Maahanmuuttajataustaisten äänestysaktiivisuutta ja siten yhteiskunnallista osallistumista pidetään Suomessa usein alhaisena. Valtiotieteiden maisteri Elina Niinivaara kyseenalaistaa tämän käsityksen pakolaistaustaisista nuorista miehistä ja esittää väitöskirjassaan, että politiikka on vahvasti läsnä heidän arjessaan ja he ovat aktiivisia toimijoita sekä yhteisön rakentajia.
Maahanmuuttajataustaisten ihmisten osallistumista ja aktiivisuutta tarkastellaan yleensä suomalaisten instituutioiden näkökulmasta, jolloin se voi vaikuttaa vähäiseltä. Sitä vastoin erityisesti pakolaistaustaisten nuorten miesten läsnäolo julkisissa tiloissa nähdään usein riskitekijänä joko heille itselleen tai muille kansalaisille.
Monikulttuurisen erityisnuorisotyön tekeminen avarsi Elina Niinivaaran näkökulmaa pakolaistaustaisten nuorten miesten toimintaan, joka tahtoo hänen mielestään jäädä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tutkimuksessa huomiotta tai tulla väärinymmärretyksi.
Väitöskirjassaan Niinivaara käänsi tilanteen ympäri ja selvitti, miten pakolaistaustaiset nuoret miehet pyrkivät vaikuttamaan heidän elämäänsä Suomessa. Väitöskirjan lähtökohtana oli tutkia aihetta nuorten miesten omista näkökulmista käsin.
Niinivaara halusi osoittaa tutkimuksessaan, että nuoret reagoivat jatkuvasti “heihin kohdistuviin olettamuksiin” ja heidän “toimintatapojaan rajoittaviin rakenteisiin”. He pyrkivät laajentamaan mahdollisuuksiaan hienovaraisilla tempuilla: he saattavat esimerkiksi kääntää jonkin heihin itseensä kohdistuvan ennakkoluulon vitsiksi ja näin “paljastaa rodullistavat stereotypiat sosiaalisesti taitavilla tavoilla”.
Väitöskirjan mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret miehet käyttävät monenlaisia tämäntyyppisiä keinoja jokapäiväisissä kohtaamisissa, jotta heidät voidaan nähdä omana itsenään eikä maahanmuuttajina tai jotta he voisivat toimia omien tavoitteidensa pohjalta. Lisäksi he edistävät tulevaisuuden unelmiaan pitkäjänteisesti.
“Jotkut nuoret tavoittelivat esimerkiksi korkeakoulutusta sellaisella päättäväisyydellä, että se veti hiljaiseksi. He työskentelivät vuosia ylittääkseen rakenteellisen rasismin tuottamia esteitä, vaikka samaan aikaan he kamppailivat esimerkiksi perheenyhdistämisen puolesta tai sen epäonnistuessa yksin Suomeen jäämiseen liittyvien vaikeuksien kanssa”, Niinivaara kertoo.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret halutaan mukaan poliittiseen vaikuttamiseen
Tutkimuksen tulokset yllättävät Niinivaaraa itseään, joka ei ollut odottanut nuorten miesten arjen olevan näin perusteellisesti poliittisen aktiivisuuden täyttämää.
“Pakolaistaustaisille nuorille miehille tärkeillä asioilla ei ehkä yksinkertaisesti ole tilaa institutionaalisen politiikan kentillä. Niinpä he toimivat siellä, missä se on mahdollista ja mielekästä. He pyrkivät vaikuttamaan omaan tilanteeseensa ja mahdollisuuksiinsa jokapäiväisessä elämässä hyvin sinnikkäästi”, Niinivaara pohdiskelee.
Niinivaaran mukaan vaikuttava tutkimustulos on myös se, miten nuoret oman tilansa ja mahdollisuuksiensa laajentamisen lisäksi ”pyrkivät edistämään rauhallista ja toisia kunnioittavaa rinnakkaiseloa”.
“Kaikki nuoret, joiden kanssa tein pitkäjänteisesti tutkimustyötä, osoittautuivat aktiivisiksi yhteisöjen rakentajiksi. Oli hienoa havaita, miten he oman elämänsä vaikeuksista huolimatta – tai ehkä juuri niistä opittuaan – haluavat ja pystyvät rakentamaan erilaisuutta kunnioittavaa, välittävää yhteisöllisyyttä”, Niinivaara sanoo.
