Tiedote 12.12.2022 Sisäministeriö
Poliisin reserville on turvallisuusympäristön muutosten takia entistä selkeämpi tarve, arvioi työryhmä esiselvityksessään. Työryhmä luovutti poliisin reserviä koskevan esiselvityksen sisäministeri Krista Mikkoselle 12.12.
Poliisin reservi tarkoittaa vapaaehtoisista koottua joukkoa, joka toimisi poliisin johtamana ja tukena rajatuissa tehtävissä. Reservihenkilöstöön kuuluvat tukisivat poliisin toimintaa yllättävissä yhteiskuntaa uhkaavissa, runsaasti henkilöstöä sitovissa pitkittyvissä häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa, joissa poliisin voimavarat eivät yksin riittäisi tilanteen hoitamiseen.
Työryhmä katsoo, että poliisin reservi olisi tärkeä osa valmiuden tehostamista. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on pitkäkestoisia vaikutuksia turvallisuusympäristöön Euroopassa ja Suomen lähialueilla.
– Nykyisissä turvallisuusoloissa poliisin reservi on aiempaakin tärkeämpi. Varsinaisia poliisitehtäviä voivat hoitaa vain ammattipoliisit, reservihenkilöstöön kuuluvat tukisivat poliisin toimintaa. Poikkeuksellisissa häiriötilanteissa poliisin voimavarat eivät olisi yksin riittävät, sanoo poliisiosaston ylijohtaja Tomi Vuori.
Esiselvityksen valmisteluun ovat osallistuneet sisäministeriö, Poliisihallitus, puolustusministeriö ja Pääesikunta. Työryhmän tehtävänä oli arvioida poliisin reservin perustamiseen ja käyttöön liittyviä toiminnallisia seikkoja, lainsäädännöllisiä reunaehtoja ja reservin toteuttamiskelpoisuutta.
Laajat häiriötilanteet sitovat runsaasti poliisin resursseja
Työryhmä katsoo, että poliisin reservihenkilöstöön kuuluvia voisi käyttää rajatuissa tehtävissä. Rooli ja käytännön tehtävät olisivat poliisia tukevia ja avustavia, ja reservihenkilöstöön kuuluva toimisi poliisin välittömässä ohjauksessa. Laajoille poliisitoiminnallisille tilanteille on tyypillistä, että poliisin ydintehtävien lisäksi esimerkiksi alueen eristäminen, liikenteen ohjaaminen, huolto ja logistiikka sitovat runsaasti poliisin henkilöstöä. Reservistä tarvittavan henkilöstön määrä vaihtelisi tilannekohtaisesti.
Reservihenkilöstöön kuuluvat tukisivat poliisin valmiutta erityisesti tilanteissa, joissa poliisin resursseja tarvittaisiin samanaikaisesti eri puolilla Suomea pitkäkestoisesti. Tilanne aiheuttaisi poliisin nykyisillä voimavaroilla nopeasti haasteita erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella.
Esiselvityksen mukaan reservin tulisi olla avoin kaikille laissa säädetyt kelpoisuus- ja koulutusvaatimukset täyttäville henkilöille, joilla on poliisin reservissä tarvittavaa osaamista. Reserviä ei olisi esimerkiksi tarpeen rajoittaa vain tietyille ammattiryhmille.
– Reservi ei paikkaisi poliisin resursseja normaalissa tilanteessa tai korvaisi ammattipoliiseja. Vastaavasti reservin tarvetta perustelee se, että poliisin pysyvien resurssien mitoittaminen poikkeuksellisissa tilanteissa tarvittavan henkilöresurssin perusteella ei ole tarkoituksenmukaista, sanoo Vuori.
Viime vuosina on ollut muutamia tilanteita, joissa poliisin reserville olisi ollut tarvetta. Reserviä olisi voitu käyttää esimerkiksi vuonna 2020 koronaepidemian aikana Uudenmaan sulkuoperaatiossa tai vuonna 2015 Tornion järjestelykeskuksessa. Reservi olisi tärkeä osa myös uudentyyppisiin turvallisuusuhkiin varautumista, joissa Suomeen kohdistuisi esimerkiksi hybridivaikuttamista tai tarve suojata kriittistä infrastruktuuria.
Reservijärjestelmässä huomioitava perustuslailliset reunaehdot
Poliisin reservin tarve on ollut esillä myös aiemmin. Vuonna 2018 reservipoliisia koskenut lainsäädäntöhanke ei edennyt eduskunnassa. Työryhmä on huomioinut esiselvityksessä aiemmat reservipoliisista tehdyt selvitykset ja perustuslakivaliokunnan huomiot.
