Kotimaa Politiikka Uutiset

Sinimusta Liike: suomalaisen työväen juhla kuuluu kansallismieliseen ytimeen

Sinimusta Liike järjestää oman vappumarssinsa Tampereella 1.5.2022. Liikkeen tiedotteen mukaan ”Vappua on totuttu ajattelemaan punaisena juhlana. Sinimusta Liike ottaa tämän punaisen juhlan punaisessa kaupungissa itselleen. Vappu on nyt valkoinen. Yhtä valkoinen kuin Suomemme tulevaisuus.”

Sinimustan Liikkeen vapputapahtuman juhlapuhujia ovat puheenjohtaja Tuukka Kurun lisäksi pirkanmaalainen puolueen mediavastaava Lauri Hokkanen ja satakuntalainen aktiivi Tapio Rantanen.

Vappuna vasemmistopuolueet ovat perinteisesti julistaneet marsseillaan itsensä suomalaiseksi työväeksi, jonka juhlana vappua pidetään. Sinimustan liikkeen puheenjohtaja Tuukka Kuru, aiotte nyt ottaa vapun haltuunne ja tehdä siitä valkoisen juhlan, mikä innoitti teidät tähän?

Tervehdys! Kansallismielisellä liikkeellä tulisi olla mahdollisimman monta yhteistä tapahtumaa vuodessa, joka kokoaa porukan yhteen ja madaltaa kynnystä uusien ihmisten osallistumiselle. Tällä hetkellä monelle kansallismieliselle ihmiselle itsenäisyyspäivä on itseoikeutetusti vuoden kohokohta, vaikka kansallismielisestä näkökulmasta tarkasteltuna vastaavia merkkipäiviä löytyisi juhlistettavaksi pitkin vuotta.

Vappu, ja sen merkitys työväen omana juhlana tulisi kuulua kansallismielisyyden ytimeen, sillä kansainkokonaisuuteen tähtäävä aatteena se on aina nojannut suorittavan luokan hyvinvoinnin varmistamiseen. Työväki on myös se joukko, joka joutuu ensimmäisenä kohtaamaan vierastyövoiman aiheuttavan kilpailupaineen sekä elämään samoilla asuinalueilla näiden uusien tulokkaiden kanssa. Omistavasta luokasta poiketen he eivät kykene muuttamaan alueelta pois siinä vaiheessa, kun alue muuttuu asumisen ja elämisen kannalta liian ”levottomaksi”.

Tilanteessa, jossa suuryritysten pääkonttorit sijaitsevat entistä useammin Suomen ulkopuolella ja niiden käyttämä työkieli on englanti, vastuu suomalaisen elämäntavan jatkamisesta on valunut entistä selkeämmin suomalaisen työväen harteille. Tiettyyn kaupunginosaan sekä tiettyyn teollisuuden tai palvelutuotannon sektoriin juurtuneet työläiset eivät koskaan kykene olemaan yhtä kosmopoliittisia kuin yhteiskuntamme yläluokka, jonka vuoksi heillä on yläluokkaa suurempi tarve pitää huolta ympäristönsä elinkelpoisuudesta.

Kuva: Sinimusta Liike
Miten suomalainen työväestö on mielestäsi muuttunut vuosikymmenten varrella?

Suomalainen työväestö on kohdannut valtavan yhteiskunnallisen murroksen viimeisten vuosikymmenten aikana. Aiemmat monia vuosikymmeniä kestäneet työsuhteet tehtaalla, jossa saattoi työskennellä saman suvun useita eri sukupolvia, ovat harvinaisuuksia, eivätkä työntekijät tunne enää toisiaan samalla tavalla kuin ennen. Työsuhteet ovat lyhyempiä, niiden perässä muutetaan herkästi, eikä uusiin kotikaupunkeihin useinkaan muodosteta voimakkaita siteitä, sillä muutto uuteen kohteeseen voi olla muutamien kuukausien kysymys.

Työuran pätkittäisyys ja hajaantuminen useisiin kaupunkeihin viivästyttävät myös perheiden perustamista, sillä varmuutta elannon jatkumisesta ei ole samalla tavalla kuin ennen. Kiristynyt kansainvälinen kilpailu on lisännyt painetta työvoimakustannusten laskemiseksi, joka on avannut väylän ulkomaalaiselle halpatyövoimalle. Yhä useammissa työpaikoissa suomalaiset työskentelevät siten ihmisten kanssa, jotka eivät välttämättä noudata yleissitovia työehtosopimuksia ja joiden kanssa heillä ei välttämättä ole edes yhteistä kieltä. Kyseinen kehitys synnyttää kilpailun kohti pohjaa, jonka suurin häviäjä on suomalainen työläinen, oli hän sitten teollisessa työssä oleva tehdastyöläinen tai esimerkiksi vähävarainen hoitotyön ammattilainen.