Käytännössä maahanmuuttajataustaiset nuoret miehet halutaan saada osallistumaan Suomessa poliittiseen toimintaan erilaisten poliittisten järjestöjen ja vihervasemmistolaisen puoluepolitiikan kautta, ja näin ollen saada heistä potentiaalisia äänestäjiä. Pelkästään kahden vuoden maassa oleskelun jälkeen ulkomaalaisilla on oikeus äänestää kuntavaaleissa, vaikka heillä ei olisi Suomen kansalaisuutta.
Niinivaara on toteuttanut tutkimuksen etnografisella menetelmällä eli osallistuvalla havainnoinnilla. Haastatteluaineiston käytön sijaan hän keräsi aineistoa viettämällä aikaa maahanmuuttajataustaisten nuorten miesten kanssa heidän päivittäisen elämänsä toimintaympäristöissä ja tarkkailemalla konkreettisia vuorovaikutustilanteita.
“Yhden kanssa kävin ammattiopistoa, toisen kanssa töissä ja kolmannen kanssa harrastuksissa. Vietin myös aikaa nuorisotiloilla ja kaupungilla sekä paljon kahden kesken joidenkin nuorten kanssa. Laskettiin vaikka matikkaa ja keskusteltiin sen ohella kaikista asioista maan ja taivaan välillä”, Niinivaara kuvailee.
Niinivaara keräsi aineistoaan suomalaisissa kaupungeissa vuosina 2014-2016, jolloin Suomeen massoittain virranneiden laittomien pakolaisten vaikutukset asenneilmapiiriin näkyivät ja heijastuivat myös nuorten maahanmuuttajamiesten elämään.
Valtiotieteiden maisteri Elina Niinivaaran sosiaaliantropologian alaan kuuluva väitöskirja Carving out Possibilities: Refugee Background Young Men and Mundane Political Agency tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 18.3.2022 klo 12.00 alkaen, Linna-rakennuksen auditoriossa K 103, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Synnøve Bendixsen Bergenin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Laura Huttunen Yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Lähde: STT
The one thing Alice wanted above all else was to finally be fisted. We had talked about it for weeks, months even. In fact since we met on line about 6 months ago.
No nyt taitaa Elina hieman husutella.
Ja missähän välissä?
Kuinka kaukana nämä tutkimukset ovat siitä mitä ihmiset tavallisessa elämässä näkevät, kuulevat tai lukevat. Aivan selkeästi kyseesä on ”tutkimus” jossa johtopäätökset ovat ennalta valmiit ja koitetaan jotenkin luikerrella ne näyttämään faktoilta, jolla sitten varmistetaan taas uusi apuraha tämmöisen samanlaisen diipadaapan tutkimiselle. On jo pidemmän aikaa sitten mennyt luotto näihin nollatutkimuksiin.
Onneksi meillä on erillaisia maahantun…muuttajia kuin Ruotsissa. Meillä ”rakennetaan” yhteiskuntaa ja Ruotsia puretaan pommeilla. Uskoo ken haluaa. Kyllä tuokin punaviherhöttö ajan kuluessa nähdään .
Asian toinen puoli. Mua ei enää huvita osallisua mihinkään eikä rakentaa tätä huusia nimeltä suomi. Tee akka siitäkin väitöskirja niin pääset kasinkertaiseksi tohtoriksi.
Kannattaa aina muistaa, että osallistumista on niin monenlaista.
Gävlen Imaami on osallistunut aktiivisti poliittiseen toimintaan alueellisesti. Saaden tuomion mm ssa Gävle Dagbladetin toimittajaan kohdistuvasta uhkailusta ja kansan kiihottamisesta.
Nyt Imaamia syytetään valheellisen tiedon levittämisestä ja mustamaalaamisesta / linkki
https://www.svt.se/nyheter/lokalt/gavleborg/sa-eldar-utvisningsdomde-gavleimamen-pa-falska-sverigebilden
Imaamia on saanut aktiivisuudestaan maastakarkoitustuomion jo 2019. Tuomio on periaatteessa lainvoimainen, mutta kotimaansa ei ole turvallinen. imaami on ja pysyy.
Grattis Gävle !
Vankiloiden harrastepiireissä maahanmuuttajien tiedetään osallistuvan varsin monilukuisesti.
Kenelle ja kenen ehdoin tätä maata rakennetaan. Käsittääkseni tämä on Suomi ja ennenkaikkea Suomalaisten kotimaa, meillä kun ei muuta kotimaata ole jonne voisimme mennä. Haluaako Niinivaara tänne saman tilanteen kuin yhdysvalloissa jossa satunnainen matkailijakin voi käydä äänestämässä (ainakin jos äänestää demokraatteja). On selvää että äänestysoikeus tulisi olla vain Suomen kansalaisilla, muuten olemme villiä riistaa kun taaskaan ei lainsäädäntö ole ajantasalla. No se ei ole mitään uutta. Sitten käy niin että ketkä eniten lisääntyy ottavat vallan. Niin ne yhteiskunnat taantuu.