Perustuslaissa säädetään julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle. Perustuslakivaliokunnan mukaan aiemmin ehdotettua järjestelmää tuli arvioida tämän säännöksen näkökulmasta. Valiokunta korosti, että poliisin reservin roolin tulee pysyä selvästi poliisia avustavana ja täydentävänä.
Perusoikeuksien, oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten turvaaminen edellyttää sääntelyltä tarkkuutta ja asianmukaisuutta. Lisäksi reservihenkilöstöltä olisi edellytettävä riittäviä koulutus- ja kelpoisuusvaatimuksia, toimimista virkavastuulla sekä valvontaa.
Työryhmän arvion mukaan järjestelmä olisi toteutettavissa perustuslain asettamilla reunaehdoilla. Tietyt kysymykset, kuten reserviläisen palvelussuhteen muoto ja sallitut voimankäyttövälineet, vaativat tarkempia selvityksiä.
Mahdollinen jatkovalmistelu päätetään myöhemmin
Virkamiestyöryhmän valmistelema esiselvitys tarjoaa seuraavalle hallitukselle mahdollisuuden arvioida, käynnistetäänkö poliisin reservistä lainsäädännöllinen jatkovalmistelu.
Poliisin reservijärjestelmän perustaminen edellyttäisi lisämäärärahan osoittamista poliisille. Aikaisempaan lakiehdotukseen perustuvan alustavan arvion mukaan reservin muodostamisen kertakustannukset olisivat noin 2,174 miljoonaa euroa. Lisäksi reservin ylläpidon kustannukset olisivat vuosittain noin 250 000 euroa. Käyttöönotosta syntyvien kustannusten määrään vaikuttaisi käytön laajuus ja kesto. Kustannukset täsmentyisivät mahdollisessa jatkovalmistelussa.
Lisätietoja:
ylijohtaja Tomi Vuori p. 0295 488 550, tomi.vuori@govsec.fi
Poliisin reservin toteutettavuutta koskeva esiselvitys
Poliisin reservin toteutettavuutta koskeva esiselvitys (pdf, 372 kt)
Sisäministeriö
Kun vapaus vaihdetaan turvallisuuteen…
Turvallisuutta tässä on markkinoitu viimeiset 3v ja tarjonnut konkreettisesti lähinnä vapaudenriistoa.
Ei jatkoon…
Reservipoliisien tarve on useita tuhansia jotta Suomen poliisitiheys saataisiin edes teoriassa sivistysmaiden tasolle.
Siihen mennessä syntynee jo tarve monikymmentuhantiselle suojeluskuntalaitokselle 1930-luvun malliin, sillä meillä on kohta edessä uusi 30-luku ja sitä seuraava 40-luku vedestä käytävine sotineen.
Mikä lisää häiriötilanteita, eikö sitä pitäisi pohtia ensin ?
Poliittinen korrektius ei salli syiden näkemistä, joten pyritään vahvistamaan turvallisuutta jotain muuta vastaan.
YK:n Agenda 2030 lienee se puunuija, mikä on takonut migraatiokorrektismin myös Suomen jukuripäisten päättäjien ja virkamiesten koviin kalloihin.
Muistelen lukeneeni, että jotkin YK:n suositukset ovat puhuneet kehitysmaalaisten laskemisesta länsimaihin ja että kehitysmaalaisille pitää antaa ruhtinaalliset olot. No, Suomessahan kehitysmaalaiset saavat sossun piikkiin varsin reippaat avustukset, vaikka valtiovalta yrittää väittää, että samoilla ehdoilla kuin suomalaiset. Valehtelevat kansallle päin naamaa kirkkain silmin. Keharit saavat samat tuet, mutta siihen päälle runsaat ”harkinnanvaraiset”.
Jonkun pitäisi tutkia mitä niille oikein jaetaan. Onhan kyse kansan rahoista, joten pitäisi olla kansalla oikeus tietää totuus ja lähettää omat tutkijansa katsomaan mikä on totuus.
Vaan Suomessa poliitikot ovat päättäneet, että kansalaisille asia ei kuulu, se on poliittinen salaisuus, mikä on törkeää kansan oikeuksien vähättelyä. Kyse on kansan asiasta, ei poliitikkojen.
Maahanmuutollahan ei sitten ole asian kanssa mitään tekemistä, eikä tietystikkään EU:lla.
