Eurooppa Kotimaa Muu maailma Politiikka

Katsaus vuoden 2022 vaaleihin

Uuden vuoden häämöttäessä politiikan seuraajat voivat luoda katsauksen, millaisia vaaleja vuoden 2022 aikana on odotettavissa. Tähän luetteloon on koottu niistä joitain.

Luettelo painottuu Eurooppaan ja kansalliskonservatiivisista teemoista kiinnostuneiden näkökulmiin. Täydellinen ja tasapainoinen maailman vaalien luettelo ei siis ole kyseesssä: sellaisia pyrkii kokoamaan mm. amerikkalainen kansalaisjärjestö National Democratic Institute verkkosivujensa Elections Calendar -osioon.

Suomen aluevaalit

Uudenmaan aluejako. Muualla Suomessa aluejako noudattaa maakuntarajoja. Kuva: Wikimedia.

Vuosi 2022 alkaa suoraan keskeltä kotimaan politiikan kampanja-aikaa, sillä Suomen aluevaalien ehdokasasettelu vahvistettiin jo ennen joulua. Enakkoäänestys on 12.–18.1. ja aluevaalien varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022. Muualla kuin Uudellamaalla aluevaltuustojen toimialueet ovat samat kuin maakuntien rajat. Uusimaa on jaettu Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Vantaa–Kerava -alueisiin, joissa kaikissa käydään omat vaalit. Lisäksi on vielä erikseen Helsingin kaupunki, jolle ei valita aluevaltuustoa, vaan siellä kaupunginvaltuusto vastaa jatkossakin samoista tehtävistä. Aluevaltuustot vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueilla. Valtuustojen koko vaihtelee alueiden väkilukujen mukaan. Jatkossa aluevaalit tullaan pitämään samanaikaisesti kuntavaalien kanssa. Täydellinen ehdokasluettelo on julkaistu Oikeusministeriön palvelussa.

Lähteet: Vaalit.fi

Unkarin vaalit

Pääministeri Orbán pitää puhetta. Kuva MTI.

Keväällä 2022 käydään Unkarin parlamenttivaalit. Lisäksi keväällä valitaan maalle uusi presidentti, mutta sen valitsee parlamentti ja luultavasti valinta tehdään ennen parlamenttivaaleja, joten Fideszin ehdolle asettamaa Katalin Novákia voi pitää jo varsin todennäköisenä seuraavana presidenttinä. Parlamenttivaaleissa sovelletaan Unkarin erikoista vaalijärjestelmää, johon hallitseva Fideszin ja kristillisdemokraattisen kansanpuolueen koalitio on asettanut lisävaatimuksia ehdolleasetteluun. Tämä on johtanut siihen, että Unkarin vaalit käydään kahden suuren allianssin välillä: toisaalta on hallitseva Fidesz-koalitio, joka on ollut vallassa vuodesta 2010 lähtien ja jolla on parlamentissa täpärästi ratkaiseva kahden kolmasosan määräenemmistö. Toisaalta on oppositioallianssi, joka käyttää iskulausenimenään ”Yhdistyneenä Unkarin puolesta” ja jonka takana ovat kaikki keskisuuret ja lähes kaikki parlamentin pienemmätkin oppositiopuolueet.

Oppositioallianssi edustaa lähinnä vasemmistoa, liberaaleja ja keskustaa, mutta sen suurin puolue on entinen äärioikeistolainen Jobbik, joka on nyttemmin pyrkinyt luomaan itsestään valtavirtaisemman ja enemmän konservatiisen puolueen. Valta-allianssin pääministeriehdokas on istuva pääministeri Viktor Orbán ja oppositioallianssin ehdokas on oikeistoliberaali Péter Márki-Zay. Allianssien ulkopuolella olevilla ei ole vaaleissa valtaannousun mahdollisuutta, mutta mainittakoon riippumattomista puolueista kahden kansanedustajan Mi Hazánk, joka on Jobbikin muutokseen pettyneiden puolueesta erotettujen ja siitä eronneiden perustama kolmannen tien kansalliskonservatiivinen puolue, jota johtaa Unkarin raja-aidan ehdottaja, Ásotthalomin rajakylän pormestari László Toroczkai.