Työväen identiteetin tilalle on myös syntynyt kaupalliset identiteetit, jossa ihmiset muodostavat yhteisöjään toissijaisten alakulttuurien ympärille, joka tekee yhteisten intressien ajamisesta aiempaa haastavampaa. Tämä on myös yksi merkittävä syy sille, miksi suuret yritykset kannattavat ”diversiteettiä” – se laskee työntekijöiden keskinäistä koheesiota ja korvaa palkankorotuspaineet sateenkaarikampanjoilla tai muilla hyveliputuksen muodoilla.

Haluatko sanoa vielä jotain aiheeseen liittyvää Kansalaisen lukijoille?

Toivon, että mahdollisimman monet teistä osallistuisivat tähän uniikkiin kansallismieliseen vapputapahtumaan, joka järjestetään suomalaisen työläisen kunniaksi. Tehdään vapusta kansallismielinen juhla, ja luodaan yhdessä perusta uudelle kansallismieliselle työväenliikkeelle, jonka tehtävä on toimia tulevaisuudessa väljähtyneen vasemmistolaisen ay-liikkeen korvaajana.

 

Lauri Hokkanen on yksi kolmesta puheenpitäjistä. Olet pirkanmaalainen ja asunut myös Tampereella. Miksi Sinimustan Liikkeen valkoinen vappu tulee juuri Tampereelle?
Kuva: Sinimusta Liike

Tampereella on hyvin punainen menneisyys ja se edelleen mielletään keskivertoa punaisemmaksi kaupungiksi. Olisi mielestäni ollut ehkä vähän nössöä mennä julistamaan Valkoista Vappua vaikkapa Pohjanmaalle. Haluamme haastaa poliittisia vastustajiamme. Haluamme, että he joutuvat näkemään vaivaa ja käyttämään resurssejaan vastustaakseen meitä. Nyt näyttääkin siltä, että he ovat tulossa paikalle juuri meidän takiamme. Näkyvyyttä luvassa.

Voiko sinua äänestää Pirkanmaalla eduskuntavaaleissa 2023, jos voi, niin kerro miksi sinua kannattaa äänestää?

Tulen tietenkin olemaan eduskuntavaaleissa ehdolla. Olen itse päättänyt pyhittää koko elämäni tälle aatteelle. Kaikki peliin. Olemme vielä jäsenmäärältämme aika pieni joukko, mutta uskon, että saamme Pirkanmaalle täyden listan hyviä ehdokkaita.
Kuvitellaanpa, että menisin läpi. Muut puolueet varmasti eristäisivät meidät niiden kuuluisien päättävien pöytien ulkopuolelle. Tiedostamme tämän. Alkutaipaleen tavoitteemme onkin lähinnä muuttaa poliittista ilmapiiriä jo pelkällä olemassaolollamme, mutta myös tuomalla keskusteluun sellaisia aiheita, joista ei olla Arkadianmäellä aiemmin edes uskallettu kuiskia. Overtonin ikkuna siirtyy ulkopuolelta päin vetämällä, ei turvallisesti sisältä päin työntämällä. Jos minut valittaisiin eduskuntaan, lupaan ajaa Suomen, suomalaisten ja suomalaisuuden asiaa anteeksi pyytelemättä, nöyristelemättä ja röyhkeästi. En piiloudu verolaskelmien tai rikostilastojen taakse, vaan lupaan puhua suoraan siitä yhdestä ainoasta asiasta, jolla on suomalaisuuden tulevaisuuden kannalta oikeasti merkitystä. Lupaan puhua rodusta.

 

Tapio Rantanen, tulet puhumaan Tampereen valkoiseen vappuun työväen asiasta. Onko se sinulle itsellesi erityinen asia tai jopa teema tulevissa eduskuntavaaleissa?
Kuva: Sinimusta Liike

Kyllä, usean eri lakkotaistelun niin SoTe- kuin IT-alalla ollen päällä ja itsekin palkkatyöstä elantoni saavana, suomalaisen työväen asia on myös minun asiani. Työtekijöiden työehtojen ja -olojen heikkeneminen ja työn karkaaminen ulkomaille ovat suuri huolenaihe isolle osaa suomalaisista vaaleista toiseen. Näen, että ainoastaan kansallismielinen, globaalisaation sijaan lokalismia ajava liike tarjoaa kestävän ratkaisun kansamme oloja kurjistavaan ongelmaan.