Ulkomaan tulijat valtaavat kadut siihen malliin, että jotain tarttis tehä. Minua ei oikein kiinnosta saada puukko kylkeen matun lyömänä. Minun puolesta jokainen kulkija menköön ihan rauhassa, mutta samaa odotan itsellekin. Pitääkö siis minun itse varmistaa turvallisuuteni, jos joku minua uhkaa. Kuka takaa minulle itseni puolustamiseen ihmisoikeuteni? Valitettavasti poliisiin en luota. Olen pahimmassa tapauksessa kuivunut, kun ensimmäinen poliisipartio ehtii paikalle. Tekijää tai tekijöitä ei koskaan ehkä saada kiinni, ja jos saadaan tekijät ymmärretään lähes tuomiotta. Minulla on vähän keinoja puolustaa itseäni. Tai on mulla. Jos minun pitää turvautua itseni puolustamiseen omilla keinoillani, minä sitten olenkin se suurin rikollinen. Pitääkö minun ottaa se riski?
Jos poliisi käyttäisi resurssinsa oikeisiin poliisin tehtäviin, voisi arvioida onko lisäresurssien tarvetta. Nyt kun poliisi valvoo mielipiteenilmaisemista estäen EU:n ja valtaeliitin arvostelua, on tilanne hieman toinen, kuka haluaa lisäresursseja kun niiden kohdistaminen oikeisiin ongelmiin on epävarmaa.
Toinen juttu on poliisin aikaisempi “toiminta“ huumeiden salakuljettajina, rahan väärentäjänä sekä lukuisten muiden rikosten tekijöinä. Näihin mainitsemiini tekoihin on syyllistyneet Vuoden poliisin arvonimellä palkitut henkilöt.
Mädännäisyys ilmiönä ei ole uusi, Yrjö Laihio Vantaan poliisipäällikkönä toimiessaan, nimitti kymmenistä väkivaltarikoksista vankeuteen tuomitun ja virastaan erotetun henkilön konstaapeliksi Vantaan poliisiin.
Tätä kommenttia ei pidä ymmärtää poliisivastaisuudeksi, olisi vain aika tehdä jotain ja puhdistaa politisoitunut ja kriminalisoitunut Suomen poliisilaitos.
Kentältä löytyy runsain mitoin ihan tervettä järkeä, mutta kun johto on täysin politisoitunut vihvasempaan kulttuurimarxismiin, ei sitä järkeä voi käyttää.
Matujen väkivalta- ja huumetikollisuus rehottaa ja kovassa kasvussa ja nyt meidän normaalien tavallisten järkevien vetonmaksajien pitäisi alkaa korjaamaan vapaaehtoisreserveillä näiden lois-vajakki-suvakki-matupatjojen aiheuttamia valtavia ongelmia ja lisäkustannuksia..
Poliittinen poliisi haluaa viedä aseesi, joten miksi Polpo tarvitsee lisäjoukkoja kun nyt riittää voimaa etsiä olematonta ”asemiestä” sulkemalla katiuja ja tuomalla panssariauto paikalle. Itsenäisyyden ajan Suomessa 20-ja 30-luvulla Suojeluskunnat auttoivat poliisia vaarallisia rikollisia etsittäessa, mutta nykyinen Polpo on tehnyt kaikkensa palvellakseen EU:n Politbyroota ja toimiessaan omaa kansaansa vastaan. Nykyinen poliisi ei ole kiinnostunut selvittämään suomalaisnuoren murhaa Kaivohuoneella, vaan on kiinnostunut vain sinun ja minun aseista!
Väite että Suomi olisi oikeusvaltio on puppua. Suomessa ei kaikki saa oikeutta. Saiko Kaivohuoneella tapettu suomalainen nuori. Ei! Käsittämätön juttu! Ja on muitakin! Monet lait eivät koske muslimitulijoita. He saavat tehdä, jotka kantiksilta on kielletty! Esimerkkejä riittää! Muslimipakoloiset ovatkin kunniakansalaisia. Kunhan naama on tummanpuhuva, käkkäräpää plussaa, satusedän puhujantaidot, puolellaan naukuva ja pää kallellaan paapova sosiaalitantta, kaikki oikeudet on silloin hallussa. Tulija kuin tulija saa jäädä maahamme, rikollinenkin, terroristikin, mutta työtätekevää mongolisairaanhoitajaa kohdellaan kuin pahinta rikollista.
