa riidassa olevat kapinallisryhmät yrittävät kaataa hallituksen toisessa Kongon sodassa.
- 2006: Ensimmäiset vapaat parlamentti- ja presidentinvaalit itsenäistymisen jälkeen.
- 2021: Taistelut M23:n ja kongolaisten joukkojen välillä puhkeavat Itä-Kongossa.
- 2022: Jännitteet kärjistyvät Kongon ja Ruandan välillä, jotka syyttävät toisiaan kapinallisryhmien tukemisesta.
Sodalle on kaksi pääsyytä
1. Etniset ryhmät
Kongon demokraattisessa tasavallassa asuu yli 200 etnistä ryhmää, ja niiden välillä on usein yhteenottoja. Tutsien kansanmurhasta vastuussa olleen Ruandan hutuhallituksen kaatumisen jälkeen yli kaksi miljoonaa hutua pakeni Ruandasta Kongoon. Siellä he liittyivät hallitukseen ja hyökkäsivät tutsien etnistä ryhmää vastaan. Naapurivaltiot tukivat vastapuolen kapinallisia ja syrjäyttivät hallituksen vuonna 1997, mikä johti toiseen Kongon sotaan.
2. Luonnonvarat
Erityisesti Itä-Kongossa on runsaasti kultaa, timantteja, kuparia, kobolttia, koltaania ja sinkkiä. Kaikkia sotaa käyviä osapuolia syytetään siitä, että he käyttivät sotaa tekosyynä ryöstääkseen maan luonnonvarat ja varmistaakseen itselleen hedelmällisen maaperän. Rikkaista luonnonvaroistaan huolimatta Kongon demokraattinen tasavalta on yksi maailman köyhimmistä maista. Siirtomaavallan ajoista ja Mobutun diktatuurista lähtien raaka-aineita on käytetty lähes yksinomaan vallanpitäjien rahoittamiseen, eikä väestö ole juurikaan päässyt hyötymään niistä.
Suuri osa kaivosalueista on edelleen kapinallisryhmien hallinnassa, jotka ajavat väestöä pakkotyöhön. Valtion rakenteet ovat heikot ja korruptio rehottaa. Valtionvalvontaa ei ole juuri lainkaan. Etenkin maan itäosissa poliitikkoja syytetään myös siitä, että heiltä puuttuu tahto varmistaa oikeudenmukainen raaka-ainekauppa.
Lähde: Heute
Katsokaa kongolaisia tai vaikka nigerialaisia, kaikilla on silmätkin täysin tyhjät.
Jos uskoisi sa-n olevan totta, niin sanoisin että se piru sieltä kurkkii.
Toisaalta jos on älykkyys sammakon tasoa niin minkäs sille sitten voi.
Vain parisataa etnistä ryhmää, siis yhtä paljon kuin meillä…suunnilleen.