Espanjalaisten taloudellinen tilanne ja ostovoima ovat heikentyneet niin paljon viimeisten viiden vuoden aikana, että maa on oikeutettu saamaan koheesiorahastoja.
Espanjan pääministeri Pedro Sánchez on johtanut EU:n huonoimmin hoidettua taloutta viimeisten viiden vuoden aikana ja antanut asukasta kohti lasketun tulon laskea niin jyrkästi, että maa kuuluu nyt ”köyhien maiden kerhoon” eli EU:n jäsenvaltioihin, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahastoihin.
Luvut tulivat Juan de Mariana -instituutin tammikuun lopussa julkaisemasta perusteellisesta tutkimuksesta.
Vuosien 2019 ja 2023 välisenä aikana, jolloin Pedro Sánchez on toiminut maan pääministerinä, ostovoimalla mitattuna tulot henkeä kohti ovat laskeneet 5,5 prosenttia,
Tämä nostaa Espanjan EU-maaksi, jossa on toiseksi jyrkin lasku kyseisellä ajanjaksolla, ja se on ristiriidassa henkeä kohti lasketun tulon kasvun kanssa 18:ssa 27 jäsenvaltiosta, mukaan lukien naapurimaa Portugali, jossa henkeä kohti laskettu tulo on kasvanut 1,3 prosenttia viime vuosina. Mielenkiintoista on, että Saksa menestyi jopa huonommin kuin Espanja henkeä kohti lasketun tulon menetyksessä, kun taas Ranska pärjäsi vain hieman paremmin. Instituutti perusti tutkimuksensa Eurostatin tietoihin. El Debaten tutkimusta koskevan raportin mukaan Espanjan keskipalkka on viimeisten kahden vuoden aikana menettänyt ostovoimaa 615 euroa.
Luvut osoittavat, että Espanja on jäämässä yhä enemmän jälkeen EU:n keskimääräisistä tuloista henkeä kohti.
”Sánchezin toimikaudella tämä suhde on laskenut 91 prosentista Euroopan unionin keskiarvosta 86 prosenttiin”, tutkimuksessa todetaan. ”Sen ansiosta olemme jälleen unionin köyhien maiden kerhossa, joilla on oikeus pyytää yhteisön toimielinten tarjoamien koheesiorahastojen käyttöä, mitä ei ollut tapahtunut edes edellisen finanssikriisin pahimpina hetkinä.”
Tutkimuksessa todetaan myös, että se asettaa hallituksen epämukavaan tilanteeseen. Jos se pyytää koheesiorahastoja, se myöntää Espanjan talouden todelliset ongelmat. Mutta jos se ei pyydä varoja, se ”jättää pöydälle rahaa, johon kaikki espanjalaiset ovat oikeutettuja Brysselin asettamien kriteerien mukaisesti”.
Tutkimuksessa todettiin myös, että espanjalaisten verorasitus kasvaa, mikä on jälleen ristiriidassa useimpien EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Hallituksen kansalaisiin kohdistama veropaine kasvoi 2,9 prosenttiyksikköä vuoden 2018 lopun ja vuoden 2022 välisenä aikana 35,4 prosentista 38,3 prosenttiin BKT:sta. Tämä on toiseksi suurin tällainen kasvu jäsenmaiden joukossa tarkastelujaksolla. Espanja on yksi poikkeusmaista, jossa COVID-19-pandemian, inflaation ja Ukrainan sodan aiheuttamassa talouskriisissä se vaatii perimään lisää kansalaisilta, jotka jo kärsivät korkeammista elinkustannuksista ja talouden pysähtyneisyydestä. Instituutti huomauttaa myös, että vaikka hallitus pitää kiinni siitä, että ostovoiman heikkeneminen johtuu yksinomaan sen oman politiikan ulkopuolisista tekijöistä, todellisuudessa hallitus on itse osa ongelmaa.
”Pedro Sánchezin hallitus on vaatinut, että tämä suuntaus yhdistetään ulkoisiin tekijöihin, kuten COVID-19-kriisiin, Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan, energian kansainvälisten hintojen nousuun jne. Puolet Euroopan maista on kuitenkin vähentänyt julkisen talouden paineita vuoteen 2018 verrattuna, jotta perheille ja yrityksille jäisi enemmän resursseja ja näin edistettäisiin kasvun ja työllisyyden lisäämistä epäsuotuisana pidetyssä kansainvälisessä tilanteessa”, tutkimuksessa todetaan.
Lisäksi siinä huomautetaan, että ”hallituksen lausunto, jonka mukaan veronkanto on kasvanut talouskasvun ja työpaikkojen luomisen vuoksi, on myös perusteeton, sillä viimeisten viiden vuoden aikana veronkanto on kasvanut 7,5 kertaa enemmän kuin Espanjan talous on kasvanut ja 3 kertaa enemmän kuin työllisyys”, instituutti toteaa.
