Kotimaa Politiikka

Suomen Kuntaliitto: Aluevaalien ehdokkaista joka kolmas on kunnanvaltuutettu

Kuvituskuva. Kuva: Eduskunnan kuvapankki.

Kesäkuun kuntavaaleissa valituista valtuutetuista 38 prosenttia on ehdolla aluevaaleissa. Sen sijaan kaikista aluevaaliehdokkaista kunnanvaltuutettujen osuus on noin 32 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että joka kolmas aluevaalien ehdokas on istuva kunnanvaltuutettu.

Kaikista kunnista on vähintään yksi ehdokas aluevaaleihin. Määrät kuitenkin vaihtelevat merkittävästi yhden ehdokkaan kunnista jopa 400 ehdokkaan kuntiin. Ääripäitä edustavat Merijärvi, jossa on yksi ehdokas, ja Vantaa, jossa on kaikkiaan 407 aluevaaliehdokasta.

Jokaisesta kunnasta ei ole ehdolla kunnanvaltuutettuina toimivia. Kuntien välillä onkin merkittäviä eroja siinä, kuinka moni istuva kunnanvaltuutettu on lähtenyt ehdokkaaksi.

”Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Merijärven kunnassa ja varsinaissuomalaisessa Pyhärannan kunnassa ei ole yhtään kunnanvaltuutettua ehdolla aluevaaleissa. Toisaalta kaikkiaan 51 kunnassa aluevaltuustoon pyrkii yli puolet kunnanvaltuutetuista”, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.

Lukumääräisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Espoossa, jossa 64 valtuutettua on ehdokkaina. Suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on sen sijaan ehdolla Kajaanissa, jossa peräti 92 prosenttia valtuutetuista on ehdokkaina aluevaaleissa.

Kuntien puheenjohtajista kolme neljäsosaa pyrkii aluevaltuustoon

Kuntien puheenjohtajistosta kaikkiaan 45 prosenttia on ehdolla aluevaaleissa. Valtuustojen puheenjohtajista puolet on pyrkimässä aluevaltuustoon, hallitusten puheenjohtajista 48 prosenttia.

Kunnassa päätoimisina tai osa-aikaisina puheenjohtajina toimivista 74 prosenttia pyrkii myös aluevaltuustoon. Mukana on neljä pormestaria (Tampere, Pirkkala, Tuusula ja Puolanka), kahdeksan apulaispormestaria sekä viisi päätoimista hallituksen puheenjohtajaa (Espoo, Kotka, Kuopio, Lahti ja Oulu).

Alueellinen vaihtelu on hyvin suurta. Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistoista kattavimmin on asetuttu aluevaaliehdokkaaksi Kainuun hyvinvointialueella (71 prosenttia) ja vähäisimmässä määrin Pohjois-Pohjanmaalla (29 prosenttia).

Yli sata ehdokasta hakee kolmen tason edustusta

Tulevissa aluevaaleissa on yhteensä 10 584 ehdokasta 21 hyvinvointialueella. Yhtä aluevaltuuston paikkaa kohden on siis noin 8 ehdokasta. Edellisissä kuntavaaleissa oli noin 4 ehdokasta yhtä kunnanvaltuutetun paikkaa kohden ja eduskuntavaaleissa puolestaan 12.

Aluevaltuustoon on ehdolla 111 kansanedustajaa. Helsingin ulkopuolella asuvista kansanedustajista jopa 63 prosenttia on ehdolla aluevaaleissa.

”Yli sata ehdokasta hakee näissä vaaleissa kolmen tason edustusta. He ovat tällä hetkellä istuvia kansanedustajia ja kunnanvaltuutettuja, jotka ovat ehdolla nyt myös aluevaltuustoon. Tässä joukossa on myös kuusi ministeriä sekä 36 kuntansa valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa toimivaa. Viisi heistä toimii lisäksi hallituksen puheenjohtajana ja 14 valtuuston puheenjohtajana”, Pekola-Sjöblom kertoo.

8 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
juha II

Samoja kermanaamoja näyttää kaikki olevan. Ja nin meidän asialla. Niin meidän asialla että!!!

Eka Kettunen

Kansaedustajilta pitäisi evätä pääsy näihin pippaloihin, aivan kuten muihinkin luottamustoimiin, korruption vähentämiseksi.

nakke

Ainakin kansaa jo muuten edustavan palkka pitäisi olla suurimman palkan (mistä sen saakaan) mukaan vain palkkalisä. Esim kunnanvaltuutettu + 1000 euroa aluevaltuustosta= kaikki yhteensä. Eduskunnan palkka+ 500 = kaikki yhteensä. Eli yhteiskunnan varjolla ei tule maksaa suuria palkkoja jos on jo muuten yhteiskunnan palkoilla ennestään.Tehtävät ovat yhteiskunnallisia, ei bisneksiä.

himmeliviineri

Suomen perustason viranomaistoiminta näyttää olevan romahduspisteessä:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2beabbbc-2923-4201-8889-cb2abbfc4162
”Rovaniemen lentokentällä jonotti satoja ihmisiä ilman turvavälejä”.

Kata

Kaikilla oli maskit kuitenkin.No kangasmaskit ovat vain muoti-ilmiö ei suoja mutta meleko moni on taaplannut läpi nää vuodet niillä…Terminaaliakin on vähän vaikea isontaa ja kun körönäpässien tärkitys viä äikää…tämä on siis joulusesongin jälkeen EI joka päivä!Tässäkin haetaan vissiin sensaatiota.Kauhua ja inhoa Rollossa… 😀
https://www.instagram.com/tv/CYPy86VBgO7/?utm_source=ig_web_copy_link

Ihmiset ovat niin seonneet…kuten tässäkin voi hyvät hyssykät sentään.Pelko on tapissaan.

Tuumailija

Ei tarvitsisi mennä rovaniemelle asti, kun vain katsoisi lähi prisman kassajonoa, siellä sitä ollaan ihan tappituntumalla, max. etäisyys on kostoskärry.

Jos kyse olisi oikeasti kaikille vaarallisesta viruksesta, niin luulisi että viranomaisilla yms. henkilöstöllä olisi käytössä hazmat puku/ suojain ja porukka kulkisi desinfiointihuoneen kautta valvonnan alla.
Ilmalevitteisten virusten torjumiseen tarvitaan aerosoli luokan suodatin, paperiset suodattimet eivät tähän kykene (aivan sama mikä korruptiolaitos on antanut luokituksen), koska niitä ei saada tarpeeksi tiiviisti kasvoja vasten, siksi ne ovat tarkoitettu suuremmille partikkeleille kuten pölyille lyhytaikaiseen suojaukseen. Kiinalainen paperinpala joka valskaa menne tullen, ei suojaa miltään, vaan ennemmin aiheuttaa käyttäjälleen vaaraa happisaturaation ja maskiin pesiytyvien bakteerien vuoksi.

Ilkka Forsten

En käytä samaa maskia Somalin kanssa. Näin se pesiytynyt bakteeri ei hyppää MINUN snorkkkeliini.

Tuumailija

Aika pitkälti hyvävelivaalit jossa valitaan hyvinvoiva edustaja hyvinvoinnin säheltämiseen hyvinvointialueella, jossa asuu 99% pahoinvoivia.

Uusimmat uutiset