Suomen Järjestyksenvalvontaliitto on tehnyt lakialoitteen järjestyksenvalvojien asettamismahdollisuuden laajentamiseksi myös toisen asteen oppilaitoksiin. Nykyinen lainsäädäntö ei tällaista mahdollista ja oppilaitosten yhä enenevässä määrin palkkaamat vartijat ovat toimivaltuuksiltaan suunnattuja omaisuuden vartiointiin sekä nimettyjen henkilöiden suojaamiseen. Järjestyksenvalvojan tehtävä ja toimivaltuudet puolestaan kohdistuvat järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen sekä rikosten ja onnettomuuksien estämiseen järjestyksenvalvojan toimialueella.
Lakialoite 2017 ei edennyt
Järjestyksenvalvojan toimialueena voivat oppilaitosmaailmassa voimassa olevan lain mukaan olla ammattikorkeakoulut sekä yliopistot. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista päivitettiin ja astui voimaan vuoden 2017 alusta, jolloin siihen oli ensimmäistä kertaa kirjattu järjestyksenvalvonnan asettaminen oppilaitoksiin.
Vuonna 2019 kansanedustaja Mika Raatikainen (ps) teki lakialoitteen, jonka mukaan järjestyksenvalvojia voitaisiin asettaa myös lukioihin ja ammattioppilaitoksiin. Raatikaisen mielestä lain päivityksessä on jäänyt ilmeisesti epähuomiossa kirjaamatta toisen asteen koulutuspaikat eli lukiot ja ammatilliset oppilaitokset.
Raatikaisen mukaan oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuus pitää taata kaikissa tilanteissa ja siihen on oltava riittävät resurssit. Järjestyksenvalvojan läsnäolo mahdollistaa varhaisen puuttumisen mikä lisää turvallisuutta. – Suomen alimitoitetun poliisin toimintaympäristö on muuttunut nopeammin kuin koskaan. Esille on tullut uusia, ennalta arvaamattomia uhkia joihin on varauduttava. Taannoiset kouluampumistapaukset ovat niistä ikävin esimerkki. Poliisi ei kuitenkaan voi päivystää oppilaitoksissa, Raatikainen huomautti vuonna 2019 Suomen Uutisissa. Raatikaisen lakialoite ei edennyt lakimuutokseen.
Kansalaisaloite uhkaa jäädä torsoksi
Viime syksynä Kauhajoen hyvinvointijohtaja Eija Liikamaa teki kansalaisaloitteen, jossa esitetään yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 26 §:n täydentämistä siten, että järjestyksenvalvojia voitaisiin palkata myös peruskouluihin, lukioihin, ammattioppilaitoksiin ja kirjastoihin.
-Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista ei mahdollista kaupungille vartijan tai järjestyksenvalvojan palkkaamista, joten esitän lain muutosta ja täydentämistä niillä kaupungin palveluilla, joihin järjestyksenvalvojan voisi asettaa, Liikamaa kirjoittaa kansalaisaloitteen saatesanoissa.
-Meillä on keväästä asti ollut kirjastolla vartijat, koska häiriöitä oli niin paljon. Vaikka vartija on paikalla vain 2-3 tuntia koulupäivän päättymisen jälkeen, niin laskut ovat lähes kolme tonnia kuukaudessa. Samalla rahalla voisimme palkata kaupungille vakituisen järjestyksenvalvojan, mikäli laki sen vain sallisi, Eija Liikamaa toteaa Kuntalehdelle viime vuoden marraskuussa.
Liikamaan mukaan nykypäivänä ei kirjastovirkailija tai ylikuormitettu opettajakunta riitä pitämään kuria menneiden aikojen malliin.
Aloitetta voi kannattaa enää toukokuun puoleenväliin asti, se on kerännyt tähän mennessä vain 212 kannatusilmoitusta. Kansalaisaloite tarvitsee 50 000 kannatusilmoitusta, jotta se etenee eduskunnan käsiteltäväksi.
Aloite kansalaisaloite -sivulla.
Järjestyksenvalvontaliitolta tuore lakialoite
Suomen järjestyksenvalvontaliiton tuoreen tiedotteen mukaan muun muassa oppivelvollisuusiän nostamisen myötä on tullut ajankohtaiseksi käynnistää keskustelu järjestyksenvalvojien asettamismahdollisuuden laajentamisesta myös ammatillisiin oppilaitoksiin. Liitto peräänkuuluttaa lisäksi keskustelua ja selvitystyötä siitä, tulisiko järjestyksenvalvojan asettamismahdollisuutta laajentaa myös perusopetuksen puolelle.
Nykyisessä säädösperustassa yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin asetettavien järjestyksenvalvojien toimivaltuudet poikkeavat normaalista järjestyksenvalvonnasta, mitä tulisi pohtia uudelleen esimerkiksi kohteen lähialueen määrittelemisen osalta, tiedotteessa todetaan.
Oppilaitosturvallisuudessa on uusia mahdollisuuksia ja myös uhkia, joten julkisen keskustelun virittäminen aiheesta ja huomion kiinnittäminen lainmukaisen toiminnan mahdollistamiseen on yksi Suomen Järjestyksenvalvontaliiton lakialoitteen tavoitteista. Keskustelun avaaminen säädösnäkökulmasta johtaa toiminnan tarkastelun oikeille raiteille perusoikeuksien toteutumisen varmistamisen sekä herkän oppilaitosturvallisuuden yhtymäkohdat huomioiden.
– Oppilaitosturvallisuuden vieminen kiinteäksi osaksi kohti sisäistä turvallisuutta oman lainsäädännön kehittämisen myötä hamassa tulevaisuudessa on yhteiskunnalliset muutokset sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuva vaikuttaminen huomioiden askeleen lähempänä siinä vaiheessa, kun julkinen keskustelu saadaan tästä näkökulmasta käyntiin. Tarve profiilin nostamiselle etenkin säädöskehittämisen avulla on keskeisin vaikuttamiskanava myös ministeriöiden toimintaan vaikuttamisessa, sanoo Suomen järjestyksenvalvontaliiton puheenjohtaja Markku Hietanen ja jatkaa: -Nykyinen malli, jossa sisäinen turvallisuus on pistemäisesti sektoroitu johtaa muun muassa oppilaitosten henkilöstön passivoitumiseen turvallisuusasioissa ja oppilaitosten sisälle rakentuu epärealistisia odotuksia, jotka kohdistuvat tämän hetkisiin sisäisen turvallisuuden viranomaisiin ja heidän oletettuun toimintakykyynsä oppilaitosten sisällä.
Artikkeliin liitetyn kuvan oikea laita kertoo tyhjentävästi ongelmien juurisyyn.
Ennen riitti, että oli opettajat valvomassa järjestystä. Jotain on pitkään tehty väärin, kun tulos on huonompaan suuntaan vievä.
Pitää myös lisätä pakkokoulutus vartiaksi pääsemiselle, sillä tuonne voi mennä lähes kuka tahansa, eikä mikään koululaitos tarvitse leluvartiaa joka omaa bedofiiliaan kiinnostuksen. Joka vartiaksi haluavalta pitää ensinnäkin tarkastaa koko rikosrekisteri ja jos siellä on edes hitusenkin mitä tahansa, niin ovesta pihalle.