Kertomukset ihmisistä, jotka etsivät pelastusta sukupuolenvaihdosleikkauksesta ja katuvat nyt syvästi tätä päätöstä, herättävät kerta toisensa jälkeen tyrmistystä. Heidän virheellisen päätöksensä seuraukset seuraavat heitä läpi elämän. LGBTQ-agendan riehuessa nämä ihmiset saavat vain vähän huomiota. Näyttää siltä, että heidän varoituksensa vaarantavat nuorimpien indoktrinaation. AUF1:lle yksinoikeudella antamassaan haastattelussa rohkea 28-vuotias kertoo nyt kohtalostaan: vakavan trauman jälkeen hän halusi tulla mieheksi – nyt hän joutuu elämään silvotun ruumiin kanssa.
Mieheksi haluavan naisen raastava elämäntarina. Rinnat leikattiin pois 20-vuotiaana, ja lisäksi kolme ja puoli vuotta testosteronia. Itävaltalaiselle Sophie Griebelille (28) tehtiin sukupuolenvaihdosleikkaus kahdeksan vuotta sitten. Tänään hän katuu kyseistä toimenpidettään. AUF1:n yksinoikeudella antamassaan haastattelussa hän kertoo ”elämästään silvotun kehon kanssa”.
Väkivallan ja seksuaalisen väkivallan leimaama traumaattinen lapsuus, seitsemän vuotta perheväkivaltaa. Lopulta Sophie Griebel näki kehonsa syntipukkina. Hän luuli saavansa toivomansa rakkauden miehenä. Ja etsi transseksuaalisuudesta lunastusta kaikkiin ongelmiinsa. ”En halunnut enää tuntea sitä surua ja tyhjyyttä.”
Toivo uudesta, paremmasta elämästä oli tuolloin niin suuri, että 28-vuotias pidättäytyi tekemästä mitään muuta, hän sanoo. ”Houkuttelu on niin voimakasta”. Nykyään hän katuu syvästi valintaansa. LGBTQ-propaganda on vaarallista ja vahingollista lapsille.
Hän oivalsi myöhemmin: ”Et ole syntynyt väärään kehoon. Muuten luonto tekisi virheitä”, hän sanoo Birgit Pühringerin kanssa yksinoikeudella käymässään haastattelussa AUF1: ”Ihmiset” – Tarinoita. Kohtaloita – dokumentissa. Sophie Griebel haluaa ravistella ihmisiä kertomalla tarinansa julkisuuteen. Hän haluaa erityisesti rohkaista nuoria puolustamaan itseään.
Paljon myötätuntoa Sophien kohtalon puolesta
AUF1-lähetys on saanut valtavasti huomiota. Pelkästään YouTubessa on 130 000 katselukertaa ja satoja kommentteja. Myötätunto 28-vuotiaan kohtaloa kohtaan on valtava. Lähetys ”menee ihon alle”. ”Transseksuaalisten lukupiirien sijaan päiväkodeissa tämä elokuva pitäisi sisällyttää opetussuunnitelmaan”, eräs käyttäjistä vaatii. Toinen kirjoittaa: ”Onneksi Sophien erittäin sympaattista luonnetta ja ystävällistä karismaa ei voitu leikata tai tuhota lääkkeillä.” YouTuben käyttäjät jakavat myös omia kokemuksiaan hyväksikäytöstä.
Lähde: Report24
Propagandan ja aivopesun ohjaama ihminen päättelee ja päättää asioita väärin perustein, erityisesti lapset ja nuoret ovat alttiita tällaisille vaikutuksille.
Propagandan jakamisessa kiihkomielisimmät ja itsekritiikkiä vailla olevat ”kaikentietäjät” ovat aina äänekkäimpiä ja saavat eniten huomiota, tämä johtuu siitä, että he eivät kykene mihinkään konkreettiseen ja oikeasti rakentavaan toimintaan.
Valitettavasti maailman valtaeliitin ja globalistien keskuudessa on huomattu, että kiihkoilijat ovat hyvä käyttöväline propagandan jakamisessa, sillä he eivät ymmärrä itse jakamansa propagandan sisältöä, eivätkä siten kyseenalaista mitään asiaa.