Julkinen velka jyrkässä kasvussa, silti Sánchez lahjoittaa Marokkoon 45 miljardin euron kehitysapurahapaketin
Keskimäärin EU:ssa kansalaisiin kohdistuvat veropaineet ovat joko pysyneet ennallaan tai vähentyneet. Pohjoismaisissa talouksissa esimerkiksi Tanskan hallitus alensi veropaineita 2,7 prosenttiyksikköä ja Ruotsin hallitus 2,1 prosenttiyksikköä. Suomessa lisäys oli vain 0,6 prosenttiyksikköä, mikä on paljon vähemmän kuin Espanjassa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös Espanjan sijoittumista Economic Management Indicator (EMI) -indikaattorin mukaan, jossa arvioidaan, miten 27 EU-maata on hoitanut talouttaan kyseisenä ajanjaksona käyttäen yhdistelmää tekijöistä työllisyydestä tuloihin henkeä kohti, veropaineisiin, BKT:n kasvuun ja julkiseen velkaan.
BKT:n kasvu vuosien 2019 ja 2023 välillä kasvoi vaivihkaa 2,3 pistettä, mikä sijoittaa Espanjan EU-maiden joukossa sijalle 22 ja yli 50 prosenttia jäljessä Euroopan keskiarvosta, joka oli 5,6 prosenttia. Espanjan naapuri Portugali kasvoi 7,8 prosenttia samana ajanjaksona.
Tutkimuksessa todettiin myös, että hallitus on väärentänyt työllisyystilastoja sisällyttämällä niihin niin sanotuilla ”fijo discontinuo”-sopimuksilla olevat ihmiset. Nämä sopimukset ovat pysyviä, mutta työntekijät työskentelevät yrityksessä vain osan vuotta. Loppuajan he joko eivät tee töitä tai työskentelevät muualla. Hallituksen lukujen mukaan niitä, jotka eivät työskentele sopimuksensa ”seisokkiaikoina”, ei lasketa työttömyyslukuihin. Tämä on ristiriidassa kausityöntekijöiden kanssa, jotka lasketaan työttömiksi työjaksojen välillä. Hallitus kehui, että työttömyysaste oli laskenut 16,7 prosenttia uuden laskentatavan mukaan.
”Kuitenkin 90 prosenttia laskusta selittyy fijos discontinuos -työttömien tilastollisella kokoonpanolla. Jos mittaamme tehollista työttömyyttä ja otamme huomioon niiden [ fijo discontinuo -sopimuksilla olevien] 700 000 työntekijän tilanteen, jotka eivät ole työssä mutta jotka on poistettu virallisesta luvusta, huomaamme, että työttömyyden lasku vuosina 2019-2023 on ollut vain 1,4 prosenttia”, tutkimuksessa huomautetaan.
Instituutin mukaan Espanja on silloin työttömyydessä 18. sijalla EU-maiden joukossa.
Samaan aikaan julkinen velka on kasvanut jyrkästi.
”Sen painoarvo suhteessa BKT:hen on noussut maltillisesti EU-27:ssä, ja se on kasvanut 3,3 prosenttiyksikköä vuosien 2019 ja 2023 välillä. Toisaalta Espanjassa on havaittu 10,8 prosenttiyksikön nousu, mikä on kolminkertainen yhteisön keskiarvoon verrattuna”, tutkimuksessa todetaan.
Jokaista euroa kohden, jolla BKT on parantunut Sánchezin toimikaudella, hallitus on myös luonut 2 euroa julkista velkaa.
Vaikka Espanjan talous on kuralla ja oma väestö joutuu kärsimään siitä, niin se ei ole riittävä syy sulkea rahahanoja ulkomaan kehitysavulta.
Espanjan pääministeri vieraili viime keskiviikkona Marokon pääkaupungissa Rabatissa keskustellakseen muun muassa laittomasta maahanmuutosta. Marokon valtionpäämiehen Mohammed VI:n tapaamista seuranneessa lehdistötilaisuudessa Sánchez ilmoitti suunnitelmista investoida 45 miljardia euroa espanjalaisten veronmaksajien rahoja Marokon infrastruktuurin ja talouden parantamiseen vuoteen 2050 mennessä, mikä sai konservatiivit syyttämään sosialistipoliitikkoa afrikkalaisen valtion suosimisesta Espanjan kansalaisten kustannuksella.
Lähde: European Conservative
Lue lisää aiheesta:
Täällä rupusakkien joukossa on tilaa vielä yhdelle toopelaumalle.