Onko Nato lähestymässä joukkojen lähettämistä Ukrainaan?
Puolan ulkoministeri näyttää antavan tukea Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ehdotukselle, jonka mukaan Naton joukot voisivat päätyä taistelukentälle Ukrainassa.
Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski sanoi Varsovan yliopistossa 10. maaliskuuta pidetyssä Puolan Natoon liittymisen 25-vuotisjuhlakonferenssissa, että hän ”arvostaa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin aloitetta, koska siinä on kyse siitä, että Putin pelkää meitä eikä siitä, että me pelkäämme Putinia”.
Macronin on kerrottu tehneen ranskalaisten poliittisten puolueiden johtajille selväksi, että Ranska olisi valmis lähettämään joukkojaan Ukrainaan, jos Venäjä lähestyy Kiovaa tai Odessaa.
Sikorski totesi puheessaan, että Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 140 YK:n 190 jäsenmaasta äänesti sen tuomitsemisesta ja asetti näin oikeudellisen kehyksen, jossa aggressio on tuomittava hyväksymättömänä. Hän lisäsi, että hyökkäämällä Ukrainaan Venäjä osoitti, ettei se kykene hyväksymään länsimaisia arvoja rauhanomaisesta rinnakkaiselosta naapureidensa kanssa, mikä pakotti Naton palaamaan alkuperäiseen rooliinsa.
Siksi ”lännen pitäisi toteuttaa eräänlaista luovaa ja epäsymmetristä eskalaatiota”, hän sanoi ja lisäsi, että ”Naton joukkojen läsnäolo Ukrainassa ei ole mahdoton ajatus”.
Le Monde -sanomalehden mukaan Ranska harkitsee erikoisjoukkojensa lähettämistä suojaamaan kriittistä infrastruktuuria ja torjumaan Venäjän ilmahyökkäyksiä. Tämä siitä huolimatta, että Pariisissa 26. helmikuuta pidetyssä Ukrainan auttamista käsitelleessä huippukokouksessa Macron myönsi, ettei Nato-joukkojen lähettämisestä Ukrainaan ole yksimielisyyttä, ja hänen puolustusministerinsä Sébastien Lecornu vakuutti, että harkinnassa ovat vain joukot, jotka torjuvat maamiinoja ja kouluttavat ukrainalaisia sotilaita.
Pariisin huippukokouksessa läsnä ollut Puolan presidentti Andrzej Duda myönsi, että Ranskan ehdotus avasi kiivaan keskustelun, ja Puolan puolustusministeri Władysaw Kosiniak-Kamysz sulki pois sen, että Puola lähettäisi joukkoja. Puolan pääministeri Donald Tusk sanoi, että Keski-Eurooppa haluaa nähdä Ukrainan asianmukaisesti aseistettuna eikä spekuloida tulevaisuudella.
Useat sanomalehdet, kuten Financial Times, Bild ja Le Monde, ovat viime aikoina väittäneet, että länsimaiset erikoisjoukot toimivat Ukrainassa, mutta tätä ei ole virallisesti myönnetty.
Lähde: Remix
Lue lisää aiheesta:
Emmanuel Macron kehottaa Eurooppaa valmistautumaan mahdolliseen sotaan
Länsijoukkojen lähettämisessä Ukrainaan on ensisijaisesti kyse sodan lopettamisesta Ukrainan antautumiseen ja mitä siitä seuraa: Ukrainan alueiden jakaminen kavereiden kesken. Tästä syntyy sotakiihko, kun jokaisella on pelko, että joku toinen ehtii ensiksi apajalle. Kiihkossa ei niinkään ole kyse Venäjän kanssa kilpailemisesta
Puolassa politiikan takahuoneissa puhutaan vakavissaan «puolalaisalueiden» liittämisestä takaisin Puolaan, myös Valko-Venäjästä. Ja sitten vielä rohkeimmilla on haave herättää eloon «Puolan Kolmen Meren Hanke» – Intermarium, joka sekin oli julkinen tavoite ensimmäisen ja toisen maailmansodan välissä.
Ranska haluaa revanssin Krim’istä. Olihan se «menettänyt» alueen hävittyään Venäjälle Krimin sodan 1853. Kannattaa myös huomata Ranskan ja USA:n vaihtokauppa Nigeriasta, jonka siirtomaansa Ranska luovutti USA:lle ja sai vastineeksi Abhasian (joka liittyy tavoitteisiin Ukrainassa).
Ranskasta vielä sen verran, että Armstrongin syklien mukaan hyökkäys Krimille tapahtuu vuonna 2025.
Suomi on tietenkin itseoikeutettu Karjalaan ja Petsamoon, jotka on jo luvattu vastineeksi «viimeisestä suomalaisesta».
Eikä tässä vielä kaikki: Ukrainan muut naapurit ovat jokainen omine vaatimuksineen osakkaina tässä «historiallisen vääryyden» oikaisemisessa.