Jos minä kantisheterovalkonaama erehdyn ampumaan teeren 199 metrin päästä autostani, kiinnijäätyäni minulle ladellaan kovat tuomiot. Ase kiikareineen ja teeri menevät valtiolle, menetän viideksi vuodeksi metsästysoikeuden, muutaman tonnin sakko vielä päälle. Rahaa voi palaa kymppitonni ja ylikin yhden teeren vuoksi. Äläkä luule, että yhteiskunta maksaa sakkoni ja oikeuskuluni. Kun kunniakansalainen ammuskelee hampurilaispaikan pihalla laittomalla aseella, tuomio on olematon ja veronmaksaja maksaa oikeuskulut, koska kunniakansalaisella on siihen ihmisoikeus.
Per….kele tätä maata!
Suomi onkin etuoikeusvaltio. Tietyillä ryhmillä on etuoikeuksia, vaan ei kanta-asukkailla, vaikka heitä nimitelläänkin etuoikeutetuiksi. Sikäli valheellinen nimitys, että kanta-asukailla ei todellakaan ole mitään etuoikeuksia ja jos niitä väitettyjä etuoikeuksia pyytäisi, saisi haukut palkaksi.
Ja varmistamaan rahoitusta että seuraavassa pandemiassa joka kodin ovelle saadaan pandemia poliisi vahtimaan että asukas/asukkaat pysyy sisällä. Tai muuten. Sekä jos ihmiset haluavat lähteä kaduille mieltä osoittamaan naurettavia energia ja ruokahintoja vastaan kun isot käärii ennätysvoittoja niin pitää olla paljon paljon systeemille täysin lojaaleja poliiseja reservissä ja parhailla aseilla ja varusteilla varustettuna. Mutta poliisivaltiota ei haluta eikä ole. Vapaa maa. Vapautta sanoa ja ilmaista sekä tehdä. Kunhan tekee vastuullisesti. Meillä on vastuu, niillä ei.
Meillä tavallisilla veronmaksajilla ei ole enää pas….kankaan arvoa. Tai on, maksajan rooli ja arvo. Ja sitten huudetaan peffan pyyhkijää, kun jo jätökset pursuavat puntista ulos. Se on myöhäistä. Meidän omat valitsemamme päättäjät ovat tämän sotkun aiheuttaneet.
Yhdellekään pellelle en ole antanut mandaattia tuhota maatamme. Meitä ei uhata tuhota ulkopuolelta, mutta sisäpuolelta olemme turvattomia. Kiitos suvakit teille, kun olemme nyt tässä tilanteessa. Meitä kansalaisia neuvotaan, milloin ja mihin voimme turvallisesti kulkea kaduillamme, mitä paikkoja meidän pitää varoa. Miten niin minun pitäisi varoa omassa maassani tiettyjä paikkoja? Minun siis pitää varoa Leppävaaraa, Länsi-Vantaata, Itäkeskusta ympäristöineen, ja niin monia muitakin paikkoja. Minä en suostu pelkäämään ja varomaan. Näinhän meille on toitotettu, kun muslimiveitsi on viiltänyt tai pommi paukkunut tappaen vääräuskoisia.
Minua todennäköisesti uhkaa tulija, jolle annoimme turvapaikan, käyttöönsä Kela-kulta-kortin ikiajoiksi, kaikki ihmisoikeudet, joista minäkin unelmoin, rajattomat oikeuspalvelut, rajattomat tulkkipalvelut, perheen yhdistämisoikeudet, kaikki ne oikeudet, jotka meiltä kantiksilta puuttuvat, esim silpomisoikeus, kunniaväkivaltaoikeus, naisten alistamisoikeus.
Ohjeistuksen mukaan minun pitää siis varoa ja ottaa huomioon, milloin ja missä kuljen. Jos vaikka kunniakansalainen tai -laiset tulee minua vastaan, minun pitää nöyrästi juossa karkuun turvaan esim kadun valoiselle puolelle ja toivoa pelastustani.
Ilmoitanpahan nyt, että karkuun en juokse. En vaihda puolta. Kävelen pää pystyssä, missä haluan, milloin vain mieleni tekee. Käteni on syvässä taskussa ja kourani ”rauhantekijällä”, Raamatulla!
Eikös ne alkaneet käyttää myös rikollisjoukkoja kansalaisia vastaan, eikä ainoastaa lisä Polpoa.
Artikkelia lukiessa mieleen putkahti. Lisää laukunkantajia länsirajalle. Lisää liikkumisen estäjiä koko maahan.
Ovat valjastaneet kehitysmaalisjoukon kansalaisia vastaan. Nyt ovat valvovinaan järjestystä.
Saatavat kyllä olla huolissaan omasta turvallisuudestaan myös. Tietävät kusettavansa kansaa, joten kansalta voi tulla vastaisku.