Kotimaa Politiikka

Valtioneuvoston ajankohtaisselonteossa käsitellään Suomen turvallisuusympäristön muutosta

Valtioneuvoston linna. Kuva: Marit Henriksson / Wikimedia Commons / CC BY-SA 4.0

Valtioneuvosto on hyväksynyt keskiviikkona 13. huhtikuuta ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta ja antanut sen eduskunnan käsiteltäväksi. Selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön perustavanlaatuista muutosta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Selonteko ei sisällä johtopäätöksiä eikä siinä esitetä uusia turvallisuuspoliittisia linjauksia, kerrotaan Ulkoministeriön antamassa tiedotteessa.

Venäjän käynnistämä hyökkäyssota loukkaa räikeästi kansainvälistä oikeutta ja vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden ja vakauden sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Venäjän hyökkäys rikkoo myös YK:n peruskirjaa ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) periaatteita. Tätä muutosta on selonteossa kuvattu. Suomi vahvistaa varautumistaan ja turvallisuuttaan reaktiona toimintaympäristön muutokseen.

Ulkoministeri Pekka Haavisto on johtanut valtioneuvoston asettamaa koordinaatioryhmää sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista ryhmää selonteon valmistelemiseksi. Ulko-, turvallisuus-, ja puolustuspoliittista osuutta käsiteltiin tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Varautumisen, oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden sekä digitalisaation ja julkisen kehittämisen ministeriryhmät käsittelivät selonteon muita osa-alueita.

”Selonteossa arvioidaan muuttuneen turvallisuusympäristön seurauksia Suomelle. Selonteon tarkoituksena on antaa eduskunnalle mahdollisuus käydä laaja ja perusteellinen keskustelu ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Eduskunnan odotetaan vastaavan selontekoon kirjelmällä, jonka myötä asia palaa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin käsiteltäväksi”, ulkoministeri Haavisto sanoo.

Suomi vahvistaa turvallisuuttaan

Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää turvallisuuspoliittista uudelleenarviointia. ”Suomi jatkaa aktiivista ja ennakoivaa diplomatiaa, vahvistaa turvallisuutta ja puolustuskykyään sekä tiivistää pitkäaikaista yhteistyötä keskeisten kumppanien kanssa vastauksena muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa Suomi tekee itsenäisesti,” ulkoministeri Haavisto toteaa.

Selonteossa tarkastellaan toimia kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseksi, EU:n roolia turvallisuuspoliittisena toimijana sekä kahdenvälisen yhteistyömme tiivistämistä Ruotsin, Norjan ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Lisäksi käsitellään suhdettamme Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Naton ja monenvälisten puolustusyhteistyökumppaniemme kanssa. Selonteossa kuvataan niitä mahdollisuuksia, joita nämä yhteistyömuodot ja kumppanuudet meille tarjoavat nykyisessä turvallisuustilanteessa.

EU:n luonne ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisena toimijana on vahvistunut. Suomen asema on sitä turvatumpi, mitä yhtenäisempi ja vahvempi toimija EU on.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomi on entisestään syventänyt kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa. Suomelle on tärkeää, että Nato on johdonmukaisesti vahvistanut jatkavansa avointen ovien -politiikkaansa. Selonteossa on esitetty arvioita myös mahdollisen jäsenyyden vaikutuksista Suomelle sekä kuvattu mahdollista liittymisprosessia. Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustana pysyy kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Suomi säilyttää mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa.

Yhteiskunnan kriisisietokyvyn ja varautumisen merkitys korostuu

Selonteko kuvaa myös varautumista hybridi- ja kybervaikuttamiseen sekä vaikutuksia ja varautumista sisäiseen turvallisuuteen, väestönsuojeluun, kriisinsietokykyyn, talouteen, huoltovarmuuteen, laajemmin yhteiskunnan toimintoihin ja kriittiseen infrastruktuuriin. Yhteiskunnan kriisinsietokyvyn, kansallisen puolustuskyvyn ja sisäisen turvallisuuden ylläpitämisen merkitys Suomen turvallisuudelle korostuu.

Suomessa vilkastunut turvallisuuspoliittinen keskustelu näkyy todennäköisesti vaikuttamisyrityksinä. Kynnystä vaikuttaa ulkoapäin suomalaiseen yhteiskuntaan nostetaan eri hallinnonalojen varautumisella kokonaisturvallisuusmallin mukaisesti ja kansalaisten kriisinsietokyvyllä.

Selonteko täydentää valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, puolustusselontekoa, selontekoa sisäisestä turvallisuudesta sekä selontekoa EU-politiikasta.

Selonteon käsittelystä eduskunnassa on tietoa eduskunnan verkkosivuilla.

Valtioneuvosto ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksista

Ulkoministeriö

Tilaa
Ilmoita
guest
13 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
juha II

Helmikuusta 24. on huude4ttu suoraa huutoa 24/7 ja hallitus on vieläkin ulalla ”ympäristöstään”.

