Svenska Dagbladet julkaisi vuonna 2013 ”Ta en kaka till” -otsikolla joulun suosikkileivonnaisen ohjeen. Ruotsalaiset saivat aikaan valtavan somekohun, kun näkivät perinteisessä joulutortussa hakaristin muodon. Lehteen alkoi tulla pöyristynyttä palautetta, jossa kysyttiin, kenen joulupöytään hakaristitortut kuuluvat. No suomalaisten tietenkin, Ruotsissa todettiin. Suomalaiset harmistuivat ja ryhtyivät puolustamaan joulutorttua. Lehti sai Suomesta palautetta, jonka mukaan joulutortuilla ei ole mitään tekemistä hakaristien kanssa, eikä SVT:n olisi pitänyt uutisoida koko asiasta (Iltasanomat). Suomessa Yle opasti monikulttuuristen torttujen teossa. Helsingin Sanomat julkaisi Nyt-liitteessä tulostettavan ja leikattavan tortun kuvan, joita lehti kehotti liimaamaan yleisille paikoille töhrittyjen natsikuvioiden päälle.
Joulutortun synty ja symboliikka on epäselvää
Joulutorttujen historia on pitkä, suomalaisen säätyläisperheen jouluun ne ovat kuuluneet 1800-luvun puolivälistä asti. Epävarman lähteen mukaan suomalaisemännät olivat oppineet tekemään niitä lukemalla ruotsalaisen Cajsa Wargin reseptikirjaa, joka julkaistiin jo vuonna 1755. Historiankirjoista ei tosin selviä, taiteltiinko tortut Ruotsissa hakaristin muotoon.
Ruokaperinteen tutkija Maarit Knuuttila on kertonut Kotilieden haastattelussa 22.12.2025, että tiettävästi joulutortut on mainittu kirjailija Sakari Topeliuksen kirjoituksissa jo 1800-luvun alkupuolella.
“Ensimmäiset maininnat jouluun liittyvistä tortuista löytyvät Topeliuksen kirjoituksista, mutta koska hän ei kuvaile torttuja tarkemmin, emme voi olla varmoja, ovatko hänen mainitsemansa joulutortut nykyisten kaltaisia.”
Knuutilan mukaan suomalaisissa konditorioissa alettiin myydä nykyisen muotoisia joulutorttuja 1800-luvun puolivälin jälkeen.
Ei ole kuitenkaan tiedossa ketään yksittäistä ihmistä, joka olisi keksinyt joulutortun.
“Samantyyppisiä voitaikinatorttuja tehtiin tuohon aikaan Suomen lisäksi myös Tanskassa ja Ruotsissa, joten luultavasti reseptit ovat levinneet yläluokkien välillä ja muodostuneet eri maissa omankaltaisikseen.”
Joulutorttujen ohje löytyy Knuuttilan mukaan vuonna 1893 julkaistusta Anna Olsonin Keittokirjasta sekä vuonna 1908 julkaistusta Kotiruoka-kirjasta.
Betlehemin tähti vai Daavidin tähti?
Tietokirjailija Liisa Väisänen kertoo teoksessaan ”Symbolien joulu” (SKS Kirjat, 2024), että torttu on saanut tähden mallin Betlehemin tähdestä (MTV).
Betlehemin tähdeksi on nimetty valoilmiö, jonka kertomusten mukaan itämaan tietäjät havaitsivat taivaalla ja lähtivät seuraamaan sitä Jerusalemiin, missä se pysähtyi tallin päälle. Heille oli kerrottu, että tähti johdattaa heidät syntyneen juutalaisten kuninkaan luokse.
Seurakuntalainen -verkkojulkaisun blogissa yhdistetään sujuvasti itämaan tietäjien seuraama tähti juutalaisten symboliin Daavidin tähteen, koska Jeesus oli Daavidin jälkeläinen.
Juutalaisten symbolissa Daavidin tähdessä on kuusi sakaraa. Myös Betlehemin tähti on kuvattu monisakaraisena. Nelisakarainen joulutorttu ei siis mitenkään ole voinut saada alkuaan kummastakaan niistä.
Joulutorttu on Hitleriä vanhempi
Ruotsalaiset kauhistelivat joulutortun symboliikkaa kuitenkin turhaan, koska sekä joulutorttu että hakaristi ovat olleet olemassa jo kauan ennen Adolf Hitlerin syntymää. Hakaristi on monessa kulttuurissa tunnettu onnen symboli, joka oli suosittu Suomessakin jo rautakaudella. Ilmavoimien hakaristitunnus on tullut Suomeen joulutortun tavoin Ruotsista. Suomen lentoarmada sai nimittäin alkunsa ruotsalaisen kreivi Eric von Rosenin Suomen sisällissodan aikaan valkoisille lahjoittamasta lentokoneesta, jonka siivissä komeili kreivin oma symboli, hakaristi.
Vai sittenkin pakanatorttu?
Entä sitten jo pakana-ajoilta peräisin oleva Tuomaan risti? Kukaan ei ole yhdistänyt joulutorttua yhteen vanhimmista joulunaikana käytetyistä symboleista, joka oli alun perin suojelumerkki.
Jotta kukaan ei loukkaannu tai pöyristy, leipokaammekin tänä jouluna hakaristi- tai tähtitorttujen sijaan Tuomaan ristin innoittamia pakanatorttuja.
Kumma etteivät ruotsalaiset lobbaa niitä parisen tuhatta vuotta vanhoja buddhalaistemppeleitä purettavaksi, niissähän on hakaristisymboleja, koska on vanha buddhalainen symboli.
Melko lailla vielä turhempi kohu kuin missin silmien ilvelykohu. Selittää aika lailla sen miksi en ole iltapäivälehtiä lukenut ainakaan 30 vuoteen vaikka ne töissä pöydällä lojuu.