Äärivasemmisto on huomannut sinun olevan yksi juhlapuhujista ja twiittien perusteella vastustavat sitä, millaisia terveisiä voimme kertoa heille?

Äärivasemmisto vastustaa lähtökohtaisesti jo pelkkää olemassaoloani, joten siinähän voimattomana ulisevat.

Tilaa
Ilmoita
guest
12 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
Rudi

Työväen sitä ja työväen tätä. Mitäpä se työväki tänä päivänä edes on, ei ainakaan sitä miksi sitä ymmärrettiin Kosolan aikoihin. Jos puhutaan palkkaväestä, siis heistä jotka saavat palkan tekemästään työstä, ovatko he kaikki työväkeä? Ja jos eivät ole niin missä kohtaa raja menee? Vai onko työväki poliittinen kanta? Tunnen monia yrittäjiä jotka tekevät kaksinkertaisesti työtä ns. palkollisiin verrattuna saaden vaivoin työstään sellaisen korvauksen kuin palkollinen samasta työstä saisi puolta pienemmällä työnteolla, näin ollen työn tekeminenkään ei voi olla määre työväkeen kuulumisesta, vai voiko? Siis onko yrittäjäkin kuitenkin työväkeä, ja jos on niin rajakin olisi hyvä tietää että milloin ei. Jos perushoitaja tienaa vuodessa 20K ja ammattimies teollisuudessa 80K, onko heidän etunsa yhtenevät kun työväen etua ajetaan? Anteeksi ja kiitos.

Ilmari

IKL perustettiin kesäkuussa 1932 eli lähes 90 vuotta sitten. Sinimustat oli sen nuorisojärjestö. Historian perusteella tästä uudesta järjestöstä ei ole odotettavissa kovin työvänmielistä.

Kuru puhuu sinänsä oikein työväen historiasta, mutta jättää mainitsematta, että juuri IKL:n piiristä tuli lakonmurtajia

1488

Kannattaisiko lukea puolueohjelmaa edes vilkaisun verran, niin löydät reippaasti tavaraa liittyen työväen tukemiseen ja oikeuksien laajentamiseen

Runtiti-pou

Lakonmurtajia tarvittiin 20-luvulla, kun kommunistit saivat huseerata ja valtasivat SAJ:n jne. Isänmaallinen Kosolan Veintirauha toimi oikein. He olivat suomalaisen työlaisen asialla kun taas vasemmisto jopa murhasi isänmaallisia työläisiä työmaaterrorilla.
IKL oli kyllä kansaa kokoava voima, vaikka Susitaipaleen ensimmäinen versio ohjelmaksi olisi ollut vielä työväkihenkisempi.

Ilmari

Siis kun työläisten lakkoja murrettiin, se palveli työläisten etua??? Aivan käsittämätöntä soopaa. IKL ei missään vaiheessa ollut kansaa kokoava voima. Olet aivan pihalla historiasta.

Runtiti-pou

Öyhöti öyhöti. Kommunistit eivät ajaneet työläisten etua, vaan Suomen teollisuutta alas ja Suomea Neuvostoliittoon. SDP ei hyäksynyt SAJ:n yleislakkoa. IKL halusi olla kokoava voima ja se on fakta. Talmudistisessa Suomessa tämä ei onnistunut

Ilmari

Kyse ei nyt ole siitä, mitä kommunistit ajoivat, vaan siitä, että on järjetöntä väittää, että lakonmurtajat ajoivat työläisten etua. Juoppo rikollinen Vihtori Kosola ajamassa työväestön etua?

Runtiti-pou

Jos kommunistit lakoilla yrittävät saada Suomen kaaokseen ja tuhoon, niin onhan se työväenkin etu, että lakot murretaan.
Kosola ei ollut rikollinen eikä tuolloin vielä alkkis

Ilmari

Oli rikollinen. Rikollisjårjestö Lapuan liikkeen johtohahmoja. Sai oikein vankeustuomionkin

Kata

https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/risto-ryti-sotavuosien-presidentti

Oliko siis rikollinen hänkin?Suomettumista oikein kunnolla elettiin!Ryti uhrasi elämänsä ja melkoinen oli rangaistus.Järkyttävää.
Ja syyttäjänä kunnon naapurimaa,voihan….!

Kosolan talo on muuten huippukunnossa ja kunnostetaan koko ajan…

Ilmari

Ei Ryti ollut rikollinen. Ryti ei kyydittänyt eikä pahoinpidellyt ketään. En käsitä, miten hän edes kuuluu asiaan.

Kata

No mieti sitä! 🙂