Verkkolehti Kansalainen täytti tänä vuonna kymmenen vuotta. Se aloitti toimintansa syksyllä 2015, kun kansallismielisten kansalaisten keskuudessa oli herännyt epäluottamus valtaapitäviin medioihin ja Suomen hallituksen politiikkaan.
Vuoden 2015 toinen vuosipuolisko – suomalaisten kahtiajakautuminen kiihtyi
Perussuomalaiset olivat ensimmäistä kertaa nousseet kevään eduskuntavaalien jälkeen hallitukseen yhdessä vaalit voittaneen keskustan ja kolmanneksi suurimman kokoomuksen kanssa.
Hallituskausi alkoi kaoottisesti osin edellisen demarivetoisen hallituksen keskeneräiseksi jättämien asioiden vuoksi, osin heti alkuunsa eteen tulleen Kreikka-paketin ja työelämää kurittavien pakkolakien takia.
Syksyn aikana kaikki muu jäi taakse, kun Eurooppaan ja Suomeen vyöryi muukalaisvirta.
Saksan liittokansleri Angela Merkel lausui elämään jääneet sanat ”wir schaffen das” (”me pystymme siihen”), ja Suomen pääministeri Juha Sipilä ilmoitti antavansa Kempeleen kotinsa pakolaisten käyttöön. Kutsut levisivät nopeasti ympäri maailmaa.
Eurooppaan saapui lyhyessä ajassa yli miljoona turvapaikanhakijaa pääosin Irakista, Afganistanista ja Syyriasta.
Suomeen tuli Ruotsin kautta Tornion raja-aseman läpi lyhyessä ajassa noin 32 000 pääosin nuorta miestä, jotka jatkoivat hallitsemattomasti matkaansa Suomen sisällä. Silloinen sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kirjoitti muutama vuosi myöhemmin kirjassaan ”Tiukka paikka”, että Oulun kaupunginjohtaja ja poliisilaitoksen päällikkö alkoivat olla päivittäin yhteydessä sisäministeriöön. – He toistivat, että tämä ei voi olla näin: Ihmiset rekisteröidään, ja sen jälkeen he vain lähtevät jonnekin. Hän sanoi, että ymmärrättekö te, ettei tämä voi olla näin.
Vihervasemmistolaisella Suomen valtamedialla oli suuri vaikutusvalta, jota se käytti suomalaisten kahtiajakautumista kiihdyttämään. Uutisointi oli suvaitsevaisuutta ihannoivaa ja toisaalta lietsontaa ”väkivaltaista äärioikeistoa” ja rasismia vastaan.
Politico: ”Suomalaispoliitikko julistaa sodan monikulttuurisuudelle”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja Suomen Sisun puheenjohtaja Olli Immonen kirjoitti Facebookiin englanninkielisen tekstin, jossa hän kertoi unelmoivansa ”vahvasta ja urheasta kansakunnasta, joka kukistaa painajaisen nimeltä monikulttuurisuus”.
Kansallismielisiä ja monikulttuurisuutta vastustavia kohtaan nousi äänekkään vihervasemmiston, mediapersoonien, julkisuuden henkilöiden ja median masinoima liikehdintä. Monet tavalliset ihmiset eivät uskaltaneet olla eri mieltä suuren koneiston kanssa. Alkoi aktiivisen mielenosoittamisen aikakausi, ympäri Suomea järjestettiin maahanmuuttovastaisia mielenosoituksia ja puhetilaisuuksia, sekä niiden vastamielenosoituksia.
Suojelupoliisi nosti Suomen terroriuhka-arviota, koska maahan oli tullut muukalaisia, joilla oli yhteyksiä muun muassa terrorijärjestö Isisiin. Media sai tämän kuulostamaan siltä, että terroriuhka-arvion nosto johtui kantasuomalaisesta ”äärioikeistosta”.
Kansalaisten ääni: vihapuhetta ja valeuutisia?
Suomalaiset kokivat, etteivät saaneet ääntään kuuluviin. Kaikki monikulttuurisuuden ja maahanmuuton vastaiset mielipiteet nujerrettiin sosiaalisessa mediassa, kommentointi verkkomedioissa moderoitiin tai suljettiin.
