Uuden raportin mukaan 186 yhdysvaltalaisella pankilla ei ole riittävästi varoja maksaakseen kaikille asiakkaille, jos vain puolet vakuuttamattomista tallettajista päättää nostaa rahansa.
Lähes 200 yhdysvaltalaista pankkia kohtaa samanlaisia riskejä kuin ne, jotka hiljattain johtivat Silicon Valley Bankin (SVB) romahdukseen ja konkurssiin. Tämä käy ilmi Social Science Research Network -verkkolehdessä tällä viikolla julkaistusta tutkimuksesta. SVB, joka oli merkittävä teknologia- ja startup-aloille keskittynyt yhdysvaltalainen lainanantaja, suljettiin viime viikolla sääntelyviranomaisten toimesta massiivisten talletusvirtojen jälkeen.
Tutkimuksessa neljä arvostettujen yhdysvaltalaisten yliopistojen taloustieteilijää arvioi, kuinka paljon yhdysvaltalaisten pankkien varojen markkina-arvo on laskenut viimeaikaisten koronnostojen vuoksi.
”Maaliskuun 7. päivästä 2022 maaliskuun 6. päivään 2023 liittovaltion ohjauskorko nousi jyrkästi 0,08 prosentista 4,57 prosenttiin, ja tähän korotukseen liittyi määrällinen kiristys. Tämän seurauksena pankkien taseiden kaltaiset pitkäaikaiset omaisuuserät menettivät merkittävästi arvoaan samana ajanjaksona.”
Joukkovelkakirjoihin sidotut varat
Vaikka koron nousu suosii pankkeja, koska se kannustaa niitä nostamaan luotonantokorkojaan, monet yhdysvaltalaiset pankit ovat sitoneet merkittävän osan ylimääräisestä likviditeetistään Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjoihin. Näin tehtiin, kun korot olivat lähellä nollaa. Näiden joukkovelkakirjojen arvo on nyt laskenut jyrkästi koronnostojen vuoksi – sijoittajat voivat nyt yksinkertaisesti ostaa äskettäin liikkeelle laskettuja joukkovelkakirjoja, jotka tarjoavat korkeamman koron. Pankkien salkkujen laskua pidetään ”realisoitumattomana”, mikä paradoksaalisesti tarkoittaa, että arvopapereiden arvo on tosiaan laskenut, mutta tappio näkyy edelleen ”vain paperilla”.
Ongelmia syntyy, kun asiakkaat vaativat talletustensa palauttamista ja pankit joutuvat myymään arvopaperinsa huomattavalla tappiolla maksaakseen tallettajille takaisin. Äärimmäisissä tapauksissa tämä voi johtaa pankin maksukyvyttömyyteen tai, kuten Silicon Valley Bankin tapauksessa, asiakkaiden luottamuksen menettäminen voi aiheuttaa ”nostoryntäyksen”, joka on määritelty ”talletuspaoksi, jossa epätavallisen suuri määrä säästäjiä nostaa tai yrittää nostaa nopeasti rahojaan pankista”.
”Talletuspaon riski on monin paikoin merkittävä”
Raportin laatijat ovat tutkineet, kuinka suuri osuus yhdysvaltalaisten lainanantajien rahoituksesta tulee vakuuttamattomista talletuksista: mitä suurempi osuus on, sitä suurempi on pankkikriisin riski. Esimerkiksi SVB:n tapauksessa, jossa 92,5 prosenttia talletuksista oli vakuuttamattomia, talletuspako johti pankin romahtamiseen vain kahdessa päivässä. Kirjoittajat päättelevät, että 186 yhdysvaltalaisella pankilla ei ole riittävästi varoja maksaa kaikille asiakkaille, jos edes puolet vakuuttamattomista tallettajista päättää nostaa rahansa. Talletuspaon riski on siis heidän mukaansa hyvin todellinen monissa paikoissa.
Useimmat analyytikot katsovat, että SVB:n kaatuminen on aiheuttanut ”aaltoja koko Yhdysvaltain pankkisektorilla” ja näin ollen toisen lainanantajan, Signature Bankin, sulkemisen. Mutta myös useiden muiden yhdysvaltalaisten rahoituslaitosten osakkeet ovat laskeneet, kuten Wall Streetin kuuden suurimman pankin, joiden markkina-arvo on laskenut noin 165 miljardia dollaria eli noin 13 prosenttia niiden yhteenlasketusta arvosta. Aiemmin tällä viikolla luottoluokituslaitos Moody’s laski Yhdysvaltain pankkijärjestelmän näkymiä ”vakaasta” ”negatiiviseksi” vedoten ”nopeasti heikkenevään toimintaympäristöön”.
Lähde: Göteborgs-Posten, Nordfront, CNBC
Jos Kiina pistäisi USA:n velat maksuun niin USA olisi konkurssissa.
Siitä syntyisi sellanen dominoefekti, että tulisi uusi maailmanjärjestys ihan itsestään.
Kiina omistaa noin 1,5 triljoonan arvosta jenkkien joukkovelkakirjoja. Kannattaa jenkkien miettiä mitä tekee. Jos kiina myy velat hyvään alihintaan niin romahtaa dollari.
Kiinan ei kannata tehdä niin. Jos maailmantalous romahtaa se tarkoittaa myöskin sitä ettei kiinalaisten bisnekset suju. Jos kiina yrittää kiristää länsimaita asialla, se voi tarkoittaa sitä ettei heidän maaperällä olevat länsimaiset yritykset jatka toimintaa, jolloin seurauksena on massatyöttömyys ja kiinankin talouden alamäki. Jos globalisaatio onkin joissain kohdin ongelmallinen tekele, se on myöskin tae sille ettei yksi valtio pysty kyykyttämään muita saamatta itse näpeilleen.
Tässä viimeisten vuosien aikana on nähty paljon sellaista mitä ei olisi uskonut.
USA härkkii ja provosoi Kiinaa siihen malliin että senkin suhteen mikä tahasa on mahdollista.
Toki Kiinalla on valttikortti takataskussa, heillä on Bideneistä materiaalia jolla voivat kiristää. Siinäkin niillä käy aika vähiin, Biden jos edes on hengissä niin ei ole enää seuraava presidentti.
Talousasiat on aina niitä joissa sanelee saavutettu hyöty. Kiina hyötyy enemmän ollessaan väleissä länteen kuin katkomalla siteet. Vaikka kiina valmistaa esimerkiksi länsimaille tarpeellisia hi-tec puolen komponentteja, se tekee sen länsimaisten yritysten kautta. Taloudellinen hyöty koituu molempien eduksi.
Kaikessa ”follow the money” pätee edelleen.
Se että seuratkaa rahaa ni löydätte totuiuden.