Sairaala- ja päivystysverkon tulevaisuus ratkaistiin kehysriihessä. Muutoksia päätettiin tehdä perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin ja tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon. Tavoitteena on tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan.
Jokaisella hyvinvointialueella säilyy kuitenkin keskussairaala, jossa voidaan hoitaa synnytyksiä sekä tehdä kattavasti leikkaustoimintaa. Alkuvuodesta julkaistua sairaalaverkkotyöryhmän ehdotusta, jossa osa keskussairaaloista muutettaisiin akuuttisairaaloiksi, ei edistetä.
Paikkakuntakohtaiset vaikutukset yöpäivystykseen
Hallituksen linjauksen mukaan vuoden 2026 alusta alkaen hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän on mahdollista ylläpitää yöaikaista perusterveydenhuollon päivystystä pitkien etäisyyksien vuoksi Ivalossa ja Kuusamossa sekä kielellisten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi Pietarsaaressa ja Raaseporissa. Lisäksi perusterveydenhuollon yöpäivystystä voisi hyvinvointialueen päätöksellä jatkaa Kemissä ja Savonlinnassa. Aiemmasta poikkeuslupakäytännöstä luovutaan. Yöpäivystys lakkaa Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa viimeistään 31.12.2025. Kaikki hyvinvointialueet voivat vapaasti järjestää ilta- ja viikonloppuaikaista kiirevastaanottoa, minkä toivotaan alueilla yleistyvän ja helpottavan sairaalapäivystysten ruuhkia.
Muutokset erikoissairaanhoidossa ja sairaaloissa
1.1.2026 alkaen Kemissä, Oulaisissa, Salossa, Savonlinnassa ja Valkeakoskella sijaitsevissa sairaaloissa voi edelleen tehdä päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei raskaampaa, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia. Näissä sairaaloissa voi siis edelleen olla hyvinvointialueiden omalla päätöksellä kattava eri erikoisalojen poliklinikkatoiminta (myös esim. äitiyspoliklinikka) sekä konservatiivisten alojen vuodeosastotoimintaa ja sen edellyttämä sairaalapäivystys (esim. sisätaudit ja sen alalajit, neurologia, ihotaudit, psykiatria, kardiologia, syöpätaudit, keuhkosairaudet jne.) Synnytysten hoito lakkaa Kemissä viimeistään sille myönnetyn poikkeusluvan päättyessä 31.12.2025. HUS-yhtymä päättää itse sairaaloidensa palveluvalikoimasta, päivystyksistä ja synnytysten hoidosta Uudellamaalla. Hyvinvointialueet voivat ylläpitää myös eri sairaaloissaan sairaalaosastojen vaatimaa päivystystä.
Toimenpiteiden ja leikkausten toteuttaminen ja hankinta
Tiettyjä kevyessä anestesiassa tehtäviä toimenpiteitä (esim. kevyttä anestesiaa vaativat psykiatriset sähköhoidot, sydämen rytminsiirrot, tietty anestesiahammashoito) voi jatkossa tehdä missä vain terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa on riittävä osaaminen ja potilasturvallisuus toteutuu. Hyvinvointialue voi myös hankkia näitä toimenpiteitä yksityiseltä palveluntuottajalta.
Lisäksi voidaan hankkia päivä- ja lyhytjälkihoitoista kirurgiaa yksityiseltä palveluntuottajalta. Jatkossa hankinnan periaatteista sovitaan yhteistyöalueen yhteistyösopimuksessa.
Asetuksella säädetään tarkemmin yllä mainituista toimenpiteistä ja leikkauksista. Mahdollisuus tulee voimaan heti, kun asiaan liittyvä asetus on annettu, eli tavoitteen mukaan alkuvuonna 2025.
Raskasta, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttävää kirurgiaa voi hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta vain, mikäli palveluntuottajan sairaala on yliopistollisen sairaalan tai keskussairaalan välittömässä läheisyydessä ja jos sillä on näihin erottamaton toiminnallinen yhteys. Täten säilyy mahdollisuus hyödyntää muun muassa Coxaa ja Sydänsairaalaa.
Taloudelliset vaikutukset hyvinvointialueille
Sairaaloiden ja päivystysten muutoksilla aikaansaadaan 26,3 milj. euron säästö hyvinvointialuetalouteen vuodesta 2026 alkaen. Lisäksi alueiden omien sairaala- ja päivystysverkkoa koskevien päätösten taloudelliset vaikutukset todentuvat hyvinvointialuerahoituksen jälkikäteistarkastuksessa.
Hallitus jatkaa hyvinvointialueiden kanssa yhteistä valmistelua ja vuoropuhelua siitä, kuinka erikoissairaanhoidon työnjakoa ja yhteistyötä voidaan edelleen kehittää ja kuinka vastataan henkilöstöpulaan. Tavoitteena on varmistaa toimiva työnjako kansallisesti yliopistollisten sairaaloiden välillä sekä alueellisesti yliopistollisten ja keskussairaaloiden välillä. Yhteistyössä etsitään uusia muotoja hyvinvointi- ja yhteistyöaluerajat ylittäen.
Lainsäädännöllisiä muutoksia tehdään hallituskauden aikana ainakin erikoissairaanhoidon keskittämis- ja päivystysasetuksiin. Säädösmuutosten taloudellisena tavoitteena on hillitä hyvinvointialueiden kustannuksia 25 miljoonaa euroa vuodessa ja ne tulisivat voimaan vuodesta 2026 alkaen.
Lisätietoja
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson erityisavustaja Nuutti Hyttinen, p. 0295 163 073
Lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä, STM, p. 0295 163 014
Sosiaali- ja terveysministeriö
Koska järjettömän suuri virkamieskoneisto puolitetaan? Siinä olisi miljardeja säästettävissä niin paljon, että voisi velkaantuminenkin loppua. Nyt pidetään velkarahalla yllä Suomen kokoisessa maassa kolme kertaa suurempaa virkamieskoneistoa kuin mikä olisi kohtuullista. Muitakin turhia miljardieriä olisi, kuten ns. turvapaikanhakijoiden elättämiseen menevät miljardit. Nuo pois ja verotusta voidaan laskea ja velkaantuminen lakkaa.
Mutta eivätpä poliitikot noita kuluja halua ottaa esille, koska he keräävät niillä poliittisia pisteitä ja pelaavat poliittisia pelejään. Kansa merkitsee heille vain maksajaa, lypsettävää.
Muistan vieläkin vuosien takaista pakolaiskeskustelua kun punavihreät väitti että ei se tulijoiden määrän hoitaminen ole keneltäkään pois. Vieläköhän ovat tässä konkurssissa samaa mieltä.
Outoa logiikkaa, sillä kaikki kustannukset maksatetaan kansalla. Kun tulee lisää kustannuksia, köyhtyy kansa. Voisi kansa säästyä moisilta, jos punavihreät maksaisivat itse kaikki elättiensä kustannukset, mutta eihän ne maksa, vaan ovat paremminkin ottamassa kansan kukkaroista omankin elämisensä.