Bosnia-Hertsegovinan jäsenyysprosessi vauhdittuu, ja Moldovan parlamentti hyväksyy liittymispyynnön.
Torstaina kaikki 27 EU:n hallitusten päämiestä avasivat oven Bosnia-Hertsegovinan liittymiselle unioniin.
”Teidän paikkanne on eurooppalaisessa perheessämme”, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel sanoi X:ssä.
”Tämänpäiväinen päätös on tärkeä askel eteenpäin EU:n tiellä. Nyt kovaa työtä on jatkettava, jotta Bosnia ja Hertsegovina etenee tasaisesti, kuten kansanne haluaa”, hän lisäsi.
The European Council has just decided to open accession negotiations with Bosnia and Herzegovina. Congratulations!
Your place is in our European family.
Today’s decision is a key step forward on your EU path. Now the hard work needs to continue so Bosnia and Herzegovina… pic.twitter.com/LyotNa5gGc
— Charles Michel (@CharlesMichel) March 21, 2024
Bosnia-Hertsegovinan ministerineuvoston puheenjohtaja Borjana Krišto oli välittömästi tyytyväinen päätökseen.
”Keskinäinen päättäväisyys ja ponnistelut ovat johtaneet siihen, että vaatimukset ja kriteerit on täytetty tarvittavassa määrin. Olemme edelleen vakaasti päättäneet jatkaa työtä, joka johtaa Bosnia- Hertsegovinan edistymiseen ja kehitykseen”, hän lisäsi.
On behalf of the Council of Ministers of Bosnia and Herzegovina, as well as on my own behalf, I sincerely thank @EUCouncil and @CharlesMichel for tonight’s decision to open accession negotiations for 🇧🇦 to join the 🇪🇺. pic.twitter.com/rKAYmBSJkj
— Borjana Krišto (@KristoBorjana) March 21, 2024
Länsi-Balkanin maa haki ensimmäisen kerran EU:n jäsenyyttä kahdeksan vuotta sitten. Bosnia-Hertsegovina on yksi viidestä Länsi-Balkanin maasta, jotka on tunnustettu virallisiksi EU:n jäsenehdokkaiksi. Se on ainoa näistä maista, joka ei ole vielä aloittanut virallisia liittymisneuvotteluja.
Euroopan komission lausunnon mukaan se oli edistynyt vuosien aikana riittävästi lähentymisessä EU:n normeihin, arvoihin ja ulkopolitiikkaan, jotta neuvottelut voitiin aloittaa.
Ennen kuin neuvottelut voidaan aloittaa, Sarajevon on kuitenkin tehtävä vielä lisää muutoksia.
Johtajat vaativat Balkanin maata toteuttamaan oikeuslaitoksen uudistuksia sekä toimenpiteitä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.
Samaan aikaan torstaina Moldovan parlamentti hyväksyi virallisesti Moldovan (entisen Neuvostoliiton) liittymisen EU:n jäseneksi. Tämä tapahtui kuitenkin vasta sen jälkeen, kun oppositio, Moskovaa myötäilevä kommunistien ja sosialistien blokki, oli poistunut äänestyksestä.
Parlamentti hyväksyi äänin 54-0 julistuksen, jossa sanotaan: ”Vain liittyminen Eurooppaan voi taata maan tulevaisuuden suvereenina, puolueettomana ja täysivaltaisena demokraattisena valtiona”, mikä voidaan tulkita epäsuoraksi viittaukseksi Venäjän väitetyille laajentumispyrkimyksille, jotka käsittäisivät myös Moldovan (osia).
Moldovan presidentti Maia Sandu oli aiemmin vaatinut, että EU-jäsenyydestä järjestetään kansanäänestys tänä vuonna.
Hän on arvostellut voimakkaasti Venäjän Ukrainassa käymää sotaa, ja hän on usein viitannut Venäjään suurimpana uhkana Moldovan turvallisuudelle. Vaikka Moldovalla on 30-vuotinen kumppanuus sotilasliitto Naton kanssa, se ei ole sen jäsen, eikä sillä siten ole takeita siitä, että Nato tulisi sen avuksi, jos se joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
Pelko siitä, että Moldovasta voisi tulla seuraava Venäjän sotilaalliseen väliintuloon kutsuva polttopiste, on viime aikoina voimistunut.
Transnistriassa, Moldovasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen irtautuneessa alueessa, itseoikeutettu presidentti Vadim Krasnoselsky on nostanut panosta ja vaatinut Moldovan viranomaisia tunnustamaan alueen itsenäiseksi – samaan tapaan kuin pitkälti etnisesti venäläiset Donetskin ja Luganskin separatistialueet Kaukoidässä Ukrainassa.
”Ei ole muuta ulospääsyä”, Krasnoelsky sanoi paikallisessa televisiossa. ”Autonomiasta ei voi enää puhua. Teidän on poistuttava näiltä alueilta.”
Vaikka Transnistria on vahvasti riippuvainen Venäjän taloudellisesta tuesta, sillä ei ole kansainvälistä tunnustusta, ei edes Moskovalta.
Tammikuussa Moldovan viranomaiset asettivat tullimaksut kaikille alueelle tuleville ja sieltä lähteville tavaroille, mikä sai Transnistrian vaaleilla valitut edustajat vetoamaan Moskovaan, jotta se tukisi diplomaattisia ponnisteluja alueen suojelemiseksi.
Näistä ja muista syistä Moldovan ja Venäjän suhteet ovat alimmillaan vuosikymmeniin.
Viime viikolla viranomaiset kutsuivat Venäjän suurlähettilään kahdesti paikalle, koska Moskova oli päättänyt avata erillisalueella kuusi äänestyspaikkaa Venäjän presidentinvaaleja varten, ja venäläistä diplomaattia kehotettiin poistumaan maasta ennen 27. maaliskuuta.
Moldovalle on aiheutunut päänvaivaa myös etelässä, sillä nyt toinenkin alue, Gagauzian autonominen alue, pyrkii lähentymään Moskovaa.
Huolimatta siitä, että alue on tavannut Venäjän presidentin Vladimir Putinin tässä kuussa (Moldovan hallitus olisi pitänyt tätä epäsuorana hyväksyntänä Venäjän toimille Ukrainassa), sen johtaja Jevgenia Gutsul on sanonut, että vaikka alue haluaa (lisää) autonomiaa, se ei pyri suoranaiseen irtautumiseen.
Lähde: European Conservative
Venäjä mielellään tulkitsee omakseen kaiken missä asuu venäläisiä. Kyllä kelpaa muutkin, kunhan ovat venäjämielisiä, kuten abhaasit ja eteläossetialaiset Georgian alueilla, joita Venäjä hallitsee. Balttien on kai parasta pyrkiä pääsemään eroon venäläisistään.