Äänestysoikeutta ei tule antaa maailmankulkureille. Eikä Suomen kansalaisuutta heppoisin perustein, esimerkiksi tietyn ajan maassa asumisen jälkeen. Tulijoihin tulee kohdistaa samat kriteerit kuin kantasuomalaisiin.
Miksi vieraat saavat puuttua maan sisäisiin asioihin, vaikka ovat vain vieraina täällä?
Vieraat saavat puuttua maan asioihin koska meillä on hallitus joka elää harhojen vallassa. Ne luulevat että Suomi on humanismin ja vihreän siirtymän suurvalta vaikka sillä ei ole kykyä huolehtia edes omista ihmisistä jotka ovat tämän maan rakentaneet. Ei tuo harha koske vain Suomea vaan monia muitakin valtioita, äärimmäiset menevät jopa niin pitkälle että kansallisvaltiot pitäisi lopettaa, eli tilaa suuremmalle korruptiolle ja totalitarisuudelle. Yleensä nuo ajatukset tulevat ihmisiltä jotka eivät ole tehneet päivääkään töitä, jos työksi ei lasketa oman propakandan levittämistä ilman todellisuuden häivää.
se, että nää moniosaajat molottaa päivät pitkät kahviloissa sossurahoilla hameet päällä, ei tarkota yhteiskunnan rakentamista. rapauttamista korkeintaan
hulluu juttuu, noin vain todetaan joku ”rakenteellinen rasismi” joka on täysin huuhaata, sellaista ei ole..
rakentavat yhteisöjään? siis gangsta yhteisöjään, mutta valmista ei tule täh?
Nää on näitä juttuja millä ei oo todellisuuden kanssa mitään tekemistä, kaikki matulähiöissä kasvaneet tietää mikä on todellisuutta. Kokemusta 22 vuotta malmilla, jakomäessä asuneena.
”ja he ovat aktiivisia toimijoita sekä yhteisön rakentajia”
Mitä ne asiat olivat maan ja taivaan väliltä, ja mikä tässä tuli nyt todistettua on, ettei niistä ole ainakaan kalastajiksi. Ne ” laskee matikkaa ” kun kalamiehet nostaa matikkaa.
Olemme syvästi tietoisia esimerkiksi ” Latukoneen ” ( Latekoe,) suuresta halusta vaikuttaa Oulun asioihin, mutta emme rasismin takia käsitä niin kryptattuja viestejä, eikä niitä saa tekstittää vaikka se helpottaisi molemminpuolista kanssakäymistä.
😊
🤣
Niin ja taas on valkoinen rasisti esteenä kaikelle..Lässyn lässyn.
“Yhden kanssa kävin ammattiopistoa, toisen kanssa töissä ja kolmannen kanssa harrastuksissa” Entäs neljännen kanssa,Sänkyssäkö?
Suurin osa naistä miehistä on aktiivisiä vain rahan nostossa kelallta
Että oikein väitöskirja…voi tätä maailmaa ja köyhyystutkintaa ja matikkaa ja muuta osallistuvaa havainnointia…oikein keskusteltiin kaikesta maan ja taivaan välilläKIN…upeeta.
Facepalm.
Tähän se ”älymystön” tieteellinen konkretia tiivistyy tänä päivänä. Tod. näk. ”vasta”väittelijäkin on samoilla linjoilla eikä kyseenalaista juurikaan tutkimusmenetelmiä.
Summa summarum, kuka hyvänsä voi tällä perusteella mennä jutskailemaan vaikka raksatimpurin kanssa kaikesta maan ja taivaan välillä, laskeskella vesiä aitan taakse (ristiin pissaaminen yhdistää), mennä saunomaan perjantaina ja ottaa siinä hieman kuppia asioiden selkeyttämiseksi. Puolen yön jälkeen pienet pystypainit ja aamulla herätä silmä mustana timpurin eukon vierestä, perskannikassa polttotatuointi AIVRAH.
Tällaiseen tutkimukseen ei kykene vastaväittelijäkään edes wienin yliopistosta asettamaan kysymyksiä, koska ei ole kokenut ruohonjuuritason elämää alkuasukkaiden parissa, eikä referaattia juuri löydy. Taattu tohtorinhattu luvassa.
Tiede on muuttunut vihertäväksi politiikaksi.
Valitettavasti ovat aktiivisia osallistumaan kyllä ja samalla vahingoittamaan suomalaista päätöksentekoa.