Ulkomaalaisomistukseen siirtyminen ei kasvata voimakkaasti yrityksen vientiä, vaikka potentiaalia siihen olisi. Suomalaisten yritysten siirtyminen ulkomaiseen omistukseen ei keskimäärin ole vaikuttanut ostettujen yritysten myöhempään arvonlisän, henkilöstömäärän tai tuottavuuden kehitykseen. Yrityksen innovatiivisuus ja yrityksen suuri koko lisäävät todennäköisyyttä päätyä ulkomaisen yrityskaupan kohteeksi, ilmenee yrityskauppoja tarkastelevasta tuoreesta Etla-tutkimuksesta.
Suomessa tehdään satoja yrityskauppoja joka vuosi ja keskimäärin runsaassa neljäsosassa ostaja on ulkomainen taho. Yritysten siirtyminen ulkomaalaisomistukseen onkin herättänyt huolta, esimerkiksi ostokohteen toimintojen siirtämisestä ulkomaille. Ulkomaalaisomistukseen siirtyminen voi kuitenkin lisätä ostetun yrityksen menestysmahdollisuuksia globaalisti.
Tuoreen Etla-tutkimuksen Yrityskaupat ja niiden vaikutukset kohdeyrityksiin (Etla Raportti 125) mukaan suomalaisten yritysten siirtyminen ulkomaiseen omistukseen ei keskimäärin ole vaikuttanut ostettujen yritysten myöhempään arvonlisän, henkilöstömäärän tai tuottavuuden kehitykseen. Tutkimuksen ovat tehneet Etlan Jyrki Ali-Yrkkö, Juri Mattila, Mika Pajarinen ja Ilkka Ylhäinen. Tutkimuksen on rahoittanut Business Finland.
Ulkomaisella ostajayrityksellä on usein myyntikanavia ja -yksiköitä ympäri maailmaa. Tutkijoiden mukaan oletus siitä, että ostettu yritys voisi päästä hyödyntämään näitä laajempia kanavia, ja siten kasvattaa vientiä, ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa. Palveluvienti on kasvanut yrityskaupan jälkeen, mutta kasvun merkitys on jäänyt pieneksi: palveluviennin osuus liikevaihdosta on ollut vain 1–2 prosentin luokkaa.
“Tekemissämme haastatteluissa tuli esille, että viennin kasvulle olisi ollut potentiaalia, mutta tämä potentiaali ei kuitenkaan ole useimmiten realisoitunut. Ulkomaalaisomistukseen siirtyminen on lisännyt myös palvelutuontia, joskin senkin merkitys on jäänyt vähäiseksi”, toteaa Etlan tutkija Ilkka Ylhäinen.
Ulkomaisia ostajia houkuttaa innovatiivisuus ja suuri koko
Yrityksen innovatiivisuus kasvattaa nyt julkaistun tutkimuksen mukaan todennäköisyyttä, että yritys päätyy ulkomaisen yrityskaupan kohteeksi. Myös suuremmat yritykset päätyivät ostokohteeksi pienempiä useammin. Tutkimuksen yhteydessä tehdyissä yrityshaastatteluissa ilmeni, että ostokohteella haluttiin olevan hyvä markkina-asema.
Ulkomaisen yrityskaupan kohteeksi päätymistä kasvattivat myös julkiset pääomasijoitukset. Mikäli yritys oli saanut rahoitusta Business Finlandilta tai pääomasijoittajilta, ja vielä hakenut patentteja, todennäköisyys ulkomaalaisomistukseen siirtymisestä kasvoi.
Kilpailupolitiikan näkökulmasta yrityskaupat eivät ole vaikuttaneet ostokohteiden myöhempään kannattavuuteen. Keskimäärin ostokohteiden kannattavuus ei yrityskaupan jälkeen parantunut eli tulokset eivät anna viitteitä siitä, että kilpailu olisi vähentynyt. Haastattelujen perusteella yrityskauppa ei useinkaan ole vaikuttanut t&k-toiminnan laajuuteen, vaan pikemmin sen sisältöön.
Tutkimuksen tulokset viittaavat myös siihen, että yritysosto tulee suunnitella huolella. Sekä ostavan että myyvän yritysjohdon tulee tarkasti arvioida, että yritysostolla syntyy synergiaetuja, ja yritysoston jälkeen on tärkeää panostaa myös synergiaetujen hyödyntämiseen.