Pitkä on ollut ryyppyputki, mutta kukapa sitä selvinpäin jaksaa valehdella niinkin teräväpäiselle ja epäilyksiä täynnä olevalle kansalle kuin suomalaiset. Ovathan he maitopurkkien päiväystenkin suhteen niin tarkkoina!

taavi

Tarpeeton teatteri. Pankaa se hakemus sisään, popparit on ostettuna

ike

Tuo ensimmäinen lause totta.

otto suni

Selonteko ei millään tavoin käsittele Suomen hallituksen ja presidentin toimien vaikutusta turvallisuusympäristön muutokseen! Olemme asemoineet itsemme Nato-myönteiseksi ja olemme hakemassa jäsenyyttä, joten vaikutamme suoraan turvallisuteemme myös kielteisesti!
Analyyttinen tarkastelu on tyypillisesti nykyisin Suomessa häviävä ”luonnonvara”, joten selonteko ainoastaan vahvistaa sen, että haluamme muuttaa Suomen aseman pysyvästi Venäjän viholliseksi! Näillä selonteoilla on merkitystä 20 vuoden kuluttua historiaa tutkiville jossain Kiinassa josta tulee seuraava naapurimme! Kiina on nouseva suurvalta ja aurinkokin nousee idästä!
Niinpä!
otto suni

Sarjavalehtelija Putin

Me emme halua muuttua Venäjän viholliseksi! Se on Venäjä joka haluaa tehdä meistä vihollisensa ja toimillaan ajaa meidät hakemaan tukea puolutusliittoumasta. Tuossa selonteossa sanotaan, että Suomi haluaa mahdollisen puolustusliittoon liittymisen jälkeenkin pitää yllä suhteita Venäjään. Venäjähän voisi itse antaa meille pitävät turvatakuut meidän turvallisuudesta jos se haluaisi jolloin meillä ei olisi tarvetta liittyä mihinkään, mutta jostain syystä sille ei tule edes mieleen tällainen reilu vastatarjous.

otto suni

Olet ilmeisen tietämätön edelleen voimassa olevasta Suomen valtion ja Venäjän Federaation välillä vuonna 1992 tehdystä valtiosopimuksesta. Löydät sen finlexistä. Sopimus on täysin yksiselitteinen eli koskee molempia osapuolia. Massamediamme ei vahingossakaan halua kertoa tosiasioita.
Mikäli haluat hieman selvittää lisää tosiasioita niin katsopa Vladimir Putinin puhe Münchenissä 2007. Putin ei ole sarjavalehtelija vaan aivan suoraan kertonut tosiasiat kuten aikanaan eräs tunnettu itävaltalaissyntyinen saksalainen joka teoksessaan Mein Kampf kertoi mitä on tehtävä, jotta rauha säilyy!
otto suni

Sarjavalehtelija Putin

En suinkaan ole tietämätön tuosta sopimuksesta, mutta oletko sinä lukenut sopimusta? Onko sitä uusittu viisivuosittain vuoden 2002 jälkeen ja jos on niin Putin voi irtisanoa sen sopimusehtojen mukaan koska vaan tänä vuonna pelkästään kirjallisesti ilmoittamalla eli kovin on löyhät takuut mistään siinä. Jos Suomi liittyy puolustusliittoon niin mitä kohtaa tuossa sopimuksessa silloin loukataan?

otto suni

Koska sopimusta ei ole irtisanottu, niin sen katsotaan olevan voimassa kuten myös Pariisin rauhansopimuksen. Mitkä takuut luulet liittyvän Natoon?
Uskossa on niin hyvä elää kuten eräs Jehovan todistaja kerran lausahti. On hyvä sinulle, että olet uskossa ”Setä Samulin” kykyyn pelastaa sinut pahoilta venäläisiltä!
Niinpä!
otto suni

Sarjavalehtelija Putin

Ainakin Naton ja Lissabonin sopimuksissa ei ole kohtaa, jossa toinen osapuoli voi pelkällä ilmoituksella irtisanoutua sopimuksesta ja sopijaosapuolillakin on parempi track record sopimuksissa pysymisessä kuin sinun Kremlilläsi.

Ilkka Forsten

Kaikki tulevat uskollaan autuaiksi, mutta jotkut vaan muita nopeammin.

Ilkka Forsten

Oletko lukenut AH:n teoksen. Minä olen. Siinä ei muistaakseni mainita mitään humanistista keinoa rauhan ylläpitämiseksi, mutta siinä oli paljon samaa jota Putin nyt tarjoilee omana tulkintanaan.

Osaatko selittää miksi kaikki entiset itäblokin maat eivät enää halua valtiosopimuksia venäjän kanssa ? Voisiko olla että he ovat kokeneet jotain mikä vie pois uskottavuutta oikein roimalla kädellä. Meillä on oltu kuin herran kukkarossa, mutta näyttää siltä ettei yksi vallasta humaltunut enää välitä minkään vuoden valtiosopimuksista.

Koska harrastat kritiikkiä, joka on ihan hyvä asia, niin selittäisikö minulle miten ukraina on muka valtio joka täytyy ”denatsifioida.” Mieti mitä etnistä taustaa ukrainan presidentti edustaa, ja sitä tietoa vastaan sitten peilaat ajatusta olisiko maa niin denatsifikaation tarpeessa mitä putin esittää ? Olisi aika huima sattuma että kipapäisten klaani antaisi natseille valtaa ja oikeudet toimia, sillä he olisivat se ensimmäinen kohde johon piikki isketään.

Jussi J.

hra Forsten voisi tutustua seuraavaan raporttiin ja kenties luettua muutkin osat… https://avoin.media/2022/03/29/sotilaallinen-tilanne-ukrainassa-cf2r-analyysi-osa-1/

Ilkka Forsten

Tutustumiseni nosti tarpeen kysyä, kuka kustantaa kyseisen media ? Ei siksi että sanoma olisi ollut hyvä, vaan siksi että se oli täyttä idän propagandaa.