Vastenmielistä asiassa on se, että vaikuttaminen kohdistuu useimmiten lapsiin ja nuoriin.
Kaikkein hulluimmat kiihkoilijat rekrytoimaan kaikkein helpoiten vaikutuksille alttiita. Siinä se resepti on maailma ihmisten sekapäiseksi tekemiseen.
Ei ole sattuma että punavihreät ovat vuosia puhuneet äänestysikärajan alentamisesta 16 vuoteen. Minusta sitä olisi syytä korottaa vähintään viidella vuodella, silloin alkaa jo ainakin osalla olemaan jalat oman pöydän alla. Ilmastohätätila kun koittelee vähän eri tavalla sitä joka maksaa bensalaskunsa, kuin sitä joka istuu kadula merkkivaateet päällä leikkien kapinallista.
Totta kyllä, että 18-vuotias ei ole vielä kypsä tietämään mitä ja ketä äänestää, ja miksi.
18-vuotias ei sitä itse varmaan ymmärrä, että ei ole kypsä, mutta hän ymmärtää parin kolmen vuosikymmenen jälkeen.
Jos nyt vertaan itseäni siihen mitä ajattelin 16 vuotiaana, ja vaikkapa siinä kahdenkymmenen viiden ikävuoden nurkilla, niin kyllä ero on huimaava. Vaikka tietoisesti pysyttelenkin lapsenmielisenä, tiedostan varsin hyvin elämän realiteetit. Ne alkoivat tulla esiin juuri silloin kun tilanne vaihtui oman huushollin pyörittämiseen. Sitä ennen elin kuin ellun kana, mikä tahansa asia saattoi kiinnostaa etenkin jos kaveriporukka oli samaa mieltä. Kun sitten alkaa elämänkoulu jossa ei voi jäädä luokalleen, kasvoi myöskin vastuuntunto ja ymmärrys miten pitää pelata. En väitä että tein vielä silloinkaan kaiken puhtaaseen järkeilyyn perustuen, mutta oli opittava ne lain alaisuudet mitkä vastaan tuli. Jos on vanhempien kukkaron varassa, voi huoletta nillittää ilmastonmuutoksesta ja vaatia autoilun lopettamista, teollisuuden alas-ajoa ja mitä tahansa hömppää.
Jos näille nykypäivän mopoautoilijoille lyötäisiin jokaisesta poltetusta bensalitrasta hintalappu käteen, ja se summa on pois jostain muusta mitä tarvitset tai haluat, olisi toinen ääni kellossa. Nyt kun iskukin rahalla mennään, niin eihän se kirpaise millään tavalla. Sama koskee monia muita asioita. Merkkifarkut jalassa ja uusin Iphone kourassa, ilman että niistä olisi joutunut maksamaan euroakaan, tuottaa porukkaa mikä kapinoi yhteiskunnan toimia vastaan käsittämättä että ilman sitä yhteiskuntaa ei olisi niitä haluttuja asioitakaan. Kaikille ei riitä kaikkea vaikka kuinka uskoisimme, se kun ei ole uskonkysymys.
Muistan yhden tyypin, joka oli nuorena hyvin vasemmistolainen. Kun hän sitten opiskeli ja valmistui insinööriksi ja myöhemmin perusti oman yrityksen, hän kiroili valtavaa verotusta.
Minä voin puolestani kartoa tapauksesta, jossa alunperin täysin SKDL:n ja sittemmin SKP:n kannattaja / vakaa äänestäjä sanoi muutama vuosi ennen kuolemaansa suunnilleen näin. ” En välitä enää politiikasta, se on ollut kaiken aikaa ihmisten pettämistä, ja myönnän että markkinatalous on tarjonnut ihmisille paljon enemmän kuin kommunismi olisi koskaan pystynyt tarjoamaan. ” Tuon lauseen jälkeen täytyy myöntää että jäin suu auki, mutta samalla kunnioitin niin avointa ulostuloa koska en olisi sitä osannut odottaa juuri häneltä.