Ranskan vaalit

Ranskassa on vuonna 2022 suuri vaalivuosi, sillä kevät-kesällä semipresidentiaaliselle maalle valitaan sekä presidentti että kansalliskokous eli parlamentin alahuone. Kumpikin vaaleista on kaksivaiheinen. Istuvan presidentin, neljä vuotta tehtävää hoitaneen liberaalin keskustalaisen Emmanuel Macronin oletetaan aloittavan kampanjansa jatkokaudelle päästäkseen alkuvuonna. Hänen perustamallaan puolueella La République En Marchella on tällä hetkellä enemmistö alahuoneessa. Presidentinvaalien ensimmäinen kierros on 10.4. ja toinen kierros 24.4.2022. Niiden jälkeen, viimeistään kesäkuussa, on pidettävä kansalliskokouksen vaalit.

Ranska on Euroopan unionin keskeisiä maita ja sen kehitys vaikuttaa koko muuhun Unioniin – halusimme sitä tai emme. Macron voitti neljä vuotta sitten oikeistopopulistisen Marine Le Penin vaaleissa, joissa hän korosti avoimuutta ja edistystä. Ilmapiiri on kuitenkin muuttunut viime vaaleista. Suurimpia Macronin äänestämisen syitä edellisissä vaaleissa oli hänen vastaehdokkaansa vastustaminen ja Macronilla on ollut vaikeuksia saada tukea ajamilleen uudistuksille. Keltaliivien mellakat ja Ranskan sotilaallisen mahdin ohittaminen ja maan nöyryytys ovat leimanneet Macronin kautta. Myös islamistinen terrori on jatkunut, minkä myös Macron on nyt pyrkinyt kovin sanoin tuomitsemaan ja torjumaan. Mielipidetiedustelujen mukaan Macronilla olisi hyvät mahdollisuudet voittaa toisella kierroksella kuka tahansa hänen haastajistaan. Näyttää erittäin epätodennäköiseltä, että hänet valittaisiin suoraan ensimmäisellä kierroksella, ja kun kukaan haastajista ei ole vakiinnuttanut asemaansa, paikasta sinne käydään kova kisa: parhaimmat mahdollisuudet on oikeistopopulisteilla Marine Le Penillä ja Éric Zemmourilla sekä oikeistokonservatiivi Valérie Pécressellä. Näistä Pécressellä näyttäisi olevan parhaat mahdollisuudet voittoon toisella kierroksella, Le Pen ja Zemmour taas pitävät selviten esillä kansallismielisiä teemoja. Ranskan vasemmisto on hajanainen ja heikko. Sen valovoimaisin nimi on ollut äärivasemmistolainen Jean-Luc Melenchon. Maltilliset sosialistit ja vihreät eivät ole olleet viime aikoina merkittävässä osassa Ranskan poliittista elämää.

Lähteet: HS Teema ”Ranska” 6/2021, Suomenmaa

Ruotsin vaalit

Ruotsin valtiopäivien poliittiset blokit vuoden 2018 vaalien jälkeen. Kuva: Wikimedia.

Ruotsin vaaleissa 11.9.2022 valitaan valtiopäivät, aluevaltuustot ja kunnanvaltuustot.

Ruotsin pääministerinä vuodesta 2014 toiminut sosiaalidemokraatti Stefan Löfven erosi tehtävästä marraskuussa 2021 antaakseen puolueelle tuoreet kasvot ja seuraajalleen paremmat mahdollisuudet vuoden 2022 vaaleissa. Seuraaja Magdalena Anderssonilla on kuitenkin ollut samat ongelmat, joiden pääsyy on, että kun maahanmuuttokriittinen Ruotsidemokraatit on nostanut paikkojaan valtiopäivillä, Ruotsin politiikan perinteinen vasemmisto- ja oikeistoblokkijako ei enää toimi. Hallitseva vasemmistoblokki ei saa valtiopäivien enemmistöä taakseen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson yrittää vakuuttaa oikeistoblokin siitä, että sen kannattaa turvautua Ruotsidemokraattien tukeen seuraavalla vaalikaudella. Jo se, että oikeistoblokin puolueet kävivät Ruotsidemokraattien kanssa neuvotteluja eivätkä tyrmänneet yhteistyötä etukäteen, on Ruotsin mittapuulla suuri muutos edelliseen. Edellisissä vaaleissa vuonna 2018 Ruotsidemokraatit sai 17,5 % äänistä. Se on maan puolueista kolmanneksi suurin, mutta on ollut täysin vaikutusvallaton, koska muut puolueet ovat sulkeneet sen pois valta-asemista.

