Georgia on ottamassa käyttöön uutta lainsäädäntöä, jolla pyritään hillitsemään ulkomaista vaikutusvaltaa maassa. Brysselin ja Washingtonin virkamiesten harmiksi he sanovat, että uusi laki uhkaa demokratiaa ja sananvapautta.
Jos yhdistys, säätiö tai mediayhtiö saa yli 20 prosenttia tuloistaan ulkomailta, sen on ilmoitettava tästä Georgian veroviranomaisille ja rekisteröidyttävä ”ulkomaiseksi vaikuttajaksi”.
Georgian parlamentti äänesti keskiviikkona 83-23 äänin uuden lain puolesta, joka on parhaillaan menossa toiseen äänestykseen.
”Äärimmäistä retoriikkaa”
Pääministeri Irakli Kobakhidzen tämän vuoden helmikuusta lähtien johtaman Georgian hallituksen mukaan uusi laki on tarpeen, koska ”äärimmäistä retoriikkaa” käyttävät ”toimijat” yrittävät vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen, mutta on epäselvää, kuka heidän taustallaan on tai kuka heitä rahoittaa.
”Se osoittaa, että nämä kansalaisjärjestöt eivät ole läpinäkyviä eikä yhteiskunta tiedä mitään siitä, kuka saa rahaa ja mihin”, Kobakhidze sanoi hallituksen kokouksessa viime kuussa.
”On tärkeää, että yhteiskunta on täysin läpinäkyvä kaikissa näissä asioissa, myös siinä, mistä rahat tulevat ja mihin niitä käytetään”, hän jatkoi.
Kobakhidze väittää, että Georgian laki jäljittelee Yhdysvaltain FARA-lakia, jonka mukaan poliittisten toimijoiden, joilla on ”ulkomaisia päämiehiä”, on ilmoittauduttava maan oikeusministeriölle. Hän uskoo, että jos Yhdysvalloissa on tällainen laki, niin myös Georgiassa voi olla.
Lännen viha
Uusi laki herättää kuitenkin vihaa länsimaisten johtajien keskuudessa. Sen sijaan he syyttävät Georgian hallitusta siitä, että se seuraa Vladimir Putinin jalanjälkiä ja ottaa käyttöön samanlaisen lain kuin Venäjä otti käyttöön vuonna 2012. Sielläkin on rekisteröintivaatimuksia ulkomailta rahaa saaville mielipidevaikuttajajärjestöille.
EU on asettanut Georgialle pakotteita ja sanonut, ettei se saa liittyä unioniin, jos laki, jonka väitetään uhkaavan demokratiaa ja sananvapautta, otetaan käyttöön.
Laki herättää myös jonkin verran vastustusta Georgiassa, ja tuhannet mielenosoittajat ovat lähteneet kaduille Tbilisissä maan länsimielisten oppositiopuolueiden järjestämissä väkivaltaisissa mielenosoituksissa.
Georgialainen oligarkki
Georgian ja länsivaltojen välisellä konfliktilla on useita ulottuvuuksia.
Vuonna 2012 Georgiassa nousi valtaan vastaperustettu Georgian Dream -puolue, josta on sittemmin kehittynyt valtapuolue, joka on suunnattoman suosittu georgialaisten keskuudessa ja joka näyttää saavan murskavoiton myös tämän syksyn parlamenttivaaleissa. Puolueen ohjelma muistuttaa populistista sosialidemokratiaa, ja siinä on konservatiivisia ja kansallismielisiä elementtejä, jotka on suunniteltu vetoamaan laajaan yleisöön.
Georgian Dream on osaltaan georgialaisen oligarkki Bidzina Ivanishvilin poliittisten pyrkimysten tulos. Ivanishvili syntyi Georgiassa eli entisessä Georgian neuvostotasavallassa, mutta hän oli Venäjän kansalainen monta vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ennen kuin hänestä tuli paperilla georgialainen.
Kun Ivanishvili haastoi silloisen presidentin Mikheil Saakašvilin vallan vuonna 2011, hänen Georgian kansalaisuutensa peruttiin. Georgialainen Dream-puolue voitti kuitenkin vaalit. Saakašvili, jonka voidaan sanoa olevan länsivaltojen mies Georgiassa, lähti maanpakoon Ukrainaan ja tuomittiin myöhemmin vankilaan vallan väärinkäytöstä poissa ollessaan.
Washingtonin ja Brysselin miehenä Georgiassa toimivan Saakašvilin kohtelu on osaltaan herättänyt paljon pahaa verta kansainvälisissä suhteissa.
Pelko sodan kärjistymisestä
EU ja Yhdysvallat sekä länsimaiset toimijat syytävät vuosittain miljardeja dollareita Georgiaan. Usein erilaisiksi kehityshankkeiksi naamioituna. Tämä huolestuttaa Tbilisin uusia vallanpitäjiä vuodesta 2012 lähtien.
Ukrainan sota sujuu länsivaltojen kannalta huonosti, ja Georgiassa ollaan yhä enemmän huolissaan siitä, että Washington ja Bryssel yrittävät avata ”toisen rintaman” Venäjää vastaan vetämällä maassa olevien asiamiestensä kautta Georgian mukaan yhä verisempään sotaan. Hallitus haluaa pysäyttää tämän kehityksen.
Pääministeri Irakli Kobakhidzen mukaan maassa toimivat länsimaiden rahoittamat säätiöt ja järjestöt yrittävät lietsoa Georgian ja Venäjän välistä konfliktia. Esimerkiksi jo kaksi vuotta sitten ne kannustivat georgialaisia matkustamaan Ukrainaan taistelemaan Venäjää vastaan.
”Vuonna 2008 samat ihmiset varmistivat, että venäläiset panssarivaunut vyöryivät Georgiaan, ja heidän toimintansa vuonna 2022 palveli täsmälleen samaa tarkoitusta”, hän sanoi.
Lähde: Samnytt
Eu on täysi vastakohta demokratialle ja varsinkin sananvapaudelle. Silti nuo eu kalkkunat luulee että ovat koko euroopan aivot.