Puolustusvoimat on vuoden 2024 alusta voimaan astuneen uuden henkilöstöstrategian myötä asettanut selkeät tavoitteet ja kehittämissuunnan varmistaakseen riittävän henkilöstön määrän, laadun ja tahdon myös tulevaisuudessa toimintaympäristön ja työelämän muutoksiin vastatessaan.
Henkilöstöstrategian tavoitetilassa Puolustusvoimilla on käytettävissään riittävä henkilöstö, joka mahdollistaa tehtävien toteuttamisen kaikissa valmiustiloissa kotimaassa ja ulkomailla. Strategia koskee Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä sekä asevelvollisia ja sen näkymä ulottuu 2030-luvulle.
Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Rami Saari korostaa inhimillisen suorituskyvyn keskeistä merkitystä.
– Puolustusvoimien suorituskykyä parannetaan tukemalla ja vahvistamalla sen ydintä: ihmistä. Tavoitteena on, että Puolustusvoimat on tulevaisuudessakin vahva ja yhtenäinen yhteisö, jossa vallitsee hyvä henki ja myönteinen organisaatiokulttuuri.
Strategiassa nostetaan esiin tarve panostaa erityisesti henkilöstön saatavuuteen, sitoutumiseen ja osaamisen varmistamiseen muuttuvassa yhteiskunnassa. Saari nostaa esiin asevelvollisten joustavamman käytön tärkeyden ja reserviläisten erityisosaamisen hyödyntämisen. Sotilaallisen liittoutumisen myötä Suomi sitoutuu osallistumaan Naton eri toimintoihin ja asettamaan henkilöstöä Naton rakenteisiin, mikä avaa Puolustusvoimille uusia kansainvälisiä tehtävämahdollisuuksia.
Henkilöstöstrategian määrittämät kehittämistoimenpiteet toimeenpannaan hallittuina kokonaisuuksia Puolustusvoimien komentoketjussa kaikilla johtamistasoilla.
Henkilöstöstrategia on julkaistu Puolustusvoimien verkkosivuilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Henkilöstöstrategiaan voit tutustua tästä linkistä.
Puolustusvoimat
Nytkö vasta julkaistu? Uusi strategia pantiin toimeen jo vuoden 2012 – 2014 välillä. Ensimmäinen toimenpide oli erottaa poliittisesti sopimattomat upseerit; sellaiset, jotka ajoivat itsenäisen Suomen asiaa ja suhtautuivat epäilevästi naton tarkoitusperiin.