Eurooppa Maahanmuutto Rikos

Ruotsi: ammuskelu- ja räjäyttelytilastot viime vuodelta julkaistu

Kuva: Wikimedia Commons / (CC BY-SA 4.0) / Frankie Fouganthin.

Ruotsin poliisihallitus on nyt julkaissut virallisen tilastonsa vuoden jengirikollisten ampumisista ja räjäytyksistä. Lopputulema on, että nämä jatkuvat ennallaan huolimatta lupauksista ”murskata jengit” sekä poliisin ”lopeta ampuminen” -panostuksista. Myös ennätysmäärä viattomia sivullisia joutui vuoden aikana rikollisen väkivallan uhreiksi.

Poliisihallitus on vuodesta 2017 lähtien pitänyt erityistä tilastoa siitä, kuinka paljon Ruotsissa ammutaan ja räjäytetään jengirikollisten yhteenotoissa. Ampumisten osalta tilasto käsittää sekä kokonaismäärän että henkilövahinkoja ja kuolemantapauksia aiheuttaneet tapaukset.

Vuoden luvut ulottuvat 15. joulukuuta saakka. Sen jälkeen on tapahtunut ainakin kaksi vakavaa välikohtausta henkilövahinkoineen – yksi Västeråsin baarissa 26. joulukuuta, jossa miehelle aiheutettiin hengenvaarallisia ampumavammoja, ja toinen 27. joulukuuta Tukholman esikaupungissa Vårbergissa, jossa nuori mies loukkaantui ja kolme epäiltyä pidätettiin.

Poliisi myös varoittaa, että nyt julkaistuja lukuja tulee pitää alustavina. Ne voivat marginaalisesti muuttua ylös- tai alaspäin, osin mainittujen ampumisten vuoksi, jotka eivät ole vielä päätyneet tilastoihin, ja osin tapahtumista, jotka myöhemmin osoittautuvat olemattomiksi ampumisiksi.

Yksi ampuminen päivässä

Keskimäärin Ruotsissa on ammuttu rikollisissa yhteyksissä kerran päivässä vuoden aikana. Julkaistu kokonaisluku (johon ei sisälly yllä mainitut ampumiset 15. joulukuun jälkeen) on 348.

Maantieteellinen jakauma on epätasainen. Joissakin maan osissa on ammuttu vain muutaman kerran, kun taas Tukholman ja Malmön alueet erottuvat selvästi ja kattavat yli puolet ampumisista.

Luku ampumisvammoja saaneiden määrästä näissä ampumisissa on 100 ja kuolleiden määrä 52. Jälleen tämä on ilman 15. joulukuuta jälkeen tapahtuneita ampumisia.

Nouseva trendi

Vastaavat luvut ampumisten, loukkaantuneiden ja kuolleiden määrästä ovat vuodelta 2022 391, 107, 62, vuodelta 2021 344, 115, 45, vuodelta 2020 379, 119, 47, vuodelta 2019 360, 126, 45, vuodelta 2018 325, 140, 43, ja vuodelta 2017 281, 128, 36.

Kaiken kaikkiaan jengirikollinen väkivalta jatkuu ennallaan, ja trendi mittauksen alusta lähtien on nouseva. Tämä kontrastoi terävästi sekä aiempien hallitusten lupauksia ”murskata jengit” että nykyisen hallituksen vastaavia lupauksia ”muutoksesta”.

Räjäytysten ennätysvuosi

Tilastot räjäytyksistä/yleisvaarallisesta tuhoamisesta on jaettu todellisten räjähdysten määrään, yrityksiin ja valmisteluihin. Vuoden 2023 aikana rikollisissa yhteyksissä räjäytettiin 148 kertaa. Tässäkin Tukholma ja Malmö erottuvat.

Räjäytyksissä loukkaantuneiden ja kuolleiden määrää ei raportoida, kuten esimerkiksi syyskuun lopussa Uppsalassa tapahtunut tapaus, jossa viaton nainen kuoli jengirikollisen teon seurauksena räjähdyksessä.

