Kotimaa Talous

Metsäteollisuus ry: Arvonlisän kasvattamiseen tähtäävä biotalousstrategian päivitys on tervetullut

Kuva: Wikimedia Commons (CC BY-SA 3.0)

Perjantaina julkaistun kansallisen biotalousstrategian päivityksen päätavoitteena on biotaloudessa tuotettavan arvonlisän kasvattaminen. Tähän tavoitteeseen kiteytyy halu luoda arvokkaita, biopohjaisia ratkaisuja aikamme suuriin haasteisiin, kerrotaan Metsäteollisuus ry:n antamassa tiedotteessa.

 

Elinkeinoelämän tarpeellisuus biotalouden toteuttajana on jäänyt olemassa olevissa kansallisissa ja eurooppalaisissa strategioissa vähemmälle huomiolle. Ilman kehittyviä, biopohjaisia energia-, raaka-aine- ja tuoteratkaisuja sekä niiden markkinoille vientiä, ei strategioilla ole kuitenkaan vaikuttavuutta. Uusi biotalousstrategia tuo ne nyt huomion keskipisteeksi. Ratkaisuhakuisuus on kaivattu tulokulma biotalouspolitiikkaan.

Metsäteollisuus luo tällä hetkellä noin kolmanneksen suomalaisen biotalouden arvonlisästä. Metsäteollisuus tähtää arvonlisän kasvattamiseen jo ilmastotiekarttansa myötä. Toimiala tavoittelee noin 30 prosentin arvonlisän nousua puukuutiota kohden vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen suunnataan panostamalla jatkuvasti kehittyvään metsänhoitoon, kasvavaan tuotesalkkuun ja tuottavuutta ja ympäristöystävällisyyttä sekä energiatehokkuutta lisäävään tuotantoteknologiaan.

”Tässä innovaatiotoiminnallamme on iso rooli. Olemassa olevalla tuotannolla puolestaan kilpaillaan nykyhetkessä ja luodaan tarvittavat voimavarat uusiutumiselle. Kaikkeen tarvitaan lopuksi vielä puuta kestävästi hoidetuista metsistä. Nämä asiat on hienosti huomioitu myös biotalousstrategian päivityksessä”, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Vaikuttavuutta strategialle haetaan laajoin toimenpitein

Uusien biopohjaisten ratkaisujen synnyttämiseksi sekä niihin liittyvien osaamisen ja liiketoiminnan vahvistamiseksi toteutetaan biotalouden vihreän siirtymän tutkimus-, kehitys-, ja innovaatio-ohjelma. Uusien tuotteiden markkinoille viennin vauhdittamiseksi pyritään edistämään biotuotteiden pilotointi- ja demonstraatiolaitosten sijoittumista Suomeen.

Lisäksi luodaan kannustimia tiiviimpään tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön, sujuvoitetaan tuotantolaitosten luvitusprosesseja sekä edistetään julkisten rahoitusinstrumenttien käyttöä sekä vauhditetaan arvonlisän kasvua datalähtöisillä palveluilla. Nämä ovat myös metsäteollisuuden näkökulmasta tarpeellisia toimenpiteitä, jotka tukevat kansallisia vahvuuksiamme

Uudistettu biotalousstrategia julkaistaan myrskyisään aikaan. Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut viimeisen kuukauden aikana radikaalisti. Muutoksilla on ollut – ja tulee olemaan – kauaskantoisia vaikutuksia monelle politiikan alueelle turvallisuudesta energiaan ja huoltovarmuudesta teollisuuteen sekä kauppaan. Biotalouden potentiaali ratkaisujen tuottajana korostuu uudessa maailmantilanteessa.

Oli kyseessä sitten rakentaminen, tekstiilit, kemikaalit, polttoaineet, hygienia tai pakkaukset, siirtymällä Euroopassa kestävästi kasvatettuun, uusiutuvaan biomassaan voidaan pienentää riippuvuutta EU:n ulkopuolisista toimijoista, joiden varaan fossiilitalouden arvoketjut rakentuvat.

”Voimme kasvattaa uudistuvia raaka-aineita ja valmistaa niistä tarvitsemamme hyödykkeet eurooppalaisissa arvoketjuissa, joista tulee sen myötä iskunkestävämpiä ulkoisille shokeille. Edelläkävijänä suomalaisella biotaloudella on tässä mahdollisuus ottaa lipunkantajan rooli. Kansallista strategiaa tulisikin hyödyntää EU-tason vaikuttamiseen mahdollisimman laajasti juuri nyt, kun Eurooppa etsii kuumeisesti vaihtoehtoja fossiilitaloudesta irtautumiselle”, Jaatinen painottaa.

”Me voimme auttaa Eurooppaa. Juuri nyt suomalaisille vahvuuksille on tarvetta”, hän toteaa lopuksi.

 

Lähde: Metsäteollisuus ry

Tilaa
Ilmoita
guest
3 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
Väärin kasvatettu

Voi kun suomalaiset metsänomistajat ymmärtäisivät kasvattaa puuta muutakin tarkoitusta varten kuin selluteollisuutta.

Harvennushakkuut takaavat sen että puu kasvaa nopeasti ja vuosikasvu ei ole tasaista. Joka tarkoittaa että puulla on kuitu- ja polttopuun arvo. Kun siihen lisätään se tosiasia että suomalaiset metsänomistajat eivät oksi puuta, kuten esim. 100 vuotta sitten, niin se ei kelpaa edes vaneriteollisuudelle.

Oksittuna, latvatupsulla kasvatetusta puusta (koivu, mänty, kuusi) on maailmalla paljon kysyntää. Ja yksi tällainen kuusipuu, jos se on saanut kasvaa koko ikänsä samanlaisessa ympäristössä (ei harvennushakkuita) on arvoltaan 250 000e/kanto. Tätä kuusta jota kasvaa maillä, sitä ei kasva kuin vähän Ruotsissa ja Italian vuoristossa.

Esim Yamahan kitaratehdas osti täältä pystmetsää. Se kaadettiin tietynä päivänä. Metrin korkeudelta ne ottivat yhden 6m tukin, ja loput jäi isännälle. Silti ne maksoi täyden hinnan. Kertoo jotain siitä miten harvinainen tämä Suomessa kasvava kuusipuu on. Ja kuinka arvokasta se on. Mutta me emme vain ymmärrä sen arvoa emmekä kasvata sitä oikein.

Kun ajelee maanteitä ja katselee peintareilla kuivunutta oksistoa joka ylettää maahan asti, niin sitä miettii vain että ”polttopuumetsää”. Eikä ole ihme että sienet ja muut taudit leviää metsissä kun sielä ei ilma pääse kiertämän. Saati että sielä kasvaisi marjoja.

ike

Aika monen päättäjän aivot ovat selluloosaa, jotakin kiinteämpääkin kaivattaisiin, mistähän ovat oppinsa ammentaneet. Kehitystä se on negatiivinenkin kehitys.

Rudi

Nyt on Euroopassa motiivit kohillaan. Kohta varmaan sammakotkin tuottaa kaviaaria.