Ruotsissa viime vuoden kesäkuussa elämäntaparikollinen Daniar Fouad Mohammed tappoi 11-vuotiaan polkupyöräilevän pojan Märstassa Tukholman pohjoisosassa. Törmäys tapahtui hänen vanhempiensa nähden. Häntä syytetään nyt kuolemantuottamuksesta ja holtittomasta ajamisesta.
Perhe oli 7. kesäkuuta viime vuonna pyöräilemässä. Ensin pyöräili 11-vuotias poika, sitten vanhemmat. Kun poika ylitti suojatien, auto törmäsi häneen kovaa vauhtia järkyttyneiden vanhempien edessä.
Isä kertoo, kuinka hän juoksi poikansa luo, joka makasi maassa vakavasti loukkaantuneena ja jolla oli suuri haava takaraivossaan. Poika oli yhä elossa.
”Ainoa asia, johon pystyin keskittymään, oli yrittää pitää hänet hengissä, yrittää pelastaa hänet”, isä kertoo haastattelussa. Hän jatkaa kuvaamalla, kuinka hän näki veren virtaavan poikansa korvista ”…ja sitten tiesin, että hän oli poissa! Mutta viimeisen kerran kun hän katsoi minuun … ja… sitten hän katsoi ylös ja sanoi hyvästi.”
Isä antaa anteeksi Daniarille
Syvästi uskovainen isä sanoo kuulemisen aikana myös, että hän antaa Daniarille anteeksi poikansa tappamisen. Ennen kuulemisen aloittamista hän haluaa ”välittää täydestä sydämestään”, ja että hän ”ymmärtää Daniarin kärsimyksen”. Hän myös haluaa tehdä selväksi, että hän ”ymmärtää Daniarin olevan pahoillaan tapahtuneesta”.
Isä huomauttaa, että ”Jeesus sanoi, että meidän pitäisi aina antaa anteeksi, mitä tahansa se onkin. Rangaistukseksi riittää, että hänen poikansa tappanut mies joutuu elämään loppuelämänsä tietäen tappaneensa lapsen”.
Yliajo suojatiellä
Raskauttavana tekijänä sen lisäksi, että Daniar ajoi ajoneuvoa luvattomalla nopeudella, on se, että hän törmäsi poikaan, kun tämä oli ylittämässä suojatietä.
”Vartioimattomassa risteyksessä on noudatettava suurempaa varovaisuutta. On tapahtunut törmäys, jota ei olisi pitänyt tapahtua, jos nopeusrajoitusta olisi noudatettu. Henkilöauton kuljettajalta vaaditaan paljon, kun hän ohittaa suojatien”, sanoo tapauksen syyttäjä Daniel Suneson.
”Se ei ollut minun syytäni”
Kysyttäessä Daniar kiistää kaikki rikossyytteet ja väittää, ettei pojan kuolema ollut hänen syytään. Hän kuitenkin myöntää, ettei nähnyt mitään edessään, koska aurinko oli häikäissyt suoraan hänen silmiinsä.
Hän sanoo myös, että hänellä oli autossa matkustaja, joka poistui paikalta heti tapahtuman jälkeen. Hän ei halua auttaa poliisia matkustajan tunnistamisessa. Hän väittää kuitenkin, että matkustajan etunimi on ”Rawan” ja että hän ”asuu jossain Märstassa”.
Aiempia rikostuomioita löytyy, mutta ei voida karkottaa
Vuonna 2020 Daniar sai tuomion toisesta holtittomasta ajamisesta. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun hän peruutti autonsa erittäin kovalla nopeudella suoraan jalankulkijoiden päälle parkkipaikalla.
Hänet on tuomittu myös väkivaltaisesta vastustamisesta, huumausainerikoksista ja laittomasta uhkauksesta. Häntä syytettiin vuonna 2019 korkean profiilin jengiin liittyvästä teloitusmurhasta Brommassa Länsi-Tukholmassa vuonna 2017 ja ravintola-ammuskelusta Märstassa vuonna 2019. Hänet tuomittiin alun perin, mutta hovioikeus vapautti hänet, koska se katsoi, että todisteet eivät olleet täysin riittävät tuomion saamiseksi. Vastaavasti Daniar on välttynyt rangaistukselta myös pahoinpitelystä, törkeästä virkamiehen uhkauksesta ja törkeästä aserikoksesta.
Daniar tuli Ruotsiin Irakista vuonna 2009 ja sai epäselvistä syistä Ruotsin kansalaisuuden vain reilu vuosi saapumisensa jälkeen. Häntä ei siis voida karkottaa.
Lähde: Samnytt
Daniarilla tuskin on kykyä katua tekoaan, paremminkin kykyä olla välinpitämätön vääräuskoisen menehtymisestä.
Ei syyllisyyttä vähennä se, että ”ei nähnyt mitään”. Jos ei näe mitään auringon vuoksi, pitää ajaa todella hitaasti, että pystyy kontrolloimaan ajoansa. Jos ei näe sittenkään, pitää pysähtyä.
Kumma, jos ei kortti lähde noilla töppäilyillä.
Eiköhän Jeesus kehottaisi mahdollisen anteeksiannon ohella myös leikkaamaan näin haitallisen jäsenen irti kehosta ts. yhteisöstä. Eli välitön karkotus tulisi kyseeseen, jos eläisimme järjellisessä maailmassa. Aivan takuulla tekijä myös tulee kohtaamaan tekonsa seuraukset ennen pitkää. Mikään ei silti tuo vanhemmille heidän poikaansa takaisin.
Jollei häntä voida karkoittaa on ainoa ihmioiksia kunnioittava rangaistus karkottaa tämä ihmistä muistuttava ekukka paratiisiin, siellä jo neisyet odottavat hame hampaissa hurskasta urosta. Aatulla olisi tekemistä Euroopassa, kun on päästetty poikaset huseeraamaan.
Uhrin isä ojennusleirille, sentään jonkin asteista katkeruutta ja vihaa taottava lapsensa menettäneen kalloon, turha vai taitaa olla. Mohammed kohdalla kohdatkoon elämisen tosiasiat synnyinmaassaan, sinne syytetty kiireesti vietävä ja siellä myös tuomittava sen maan lakien mukaan, ikeköön kunniansa perään siellä, lampaiden ja muulien seassa.
Selittely kuulosti siltä että isää on uhkailtu. Ei kukaan muuten voi noin puhua oman poikansa tappajasta.
Osoitus siitä miten joka uskonto sumeiluttaa pääkopan. Tuollaista ei nimittäin yksikään järkevä vanhempi anteeksi anna. Omalla kohdalla tulisin metsästämään tuon tekijän mistä tahansa, ei enää oma elämäni merkkaisi, ainoa elämääni ojaava asia olis se kun olen saanut tekijän kiinni ja annan kohtalon jatkua minkä lapselleni teki.
Ei se nyt ihan noinkaan ole.
Itsellä kun on ollut todella vaikeita aikoja elämässä, niin olen joskus käteni ristinyt nukkumaan mennessä, ja voin sanoa että se on auttanut vaikka en mikään uskovainen muutoin olekaan.