Lähde: Etla
Asiassa on tehtävä ero valtion omistaman ja yksityisen yrityksen välille. Valtion yritykset ovat tyypillisesti aikanaan syntyneet tarpeesta vähentää tuontia tai toisaalta jalostaa kotimaisia raaka-aineita vientiä varten. Peruslähtökohta kansantalouden näkökulmasta siis kauppataseen parantaminen. Ja miksi näin; koska kaikki, mitä tuomme ulkoa (tavarat & palvelut), pitää maksaa viennin tuloilla.
Valtion lähteminen ”yrittäjäksi” on taas johtunut siitä, että ei ole ollut muita kotimaisia tahoja, joilla olisi ollut pääomia tai kykyä saada ulkomaista lainaa. Ulkom. omistuksia Suomessa myös aiemmin rajoitettiin lainsäädännöllä, EU:n mukana rajoitukset viimeistään poistuivat.
Yksityisten yritysten myyntiä ulkomaille on mahdotonta estää, koska esim. start-up yrityksissä on perustamisvaiheessa jo selvää, että yritys myydään, kun sijoittajia löytyy. Kuitenkin valtion pitäisi tuntea vastuuta laajemmin, eikä vallassa olevia poliitikkoja saisi päästää myymään ”lypsävää lehmää lahtarille”, varsinkaan yhteiskunnan peruspalveuiden kohdalla.
Valtakausi on lähtökohtaisesti lyhyt ja kiire saada näennäisvoittoja voi aiheuttaa sen, että asiaa ei hoideta kunnolla ja pitemmän ajan vaikutukset jäävät selvittämättä. Kuten se, minkä jalostusarvon kaupassa menetämme ja saammeko mitään korvaukseksi, jos näin tapahtuu. Vai maksavatko veronmaksajat vain kiltisti ulkomaiselle monopolille sen tuotteista ja/tai palveluista, eikä kaatunutta maitoa saada takaisin tai mitään sen tilalle. Tällaiset päättäjät olisi äänestäjien ainakin muistettva vaihtaa parempiin, eikä antaa jatkaa ”muunnettujen totuuksien” kertomista.
”Yrityksen innovatiivisuus kasvattaa nyt julkaistun tutkimuksen mukaan todennäköisyyttä, että yritys päätyy ulkomaisen yrityskaupan kohteeksi.”
Ilman muuta, imuroidaan innovaatiot plakkariin ja viedään tuotanto johonkin halpatyövoiman maahan. Sitten lakkautetaan Suomen toimipiste ja irtisanotaan innovaattorit.
Tuon tutkimuksen mukaan on järjetöntä myydä suomalaisia yrityksiä ulkomaille. Myynti ei kasva, mutta voitot menevät pois suomalaisilta.
Aivan järjetöntä on myydä kansallisomaisuutta, valtion yrityksiä. Näin on kuitenkin tehty ja luultavasti myyjäpoliitikot ovat saaneet omille pimeille tileille mukavat palkkiot. Eihän voi uskoa, että niitä olisi tyhmyyttään myyty.
Sitä tutkimus ei paljasta, paljonko tukiaisina ulkomaalaisomisteiset yritykset maksavat valtiolle jotta ne pysyvät suomessa; eikä myöskään sitä että pääosa voitoista ulkoistetaan niin ettei valtio pääse väliin esim. verotuksen kautta.
Kaivostoiminta on yksiä suurimpia tax free nettoajia, koska se saa viedä maasta jalostamatonta materiaalia ilmaiseksi kolmansiin maihin, jossa se jatkojalostetaan minimikustannuksilla ja myydään takaisin 500% voitolla.
Hallitus myös tukee propagandaa ettei suomessa ole tietotaitoa tarpeeksi juuri esim. kaivosteolisuudessa.
Kuitenkin suomalaiset ovat ympäri maailman käyneet opettamassa kuinka, millä ja miten tehokaimmin louhitaan malmeja. Viimeisin oli Skandiumin löytäminen, mutta senkin louhintaoikeudet myytiin ilmaiseksi ulkomaiselle yritykselle, koska suomesta ei löydy tietämystä eikä jalostumahdollisuutta; kukaan ei kyseenalaistanut sitä miten se sitten oli löydetty ja käsitelty ihan suomalaisvoimin!
Velan määrä kuitenkin kasvaa huimaavaa tahtia.