Pitkän elämän elänyt henkilö näki mihin oli uskonut, ja mitä se oli tuonut tullessaan, eikä se vastannut sitä mitä oli luvattu korulauseissa. Tähän viitaten siis kannatan myöskin äänestysikärajan nostoa. Järkiintyminen on paljon todennäköisempää myöhemmällä iällä kun teinivaiheen aikana, jolloin kuka tai mikä tahansa saa vedettyä oman asiansa tai aatteensa taakse ilman kritiikkiä. Ja kannattaa huomata että tahot jotka ovat puolustavinaan kritiikin oikeutta, eivät halua sitä koskemaan omaa agendaansa. Punavihreää julistusta ei saa arvostella, vaikka huudetaan kansanvallan puolesta oikeutta arvostella politiikkaa. Se ei ole ” oikeutta ” jos vain valitut asiat saa tuomita, oikeutta on se että voi tuomita minkä tahansa asian jos kokee ettei se toimi.
Punavihreät eivät siedä heidän ideologisten uskomustensa arvostelua, koska he eivät pidä sananvapaudesta, eivätkä demokratiasta sen paremmin. He haluavat punavihreän diktaturian, jonka he kuvittelevat olevan niin hyvä, että ei sen hyvyyttä tarvitse käytännössä todistaa lainkaan. Meni miten meni syteen tai saveen, se on hyvä, koska ideologia sanoo niin.
Hippiliikkeen aikoihin eräs hippilauma perusti jollekin maatilalle kollekstiivinja elämään filosofiansa mukaisesti. Työtä, ei heidän mielestään tarvinnut tehdä, pitivät vain hauskaa. Tuli talvi ja sitten tuli nälkä ja vilu. Lopulta kollektiivi hajosi ja hipit palasivat vanhempiensa turviin.
”perusti jollekin maatilalle kollekstiivinja elämään”
Korjattuna ”perusti jollekin maatilalle kollektiivin ja alkoi elää”
Harmi, että ei voi korjata tekstiä. Aina välillä vähän muokkailee tekstiä ja sitten hätäisenä unohtaa tarkistaa, tuliko teksti ihan oikein. Olisi hyvä, jos saisivat palautetuksi korjausmahdollisuuden.
👍
Kylmä ja nälkä ovat parhaita opettajia.
Näiden harhaanjohtavien hoitojen lisäksi samaiset ihmiset panostavat lasten rekrytointiin kuin ahneimmat kauppamiehet: et voi tietää sukupuoltasi, voit olla toistakin sukupuolta oikeasti. Lapsia siis hämmennetään ajatuksilla, jotka eivät ensinnäkään askarruta lapsia sen kummemmin. Joku lapsi saattaa vähän aikaa leikkiä olevansa toista sukupuolta, syystä tai toisesta, mutta se ei ole vakavaa, vaan menee ohi lapsen kehittyessä. Tämä ilmiö ei ole sairaus, vaan ihan normaalia eläytymistä johonkin.
Sen sijaan, jos lapsi kasvaessaan alkaa vakituiseen kokea olevansa toista sukupuolta, on kyse jostain, mikä on korvienvälissä, ei suinkaan mistään, mikä olisi totta. Korvienvälissä olevia ongelmia ei hoideta hormoneilla, eikä puukoilla. Siksipä nämä muodissa olevat ja kovalla melulla markkinoidut ideat väärään sukupuoleen syntymisestä ja sukupuolen vaihtamisesta ovat silkkaa valhetta ja luultavasti tarkoituksellista ihmisten mielen terveyden horjuttamista, yhteiskunnan hämmentämistä.
Puhuvat sukupuolenvaihdosleikkauksesta, mutta eivät kykene osoittamaan yhtään tapausta, jossa sukupuoli olisi vaihtunut millään keinolla. Muistavatko kertoa potilailleen, että leikkaus tai muu tarjottu hoito, ei vaihda sukupuolta, eikä korjaa mitään, se ainoastaan tärvelee sen sukupuolen, joka henkilöllä on.
Koko juttu on suuren luokan petos, huijaus, epätoivoisten ihmisten harhauttamista.
Koskakohan nuo joutuvat vastuuseen myymistään ”sukupuolen vaihdoksista”?