Maahanmuuttokriittisen Ruotsidemokraattien kirittäjä on kansalliskonservatiivinen pienpuolue Alternativ för Sverige. Puolueen aktiiveissa on lukuisia entisiä ruotsidemokraatteja, jotka on erotettu tai jotka ovat eronneet siitä sen salonkikelpoistamisen aikana. Puolueen ydinaktiivien joukko on ruotsidemokraattien entisiä nuorisojärjestöaktiiveja: puolue erotti nuorisojärjestönsä, kun etnonationalistit saivat sen haltuunsa. Valtiopäivävaaleissa 2018 AfS sai 0,31 % äänistä, vuoden 2019 eurovaaleissa se sai 0,46 % ja vuoden 2021 seurakuntavaaleissa 1,26 % maan äänistä. Valtiopäiville pääsy olisi kuitenkin vielä erittäin suuren koitoksen takana: Ruotsin valtiopäivien äänikynnys on neljä prosenttia.

Lähteet: Politico, Reuters

Latvian parlamenttivaalit

Latvian parlamenttivaalit pidetään viimeistään 1.10.2022. Vallassa olevan hallituksen muodostaa viiden puolueen keskustaoikeistolainen koalitio. Maan puoluekenttä on hajanainen eikä mikään puolue voi odottaa saavansa kovin suurta voittoa. Tulevakin hallituskoalitio on monen eri puolueen kompromissi. Latvian satapaikkaisessa parlamentissa Saeimassa on edustettuna tällä hetkellä 14 eri puoluetta ja lukuisia sitoutumattomia kansanedustajia.

Latvian vakiintunut kansallismielinen puolue Kansallinen liittouma (Nacionālā apvienība) on tällä vaalikaudella hallituksessa. Maahan on vuonna 2021 perustettu kaksi uutta kahden kansanedustajan oikeistopopulistista puoluetta, Likums un kārtība (Laki ja järjestys) sekä Latvija pirmajā vietā (Latvia ensin). Kummankin pääteemoja on koronatoimien ja koronarokotusten vastustaminen. Pienpuolueet ovat saaneet kannatusta ja kansanedustajia latvianvenäläisten sosiaalidemokraattisesta Harmonia-puolueesta, joka on Latvian suurin puolue, mutta Venäjä-mielisyytensä vuoksi suljettu pois koalitioneuvotteluista.

Lähteet: New Eastern Europe

Brasilian vaalit

Brasilian presidentti Jair Bolsonaro. Kuva: Alan Santos, Brasilian presidentinkanslia

Brasilian vaaleissa 2.10.2022 valitaan maan presidentti, varapresidentti, maan kongressin ylä- ja alahuone, osavaltioiden kuvernöörit ja varakuvernöörit ja osavaltioparlamentit. Presidentinvaalien toinen kierros on 30.10.2022. Vuonna 2018 valittu presidentti, oikeistopopulisti Jair Bolsonaro hakee vaaleissa jatkokautta ja hänet haastaa työväenpuolueen Luiz Inácio Lula da Silva, joka oli Brasilian presidentti 2003–2010.

Brasilian poliittista tilannetta pidetään tulehtuneena. Jo vuoden 2020 kuntavaalit johtivat väkivaltaisuuksiin, joissa kuoli kymmeniä. Maan armeijalla on tiiviit suhteet hallitsevaan presidenttiin Bolsonaroon ja julkisessa keskustelussa on pidetty esillä sotilasvallankaappauksen mahdollisuutta poliittisen tilanteen mahdollisesti horjuessa. Bolsonaroa kuvattiin hänen tullessaan valituksi ”trumpilaiseksi” ja häntä verratttin Yhdysvaltojen silloiseen presidenttiin Donald Trumpiin. Bolsonaron suhtautuminen häämöttäviin vaaleihin on myös trumpilainen: hän on jo kesällä 2021 kyseenalaistanut tulevien vaalien tuloksen, vihjannut vaalien olevan vilpilliset ja sanonut, että koko vaalit pitäisi jättää pitämättä, jos niiden tulosten aitoutta ei voida varmistaa. Bolsonaro on paaluttanut tulevaisuutensa kolmeen vaihtoehtoon: hänet joko pidätetään, tapetaan tai hän voittaa vaalit.

