Sosiaali- ja terveysministeriö asetti elokuussa 2023 työryhmän kehittämään työuran aikana tapahtuvaa jatkuvaa oppimista aikuiskoulutustuen päättyessä. Työryhmän tekemät ehdotukset on koottu loppuraporttiin, jonka työryhmän puheenjohtaja Laura Rissanen luovutti työministeri Arto Satoselle.
Työryhmän tehtävä oli valmistella ehdotuksia keinoista, joilla tuetaan työuran aikaista jatkuvaa oppimista, parannetaan työllisyyttä ja tasapainotetaan valtion taloutta. Tavoitteena oli vahvistaa erityisesti niiden henkilöiden osaamista, joiden työmarkkina-asema on heikko ja koulutustaso matala.
Lisäksi työryhmän tehtävänä oli selvittää keinoja, joilla koulutuksen tuoma hyöty kattaisi siitä aiheutuvat kustannukset. Työryhmä selvitti myös, millaisia muutoksia työryhmän esittämät ehdotukset edellyttäisivät työnantajilta, julkiselta koulutusjärjestelmältä ja koulutuksen järjestäjiltä.
– Haluan kiittää valtiosihteeri Laura Rissasta ja työryhmää heidän tekemästään työstä. Työryhmä on koonnut loppuraporttiin useita hyviä ehdotuksia työuran aikaisen jatkuvan oppimisen kehittämiseksi. Seuraava askel on keskustella työryhmän tekemistä ehdotuksista hallituksen kanssa, sanoo työministeri Arto Satonen.
Työryhmä esittää loppuraportissa ehdotuksensa työuran aikaisen jatkuvan oppimisen kehittämiseksi. Osa työryhmän osapuolista jätti eriävän mielipiteen tehdyistä ehdotuksista.
Opiskelujen aikaisen toimeentulon takaamiseksi opintotuki tai laina
Vastuu työuran aikana suoritettavien opintojen aikaisesta toimeentulosta siirtyy aikaisempaa enemmän yksilöille ja työnantajille aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkautuksen myötä.
Yhtenä vaihtoehtona työryhmä ehdottaa valtiontakaamaa lainaa, joka turvaisi aikuisopiskelijan toimeentulon ajalta, jolta henkilö ei saa palkkaa. Malli voitaisiin kehittää joko osana opintotukijärjestelmää tai kokonaan uutena mallina.
Työryhmän toinen ehdotus koskee opintotuen kehittämistä työuran aikaista oppimista tukevaksi. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi pidentämällä tuen kestoa korkeakouluopintoihin pidentämättä ensimmäistä tutkintoa opiskelevien opintoaikaa. Toinen keino huomioida aikuisopiskelijat opintotuessa olisi nostaa opintotuen vuositulorajoja.
Työnantajilla ja työpaikoilla jatkossa suurempi vastuu työntekijöidensä osaamisesta
Kun henkilöstö ei voi enää kouluttautua aikuiskoulutustuen turvin työuran aikana, on työnantajien otettava nykyistä enemmän vastuuta henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä.
Työryhmä ehdottaa oppisopimuskoulutuksen roolin kasvattamista henkilöstön taitojen kehittämisessä ja uusien henkilöiden rekrytoimisessa. Työnantajat voisivat myös hyödyntää työllisyyspalvelujen yhteishankintakoulutuksia tai hankkia tilauskoulutusta korkeakouluilta ja tulevaisuudessa hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä.
Uutena keinona työryhmä ehdottaa opintovapaalain uudistamista, jotta se huomioisi paremmin muuttuneen toimintaympäristön. Työnantajia ja työntekijöitä kannustetaan sopimaan keskenään palkallisista opintovapaista.
Kouluttautuminen tapahtuisi jatkossa entistä enemmän työn ohella
Koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen on jatkossa huomioitava erityisesti työikäisille suunnattujen koulutusten toteutuksessa, että niitä on mahdollista suorittaa työn ohessa.
Työryhmä ehdottaa tällä hetkellä käytössä olevien työn ohessa opiskelun toimivimpien ja vaikuttavimpien mallien ja niiden kustannuksien selvittämistä. Parhaita malleja jatkokehitetään, pilotoidaan ja otetaan käyttöön mm. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamissa ja hankkimissa koulutuksissa. Erityisesti työikäisille suunnatuissa koulutuksissa tulee ottaa huomioon [… ] (toimituksen huomautus: lause jäänyt kesken ministeriön tiedotteessa).
Työryhmä ehdottaa työelämän osaamistarpeisiin vastaavien pienempien opintokokonaisuuksien tarjonnan lisäämistä ja niiden hyödyntämistä. Aikuiskoulutuksesta on hyötynyt erityisesti sosiaali- ja terveysala, joten alan korkeakoulutusta ja ammatillista koulutusta kehitettäisiin hallitusohjelmakirjausten mukaisesti osana Hyvän työn ohjelmaa.
Aikuiskoulutusta kohdennetaan sitä tarvitseville
Työryhmä ehdottaa, että koulutuksia kohdennettaisiin lisäämällä rahoitusta erilaisille koulutuksessa aliedustetuille ryhmille, kuten esimerkiksi pelkän peruskoulun tai heikkojen perustaitojen varassa oleville, tai muutoin heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Koulutuksiin voisi myös yhdistää kohderyhmästä riippuen hakevaa toimintaa, perustaitojen osaamismerkkien suorittamista, tukitoimia ja yhteistyötä esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tarkoitus on myös kerätä tutkimustietoa siitä, miten koulutuksesta eniten hyötyvät saataisiin osallistumaan koulutukseen entistä enemmän.
Työryhmä ehdottaa myös ammatillisen kuntoutuksen ja korkeakoulujen toiminnanohjausjärjestelmien kehittämistä. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen ohjausta kehitettäisiin hallitusohjelman mukaisesti niin, että aikuisten tutkintokoulutusta suunnataan erityisesti koulutustasoa nostavaan tai työmarkkina-asemaa parantavaan koulutukseen ja koulutuksen aikaista tukea ja ohjausta lisätään.
Lisätietoja:
hallitussihteeri Pekka Paaermaa, STM, p. 0295 163 004, etunimi.sukunimi@gov.fi
työryhmän puheenjohtaja valtiosihteeri Laura Rissanen, STM, p. 0295 163 632, etunimi.sukunimi@gov.fi
työministerin erityisavustaja Veera Svahn, TEM, p. 0295 047 321, etunimi.sukunimi@gov.fi
Sosiaali- ja terveysministeriö
