Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona uraauurtavat uudet EU-lait, joilla turvataan uutistoimistojen riippumattomuus. Medianvapauslaki, jota EU:n toimeenpaneva elin ehdotti ensimmäisen kerran syyskuussa 2022, hyväksyttiin keskiviikkona ylivoimaisesti äänin 464 puolesta, 92 vastaan ja 65 tyhjää.
Laki velvoittaa EU:n hallitukset suojelemaan tiedotusvälineitä paremmin haitalliselta häirinnältä ja rajoittamaan vakoiluohjelmien käyttöä toimittajia vastaan. Tiedotusvälineiden on myös julkistettava avoimesti tiedot omistuksesta, rahoituksesta ja valtion mainonnasta.
Lakien täytäntöönpanoa valvomaan perustetaan EU:n oma elin, Euroopan mediapalvelujen neuvosto.
Laajalle levinnyt disinformaatio, tiedotusvälineiden omistusta koskevan avoimuuden puute ja toimittajiin kohdistuva kasvava paine saivat EU:n puuttumaan asiaan ja laatimaan uudet, kattavat säännöt. Kyseessä on ensimmäinen EU:n asetus, jolla turvataan vapaan lehdistön asema, jota pidetään eurooppalaisen demokratian kulmakivenä.
Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola sanoi, että parlamentti on tehnyt ”historiaa” hyväksyessään säädöksen ja kunnioittaa Maltan Daphne Caruana Galizian ja Slovakian Ján Kuciakin kaltaisten toimittajien muistoa, jotka molemmat murhattiin, koska he puhuivat totta valtaapitäville.
Today, @Europarl_EN made history.
The Media Freedom Act will safeguard journalists from interference, protects them from revealing sources & ensures transparency of media ownership.
It fights disinformation.
For Daphne. For Ján. For all journalists threatened.
For democracy. pic.twitter.com/VgEhnafVe8
— Roberta Metsola (@EP_President) March 13, 2024
Kansalaisjärjestö Toimittajat ilman rajoja kuvasi tätä ”merkittäväksi edistysaskeleeksi tiedonsaantioikeudelle Euroopan unionissa”.
EU:n arvoista ja avoimuudesta vastaava komissaari Věra Jourová kertoi tiistaina parlamentille, että laki lähettää ”selkeän viestin niille, jotka haluavat heikentää demokratiaa”.
”Se on uhka niille, jotka haluavat käyttää valtion valtaa, myös taloudellista valtaa, tehdäkseen tiedotusvälineet riippuvaisiksi niistä”, Jourová lisäsi.
Sabine Verheyen (Saksa, EPP), joka on asian johtava lainsäätäjä, sanoi juuri ennen äänestystä, että laki antaa tiedotusvälineille mahdollisuuden tulla riippumattomammiksi valtion viranomaisten vaikutuksesta, kun pelätään lehdistönvapauden heikkenemistä useissa jäsenvaltioissa.
Vaikka useat pohjoiset EU-maat, kuten Irlanti, Suomi ja Ruotsi, ovat maailman viiden parhaan maan joukossa tiedotusvälineiden riippumattomuuden suhteen, muut maat ovat jääneet jälkeen. Kreikka on maailmanlaajuisesti vain 107. sijalla.
Verheyenin mukaan uusi Euroopan tietosuojaneuvosto pystyy pitämään sekä hallitukset että mediapalvelut vastuullisina laatimalla riippumattomia lausuntoja ja toimimalla sovittelijana kiistoissa. Parlamentti oli vaatinut, että lautakunnan sihteeristö nimitettäisiin riippumattomasti, jotta varmistetaan riippumattomuus komissiosta, mutta tämä ei ollut mahdollista ”oikeudellisten rakenteiden” vuoksi, hän sanoi.
EU:n jäsenvaltiot sopivat vakoiluohjelmia koskevasta poikkeuksesta
Parlamentti oli toivonut, että lailla kiellettäisiin kokonaan vakoiluohjelmien käyttö toimittajia vastaan vastauksena raportteihin, joiden mukaan Pegasus- ja Predator-ohjelmien kaltaisia ohjelmistoja on käytetty toimittajien laitteiden hakkerointiin Kreikassa, Unkarissa, Puolassa ja Espanjassa.
”Olisimme halunneet tiukemman sanamuodon vakoiluohjelmia kohtaan, mutta sitä emme voineet saavuttaa”, Verheyen myönsi.
Kourallinen jäsenvaltioita – muun muassa Ranska, Italia, Malta, Kreikka, Kypros, Ruotsi ja Suomi – oli kuitenkin vaatinut poikkeusta, jonka mukaan ”hallitukset voivat kuunnella toimittajien ja heidän lähteidensä välisiä keskusteluja, jos kansallinen turvallisuus on uhattuna”.
Verheyen selitti, että uusien lakien mukaan EU:n hallitukset voivat käyttää vakoiluohjelmia toimittajia vastaan vain ”viimeisenä keinona”, jos siihen on laillinen syy.
Toimittajille, joiden laitteita hakkeroidaan kansallisen turvallisuuden vuoksi, on myös tiedotettava täysimääräisesti heitä vastaan toteutetuista toimista, hän lisäsi, mutta vakuutti, ettei toimittajien tekemää tutkivaa työtä rajoitettaisi.
Keskustalaista Renew-ryhmää edustava alankomaalainen parlamentin jäsen Sophie in ’t Veld oli tyytyväinen uusiin vakoiluohjelmia koskeviin rajoituksiin, mutta varoitti Euroopan komissiota siitä, ettei EU:n hallitusten pidä antaa edelleen heikentää tiedotusvälineiden vapautta ja toimittajien oikeuksia.
”Euroopan unionissa on paljon hallituksia, jotka eivät halua tulla tarkastetuiksi”, hän sanoi tiistaina parlamentissa ja pyysi komissiota valvomaan tiukasti uusien sääntöjen noudattamista ja estämään jäsenvaltioita laiminlyömästä velvollisuuksiaan.
Vastauksena Jourová sanoi: ”Seuraamme, miten jäsenvaltiot selviytyvät selkeästä tehtävästä, joka on todella riippumattomien valvontaelinten perustaminen”.
Vaihtaessaan äidinkielensä tšekin kielelle Jourová otti myös pääministeri Robert Ficon johtaman Slovakian hallituksen tähtäimeen maan yleisradioyhtiötä RTVS:ää koskevien suunniteltujen muutosten vuoksi.
”Julkisen television toimintatapojen muuttaminen on yksi niistä asioista, jotka mielestäni ansaitsevat huomiomme”, hän sanoi.
”Ei vain komission, vaan kaikkien, jotka ymmärtävät, että jokaisessa maassa pitäisi olla todella vahva julkisen palvelun media eikä media, joka toimii puolueen ja hallituksen äänitorvena.”
Laki tiedotusvälineiden vapaudesta menee nyt takaisin neuvostoon, ennen kuin se voidaan virallisesti hyväksyä laiksi.
Lähde: Euronews
Entä kansalaisten sananvapaus, ai juu.. sitä ei ole kohta enää, ”kiitos siitä” eu:n rottakommunistit.