Eurooppa Maahanmuutto Politiikka

Raportti: esikoulujen ja vanhustenhuollon henkilöstön ruotsin kielen taito on puutteellinen

Kuvituskuva. Kuva: Rawpixel / Public Domain / https://www.flickr.com/photos/au_unistphotostream/51185088743/

Ruotsissa Huddingen kunta teki syksyllä selvityksen kielitaidosta kunnallisissa esikouluissa ja vanhustenhuollossa. Tulokset osoittavat, että lähes joka neljännellä työntekijällä on kielellisiä puutteita. Kielipuutteet ovat sellaisia, että ne vaikuttavat organisaation toiminnan laatuun.

Governo AB:n Huddingen kunnan toimeksiannosta tekemässä tutkimuksessa keskitytään pääasiassa työntekijöiden ruotsin kielen taitoon, ja se koskee ensisijaisesti kunnan esikoulujen ja vanhustenhoitokeskusten lastenhoitajia, hoitoapulaisia ja avustavia hoitajia.

Raportissa todetaan, että hyvä ruotsin kielen taito on olennainen edellytys oman roolin ymmärtämiselle ja työtehtävien vastuun ottamiselle, mutta tutkimus osoittaa, että ruotsin kielen taito vaihtelee organisaatioiden välillä ja että sitä pidetään riittämättömänä ja että se on heikentynyt viime vuosina erityisesti kunnan kolmella niin sanotulla haavoittuvalla alueella – Vårbyssä, Skogåsissa ja Flemingsbergissä.

Noin neljäsosa esikoulujen työntekijöistä ja viidesosa vanhustenhuollon työntekijöistä arvioi ruotsin kielen taitonsa puutteelliseksi. Puutteita on lähinnä tuntityötä tekevillä sijaisilla ja ilta- ja yötyötä tekevillä työntekijöillä, mutta myös sairaanhoitajakoulutuksen saaneilla työntekijöillä.

Tässä tapauksessa kielipuutteilla tarkoitetaan ongelmia, jotka ovat niin suuria, että ne vaikuttavat organisaation laatuun. Asianomaisilla työntekijöillä on yleensä puutteita ruotsin kielen suullisessa ja kirjallisessa ymmärtämisessä.

Vakavat seuraukset

Raportissa todetaan myös, että työntekijöiden kielitaidon puutteilla voi olla vakavia seurauksia, kuten se, että esikoulu ei täytä opetussuunnitelman tavoitetta antaa jokaiselle lapselle kielellistä kehitystä ruotsin kielellä, potilasturvallisuusriskit lisääntyvät, työympäristössä syntyy väärinkäsityksiä ja ruotsia osaavien työntekijöiden työtaakka kasvaa.

Viime kädessä kyse on sekä lasten että palvelujen käyttäjien oikeusturvasta, he toteavat. Toinen esiin tuotu näkökohta on se, että työympäristöön vaikuttaa se, että työntekijöillä on kielellisiä puutteita ruotsin kielessä, jolloin väärinkäsitykset ja kommunikaatiovaikeudet voivat johtaa sekä ärsyyntymiseen että konflikteihin. Useissa kunnan yksiköissä kielitaidon puutteiden sanotaan myös luoneen ”me ja ne” -ilmapiirin.

Vaikka työntekijöiden ruotsin kielen taidon parantamiseksi on jo käynnissä toimenpiteitä, vaaditaan järjestelmällisempiä toimia, selkeämpää kielitaidon arviointia ennen uusia ja vakituisia työsuhteita sekä terveydenhuollon ruotsin kielen koulutusohjelmia.

Useat työntekijät, joilla ei ole ruotsin kielen taitoja, ovat saaneet koulutusta itsenäisiltä koulutuksen tarjoajilta kokonaan tai osittain etäopiskeluohjelmalla.

Raportti ei yllättänyt

Toinen monien mainitsema niin sanottu haaste koskee vaikeutta viestiä ja välittää työpaikan kulttuuria työntekijöille, joilla on kielellisiä puutteita. Raportin mukaan jos työntekijät eivät tiedä miten käyttäytyä ja toimia työssä, tämä voi johtaa väärinkäsityksiin ja turvallisuusriskeihin suhteessa lapsiin, palvelun käyttäjiin ja työtovereihin.

Raportti julkaistiin joulukuussa, ja se on herättänyt huomiota Huddingen ruotsidemokraattien keskuudessa, jotka ovat tyrmistyneitä havainnoista, mutta eivät yllättyneitä.

Lähde: Samnytt

1 Kommentti
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
Vappu Simanen

      Otsikosta ensin ymmärsin, että suomalaiset hoitajat ovat paenneet epäkunnioittavia työtovereita töihin johonkin pieneen saaristokuntaan ja nyt asiasta on noussut valtakunnallinen haloo, koska he eivät osaa ääntää oikein ruotsalaista å:ta. Uutisen luettuani onneksi huomasin, että tilanne ei ole niin vakava, eihän kyse ole ihmisen hengestä tai terveydestä, vain ruotsalaisista.
      Se siis äännetään ååå, eikä niinku ooo. Ooo kuulostaa niin rahvaanomaiselta, että kenenkään korvat eivät kestä sellaista puhetta.
      Vielä kerran kaikki yhdessä: ååå, ååå ja ååå. Hyvä! Voitte harjoitella sitä vielä kotona töiden jälkeen. Minun on nyt mentävä, kun ylimääräiset talvilomavapaat on vielä pitämättä.
      Vinska pra, Venska petter! Mutta ei se elämä niin helppoa ole isommissakaan saaristolaispaikoissa:
      https://www.youtube.com/watch?v=kcE-96tz3A4