Poliisi on tietoinen myös 59 räjäytysyrityksestä ja 134 räjäytysten valmistelusta vuonna 2023. Vastaavat luvut räjäytysten, yritysten ja valmistelujen määrästä ovat vuodelta 2022 90, 33, 68, vuodelta 2021 79, 10, 69, vuodelta 2020 107, 13, 89, vuodelta 2019 133, 27, 82, ja vuodelta 2018 90, 12, 52.

Tässäkin trendi on kokonaisuutena nouseva. Vuosi 2023 erottuu selvästi ennätysvuotena toteutuneiden räjäytysten määrässä.

Kansainvälisesti poikkeuksellista

Sekä ampumisten että räjäytysten osalta Ruotsi erottuu myös kansainvälisesti. Samankaltaisia lukuja väkilukuun suhteutettuna löytyy vain maista, joita pidetään luhistumisen partaalla olevina valtioina.

Vuosi 2023 erottuu myös vuotena, jona suurin määrä viattomia sivullisia loukkaantui, kuoli tai heidän omaisuuttaan tuhoutui joutuessaan rikollisen aseväkivallan uhreiksi.

Kyse on sekä henkilöistä, jotka ovat joutuneet luotien ja pommien tielle, että rikollisten erehdyksistä kohteissa ja myös siitä, että kostotarkoituksessa on alettu kohdistaa hyökkäyksiä rikollisten vanhempia, sisaruksia ja muita sukulaisia kohtaan.

Lähde: Samnytt 

4 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
Toni Lajos

Joidenkin viranomaisten nuiva suhtautuminen maahanmuuton mukanaan tuomaan rikollisuuteen kauhistuttaan, puhuminen siitä halutaan suitsia, sinne kuuluisan maton alle laikaistaan. Edes länsinaapurin tilastoja ei maamme valtamedia suinkaan mielellään julkista, uskallus puuttuu, siis munattomia ovat valtaapitävät.

John Quiman

Eivät vain munattomia, vaan tietoisesti kansaa harhaanjohtavia valehtelijoita, niin poliitikot kuin mediakin.

Ilkka

Heh heh heh, kotoutuminen loistaa kauniina tilastona, työvoimavaje on paikattu, ihmisoikeuksia kunnioitettu, oltu mallikansalaisia, integroiduttu maan tapoihin ja varmaan rakenneltu myöskin siltoja. Jos pikku ongelmia onkin ilmennyt, se on kantaväestön rasismin tuoma haitta jota ei demokratiassa voi sallia.. Kuinka hyvin asiat olisivatkaan jos kantaväestön edustajilta otettaisiin pois äänioikeus, ja pakotettaisiin heidät muslimeiksi. Polarisaatio loppuisi heti, kaikki halaisivat toisiaan, veljeys ja tasa-arvo kukoistaisi ( kuten myöskin anarkia ) mutta sitähän Ruotsiin onkin haluttu vuosikymmenet, ja nyt on päästy tavoitteisiin. Muistakaa että tämä valtio yrittää nyt olla Suomen tukena jos itänaapuri alkaisi isottelemaan. Tuntuuko teistä siltä että meidän EI pitäisi veljeillä ruotsinkaan kanssa, minulla tämä tunne vahvistuu kaiken aikaa. En sodi kalifaatin puolesta, enkä ota kalifaatin sankareita kaverikseni niin se nyt vaan on. Olen läpi elämäni vihannut ruotsalaisia, ja tuo tunne on kasvanut sen myötä kun ikää on itsellekin tullut. Valtio joka voisi olla hyvinvointia tuottava, suorastaan ylivoimaisen hyvä siinä, tunaroi itsensä kehitysmaaksi muutamassa vuosikymmenessä ja vain siksi että VASEMMISTON äänestäminen oli olevinaan oikein.

John Quiman

Sossut hallitsivat Ruotsia suvereenisti vuosikymmeniä. Haluavat näyttää hyviltä ja kauniilta sekä pyhiltä.

Pieni katsaus sossujen historiaan: https://www.youtube.com/watch?v=W56ZKUVECWs
Mitäpä sieltä paljastuu: antisemitismiä, rasismia ym. ym. kaunista sekä rodunjalostusta ja rodunjalostustiedettä, jota 30-luvulla saksalaisen aatteen johtomiehet opiskelivat ajan korkeatasoisimpana rodunjalostusoppina.