Kun seurauksena oli omien kansallismielisten verkkomedioiden perustaminen, valtamedia toimi jälleen taustajoukkojensa äänitorvena ja uutisoi ”vihapuheita ja valheita” julkaisevista vasta- tai valemedioista.
Ylen artikkelissa 29.12.2015 kielentutkija Vesa Heikkinen sanoo: ”Olen huolissani siitä, pystyvätkö ihmiset hahmottamaan, mikä viesti on luotettava ja asiallinen. Meillä on ns. lehtiä netissä, joilla ei ole mitään tekemistä journalismin kanssa. On surullinen asia, että meillä on pantu valtavasti voimavaroja siihen, että turvapaikanhakija-asia saadaan ns. haltuun. Kuinka paljon meillä on edes yritetty suitsia vihapuhetta, rasistista kielenkäyttöä, uhkailua ja pelottelua? Siihen toivoisi lisää myös valtiovallan toimia”.
Muun muassa Magneettimediasta ja MV-lehdestä eroava ominaisuus syksyllä 2015 perustetussa Verkkolehti Kansalaisessa oli sen avoin toimitus, joka muassaan on vaatinut uutisoinnin maltillisuutta. Omalla nimellä kirjoittava toimittaja ja julkaisun päätoimittaja ovat henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa artikkeleiden sisällöstä. Tänä vuonna on käyty Kansalaisen uutisoinnin johdosta ensimmäisen kerran käräjäoikeuden istunto, jossa artikkelin kirjoittaja on maksanut henkilökohtaisesti korvauksia uutisoinnin kohteena olleen henkilön loukkaantumisen johdosta.
Vaihtoehtoista mediaa tarvitaan edelleen
Kansalainen perustettiin syksyllä 2015 ja sen julkaisija oli lähes vuoden 2021 loppuun asti Vapaan sanan tuki ry, jonka puheenjohtaja Petri Saarela oli vastaavana toimittajana kun Verkkolehti Kansalainen vaihtoi omistajaa 1.12.2021.
Julkaisutoimintaa varten perustettiin Kansalainen ry, puheenjohtajanaan Terhi Kiemunki, sihteerinä Lauri Hokkanen ja hallituksen jäsenenä Pyry-Lii Soinio. Vastaavana päätoimittajana aloitti Jasmina Ollikainen.
Verkkolehti Kansalaista hallinnoiman yhdistyksen päättäjien kokoonpanossa ei ole tapahtunut muutoksia vuosien varrella. Päätoimittajaksi vaihtui 10.10.2022 Nina Metsälä, joka on toiminut tehtävässään tähän asti.
Toisin kuin valtamedia, Kansalainen toimii kokonaan vapaaehtoisvoimin. Palkaton toimittajatyö asettaa ajankäytön haasteita. On eri asia ylläpitää julkaisutoimintaa oman arjen ja työelämän ohessa, kuin tehdä sitä palkansaajana.
Tarve vaihtoehtomedialle ei kuitenkaan ole poistunut. Valtamedian uutisointi verovaroin ylläpidettävää Yleisradiota myöten on suurelta osin edelleen toimittajakuntiensa ideologian värittämää ja asenteellista. Mediat myös välttävät uutisointia kansallismielisten yhteisöjen toiminnasta, paitsi silloin, kun saadaan kuvailtua se sävyltään negatiivisena.
Koska suuri osa suomalaisista ei seuraa aktiivisesti ulkomaista mediaa, on suomalaisen valtamedian helppo valikoida mieleisimmät uutisaiheensa. Kansalainen pyrkii tuomaan lukijoidensa tietoisuuteen myös muualta maailmasta, etenkin Euroopasta muun muassa monikulttuurisuudesta aiheutuneita ongelmia ihmisille ja yhteiskunnalle.
Kymmenvuotias Verkkolehti Kansalainen kiittää lukijoitaan ja toivottaa mielenkiintoisia lukuhetkiä tuleville vuosille.
