Miten sosiaaliturvaa pitäisi muuttaa, jotta maahan muuttavat saadaan sujuvasti osaksi yhteiskuntaa? Suomeen muutetaan nyt ennätyksellisen vilkkaasti. Aamu Kelassa -tilaisuuden keskustelijat arvioivat, miten kansainvälistyvän Suomen sosiaaliturvaa kannattaisi kehittää.
Suomen startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad: Kotihoidon tuki on este kotoutumiselle
– Kotihoidon tuki pitäisi lopettaa kokonaan tai ainakin lyhentää sen kestoa reippaasti, sanoo Zad.
– Ajatuksen taustalla on, että etenkin maahanmuuttajanaisten työllisyysastetta pitää nostaa. Usein perheen tullessa Suomeen miehellä on työ- tai opiskelupaikka ja nainen jää kotiin hoitamaan lapsia. Kotihoidon tuki kannustaa vanhempia jäämään kotiin hoitamaan lapsia pidemmäksi aikaa ja usein tämä vanhempi on nainen.
Zadin mukaan kotihoidon tuen sijaan pitäisi olla tehokkaampi järjestelmä, joka auttaisi maahanmuuttajanaisia työllistymään. – Itse näkisin tässä mielelläni laaja-alaista yhteistyötä julkisen sektorin toimijoiden ja järjestöjen välillä. Ne voisivat yhdessä auttaa työllistymisessä.
Kahden kulttuurin perheiden järjestö Familia ry:n toiminnanjohtaja Elina Helmanen: Toimeentulon turvaaminen ja palveluiden toimivuus on tärkeää kotoutumisessa ja hyvän alun saamisessa
Helmasen mukaan moni tänne muuttanut ei tiedä suomalaisesta sosiaaliturvasta, mitä siihen kuuluu, miten se toimii ja mitä vaatimuksia siihen liittyy. Siksi on tärkeää, että asioista kerrotaan selvästi ja monikielisesti.
– Ei riitä, että tekstit on vain käännetty eri kielille, vaan ne pitää avata tulijalle ymmärrettävästi. Monet muuttavat Suomeen maista, jossa ei ole vastaavaa tai yhtä luotettavaa järjestelmää, joten tiedon välitys ja sen avaaminen on erityisen tärkeää, sanoo Helmanen. – On tärkeää, että tukea tarvitsevat tietävät, mistä sitä saa.
Kelan kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksen päällikkö Suvi Rasimus: Sujuva viranomaisyhteistyö helpottaa kotoutumista
– Kotoutumisessa on kyse nimenomaan kokonaisuudesta ja siitä, miten tulija voi mahdollisimman pian ja sujuvasti päästä kiinni täysin uuteen kulttuuriin ja saada riittävä ymmärrys kyseisen yhteiskunnan hiljaisistakin lainalaisuuksista, sanoo Rasimus.
Rasimuksen mukaan tulisi varmistua siitä, että viranomaiset toimivat mahdollisimman sujuvasti osana yhtä kokonaisuutta, ja että tästä kokonaisuudesta pystytään myös kertomaan ymmärrettävällä tavalla.
– Sosiaaliturvajärjestelmän on todettu olevan monimutkainen ymmärtää suomalaisillekin.
Mitä tuohon kuvaan tulee, ei se liity kansainvälistymiseen mitenkään muuten kuin kansainvälisten slummien luomiseen. Slummit elävät tuilla ja suomalaiset maksavat. Onko se tavoittelemisen arvoista ”kansainvälistymistä”?
Tämä lakiin ja äkkiä. Lapsilisää ei pidä maksaa kun max 2 lapsesta, sen jälkeen tulevista ei enää senttiäkään. Sosiaalituet voi poistaa kokonaan.
Kyllä pitää maksaa lapsilisät kaikista lapsista, mutta vain Suomen kansalaisille. Suomalaisten tulisi tehdä enemmän lapsia. Koska kaikki eivät tee, tulee joidenkin tehdä vähän useampia ja sitä pitää tukea.
Jos Suomeen tuodaan halpatyövoimaa, joka elää tuilla, pitää kehittää sen halvan mukaiset halpatuet myös.
Kuvassa kaapuihin sonnostautuneita olentoja kiireesti ohjattava lähisatamaan josta yhteys kotimaahan purjehtivaan alukseen, näitä pahalle haisevia sekä syöpäläisiä kihiseviä olentoja ei missään tapauksessa pidä opettaa meidän tavoille, eikä meidän elättää tätä alati räyhäävää sakkia. Pidän tärkeänä, että tämä heimo sukuluisineen häipyy näiltä mailta, mitä nopeammin sen parempi.