Länsimaat aikovat antaa lisäapua, mutta eivät tehneet Brysselissä konkreettisia lupauksia.
Today marks 75 years since the founding of #NATO—the strongest & most successful alliance in history. Foreign Ministers met to address #Ukraine’s urgent & long-term needs; we must step up even more. We also discussed deepening cooperation with our Indo-Pacific partners. 🇦🇺🇯🇵🇳🇿🇰🇷 pic.twitter.com/VXGHnd9rjo
— Jens Stoltenberg (@jensstoltenberg) April 4, 2024
Naton jäsenvaltiot ovat varovaisia tukemaan suunnitelmaa, joka antaisi Ukrainalle 100 miljardia euroa pitkäaikaista sotilaallista apua ja lisäisi sotilasliiton osallistumista sotaan. Moskova on varoittanut länsimaita siitä, että ne ovat jo suoran konfliktin partaalla Venäjän kanssa.
”Olemme vahvasti sitä mieltä, että Ukrainalle annettavan tuen pitäisi olla vähemmän riippuvainen lyhyen aikavälin vapaaehtoisista tarjouksista ja enemmän riippuvainen Naton pitkän aikavälin sitoumuksista”, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi keskiviikkona ennen liittokunnan ulkoministerikokouksen alkamista Brysselissä. Stoltenberg ehdotti 100 miljardin euron viisivuotisen rahaston perustamista Ukrainan tukemiseksi, mikä on herättänyt vaihtelevia reaktioita jäsenmaissa.
Unkari, joka on kieltäytynyt lähettämästä sotilaallista apua Ukrainalle, on torjunut ajatuksen suoralta kädeltä: Ulkoministeri Péter Szijjártó sanoi, että tällainen ehdotus veisi liittouman ”lähemmäs tätä sotaa kuin koskaan aiemmin”.
Toiset ovat varoittaneet kahdenvälisten ja Euroopan unionin Ukrainalle antaman avun päällekkäisyydestä. Sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi naapuriinsa yli kaksi vuotta sitten, Naton jäsenet ovat lähettäneet Ukrainalle kahdenvälisesti aseita kymmenien miljardien dollarien arvosta. Nato on järjestönä keskittynyt vain ei-tappavan avun antamiseen Ukrainalle, koska se pelkää provosoivansa Venäjää.
Stoltenberg haluaa nyt kuitenkin, että Nato koordinoi paremmin sitä, miten sen jäsenvaltiot toimittavat tappavia aseita. Ehdotuksen mukaan Nato ottaisi osan koordinointityöstä haltuunsa Yhdysvaltain johtamalta Ukrainan puolustusyhteysryhmänä tunnetulta koalitiolta, joka on 56 maan liittouma, joka koordinoi sotilaallisen avun jatkuvaa lahjoittamista kuukausittaisissa kokouksissa. Vaikka Nato ei Stoltenbergin suunnitelman mukaan toimittaisikaan suoraan aseita Ukrainalle, se merkitsisi uutta vaihetta sen osallistumisessa sotaan.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi näihin ilmoituksiin reagoidessaan, että Venäjän ja Naton väliset suhteet ”ovat nyt liukuneet suoran vastakkainasettelun tasolle”. Nato ”oli jo mukana Ukrainaa ympäröivässä konfliktissa (ja) jatkaa siirtymistä kohti rajojamme ja laajentaa sotilaallista infrastruktuuriaan kohti rajojamme”, hän lisäsi.
Ruotsista tuli 32. maa, joka liittyi Natoon tänä vuonna, ja sen parlamentti teki päätöksen asiasta pian sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan vuonna 2022. Myös aiemmin liittoutumaton Suomi päätti liittyä liittoutumaan samoista syistä, ja siitä tuli jäsen viime vuonna.
Helmikuun lopussa kolmatta vuottaan jatkunut Ukrainan ja Venäjän välinen sota on ajautunut umpikujaan. Venäjä, joka hallitsee lähes viidennestä Ukrainan alueesta – mukaan lukien Krimin niemimaa, jonka se liitti itseensä vuonna 2014 – on saavuttanut tänä vuonna joitakin menestyksiä taistelukentällä. Ukraina sen sijaan on vahvasti riippuvainen länsimaiden sotilaallisesta avusta, jotta sillä olisi mitään mahdollisuuksia torjua tulevia hyökkäyksiä. ”Tilanne taistelukentällä Ukrainassa on vakava. Näemme, miten Venäjä painostaa, ja näemme, miten se yrittää voittaa tämän sodan vain odottamalla meitä”, Stoltenberg varoitti.
Euroopassa halukkuus luvata lisää aseita Ukrainalle vähenee, ja lisärahoitusapua estää Yhdysvaltain kongressi, jossa republikaanienemmistö on alkanut kyllästyä sodan rahoittamiseen. Samaan aikaan jotkut eurooppalaiset johtajat ovat huolissaan siitä, että Yhdysvaltojen sitoutuminen eurooppalaisten Nato-jäsenten puolustamiseen saatetaan kyseenalaistaa, jos entinen republikaanipresidentti Donald Trump palaa Valkoiseen taloon marraskuun Yhdysvaltain vaalien jälkeen. Stoltenbergin ehdotus siitä, että Nato ottaisi johtoaseman asetoimitusten koordinoinnissa, on suunniteltu suojautumaan Yhdysvaltain tuen mahdollisilta leikkauksilta, jos Trump palaisi.
Trumpia kritisoitiin aiemmin tänä vuonna siitä, että hän kertoi Yhdysvaltojen liittolaisille, ettei hän kiirehdi puolustamaan niitä, jos ne eivät ”maksa laskujaan” eli käytä kahta prosenttia kansallisesta talousarviostaan puolustukseen – sitoumus, jota kaikki Naton jäsenet ovat velvollisia noudattamaan. Vaikka Trumpin sanoja pidettiin ”vaarallisina”, hänen tiukka asenteensa hänen puheenjohtajakaudellaan (2017-21) itse asiassa edisti liittokunnan vahvistumista, sillä 32 jäsenvaltiosta 20 saavuttaa tänä vuonna 2 prosentin rajan, kun vuonna 2014 vain kolme maata täytti tämän vaatimuksen.
Vaikka Brysselissä ei tällä viikolla tehty välitöntä päätöstä tai lupausta Ukrainan lisäavun antamisesta, Naton jäsenet ovat sopineet ”palaavansa takaisin ja tarkastelevansa varastojaan, voisivatko he mitenkään tarjota lisää [ase]järjestelmiä”, Stoltenberg sanoi torstaina. Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi, että Ukrainalle annettavan tuen lisääminen oli erityisen tärkeää, koska Kiinan, Pohjois-Korean ja Iranin kaltaiset maat tukevat Venäjän pyrkimyksiä rakentaa puolustusteollista perustaa.
Konkreettisemmat päätökset tehdään todennäköisesti Nato-johtajien huippukokouksessa, joka pidetään heinäkuussa Washingtonissa.
Lähde: European Conservative