Lähteet: CNN, Geopolitical Intelligence Services, Reuters

Yhdysvaltain välivaalit

Yhdysvaltain välivaalit pidetään 8.11.2022. Niissä valitaan maan edustajainhuone, kolmannes senaatista, suurin osa kuvernööreistä ja alueellisesti ja paikallisesti muita paikkoja. Tämänhetkisellä presidenttipuolueella demokraateilla on enemmistö kongressin molemmissa huoneissa, minkä republikaanit pyrkivät vaaleissa haastamaan.

Välivaaleja pidetään Yhdysvalloissa usein istuvan presidentin luottamuksen mittarina. Presidentti myös tarvitsee kongressin tukea hankkeilleen. Donald Trumpilla oli presidenttinä aloittaessaan kongressin molemmissa huoneissa republikaaninen enemmistö, mutta demokraatit voittivat välivaaleissa edustajainhuoneen enemmistön. Hallitseva demokraattipresidentti Joe Biden on vaarassa joutua edeltäjänsä tilanteeseen. Paikkajako edustajainhuoneessa on näin ennen vaaleja tiukka ja senaatissa se on niin täpärä kuin mahdollista: senaatin paikat jakautuvat puolueiden kesken 50–50. Senaatin puheenjohtajana toimii maan varapresidentti, joten demokraattien enemmistö senaatissa nojaa Kamala Harrisin ratkaisevaan puheenjohtajaääneen. Kannatuskyselyt enteilevät republikaaneille vaalivoittoa. Presidentti Bidenin kannatus matelee. Istuvia demokraattisia edustajia jättäytyy tällä hetkellä vaaleista enemmän kuin republikaanisia.

Lähteet: CNN

Suomen seurakuntavaalit

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit pidetään marraskuussa. Ennakkoäänestys on 8.–12.11. ja vaalipäivä 20.11.2022. Vaaleissa seurakunnittain valitut kirkkovaltuustot valitsevat edelleen kirkolliskokouksen, joka on kirkon ylin päättävä elin. Konservatiiveilla on kirkolliskokouksessa enemmistö, jonka liberaalit ovat vaalista toiseen pyrkineet murtamaan. Liberaalit ovat järjestäytyneet valtakunnallisesti Tulkaa kaikki -listojen kautta, mutta suurin osa seurakunta-aktiiveista on konservatiiveja. Vuoden 2018 seurakuntavaaleissa äänestysprosentti oli 14,4.

Lähteet: Suomen evankelis-luterilainen kirkko (1, 2)

Muita vaaleja: nostoja

  • Portugalissa on parlamenttivaalit 30.1.2022.
  • Sloveniassa on parlamenttivaalit 24.4.2022.
  • Maltassa on parlamenttivaalit viimeistään kesällä 2022.
  • Saksassa järjestetään osavaltiovaaleja: vuonna 2022 valitaan Saarlandin, Schleswig-Holsteinin, Nordrhein-Westfalenin ja Ala-Saksin maapäivät.
Tilaa
Ilmoita
guest
4 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
Tehdäänkehitysmaayhdessä

Ihan sama ketä/ketkä ovat ehdolla. Se ratkaisee ketkä/mikä laskee äänet. Terv; Josif Stalin

Ilkka Forsten

Kolhoosin suurin onnettomuus oli, kun palossa tuhoutui samalla seuraavan vuoden vaalitulokset joita säilytettiin päärakennuksessa.

Tehdäänkehitysmaayhdessä

😂

PSa

Erinomaisen hyvin tehty ja kiinnostava juttu.

Kansalaisen verkkokauppa