Viime heinäkuussa Euroopan komissio julkisti odotetun strategiapaperinsa EU:n uusi metsästrategia 2030. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan jäsen Teuvo Hakkarainen (ps.) on Identiteetti ja Demokratia -ryhmänsä lailla huolissaan komission pyrkimyksistä astua jäsenmaiden tontille metsäpolitiikassa.
– Komissio ei kunnioita toissijaisuusperiaatetta eikä EU:n perussopimuksiin kirjattua toimivallan jakoa, ympäristövaliokunnan lausuntoa metsästrategiasta laatimassa oleva Hakkarainen toteaa.
Lausunto on jatkoa vaalikauden alkupuolella valmistuneelle oma-aloitemietinnölle, jossa Hakkarainen niin ikään toimi ID-ryhmän varjoesittelijänä.
– Olen puheissani ja mepin toimissani tuonut toistuvasti esiin Suomen asiaa: sitä, että metsät ovat maamme elinvoiman lähde ja osaamme hoitaa ne itse! Hakkarainen painottaa.
Komissio katsoo unionin alueen metsiä lähinnä ilmastopolitiikan näkökulmasta ja osana yhteisiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Perussuomalaisille tämä ei käy: metsät ovat kansallisomaisuutta eikä miltään osin sosialisoitavissa EU:lle.
– Komission ei pidä nyt eikä tulevaisuudessa määritellä mitään metsänhoitotapoja kestäviksi tai kestämättömiksi ja siten kytkeä metsiämme osaksi EU:n säädöskehikkoa, Hakkarainen selvittää. Suomella on jo oma metsänkäyttösuunnitelmansa, joka huomioi myös ympäristönsuojelun.
– Suomen metsät eivät tarvitse EU:ta, vaan EU tarvitsee metsiämme, meppi kiteyttää.
Hakkarainen aikoo puolustaa metsästrategianeuvotteluissa jäsenmaiden toimivallan lisäksi eurooppalaisen kilpailukyvyn säilyttämistä metsäsektorilla sekä tuoda esiin metsien monipuolisen käytön erilaisia myönteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan.
– Hallinnollista taakkaa metsäalalle ei myöskään tarvita, mutta juuri sitä EU osaa tuottaa parhaiten, komission suunnitelmista huolestunut europarlamentaarikko lataa lopuksi.
Heh, Suomaan pinta-alasta kolmasosa on suota, kolmasosa metsää ja kolmasosa vettä ja tundraa. Nyt EU vaatii että Suomaan maapinta-alasta kolmasosa on metsitettävä, jotta saadaan lisää hiilinieluja.
HS (23.2.2022): Jopa kolmasosa Suomen pinta-alasta saatettava takaisin kohti luonnontilaa
Ainakaan minun matematiikkani ei taivu tällaiselle ajattelulle.
Mitähän tuo ennallistaminen nyt tarkoittaa. Mielestäni 100 vuoden takainen tila olisi hyvä tavoite. Suomaan maisema ei silloin ollut pusikoitunut, vaan avara, sillä asutusten ympäriltä puut olivat kaadettu useiden kilometrien säteeltä.
Vanhoja valokuvia kun katselee näkee maiseman muuttunen. Ennen vanhaa kaikki rakennukset lämpenivät puulla ja siksi asutuskeskusten kylien ja kaupunkien ympåristöt olivat lähes puuttomia ja karja laidunsi laajalti.
Nyt on enää lampaat jäljellä. Nyt lampaat herätys. Nopeasti irti EUsta.
”– Suomen metsät eivät tarvitse EU:ta, vaan EU tarvitsee metsiämme…”
Sitten, kun alettaisiin ymmärtää, että EU:lta voitaisiin vaatia myös vastineeksi jotakin. Siis jotain ihan konkreettista, eikä vain kunniamainta mallioppilaasta.
Suomalia ei tarvitse EUta. Fixit. Ja viides kolonna …..n
Eu tulee periaatteessa takaoven kautta tekemään, niin että metsäteollisuus suuressa kaavassa loppuu, kuten Ruotsissa on tullut esille. Ruotsin metsävirasto julkisti uudet vaatimukset 10. helmikuuta. Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa on annettu uusia ennakkoratkaisuja ja maa- ja ympäristötuomioistuin on pakottanut ympäristölakia ja lajiensuojeluasetusta soveltamaan tiukemmin. Vaatimukset edellyttävät, että metsänomistajat itse pitävät silmällä suojeltuja eläimiä – mutta se ei lopu tähän. Lain mukaan kaikki olemassa olevat linnut lasketaan suojeltuiksi.
Tämä tarkoittaa sitä, hakkuut loppuu siihen, jos varis sattuu istua, jonkun kuusen oksalla.
Fixit !!!
Olisikohan tuossa jossain verhojen takana piilossa sellainen agenda, että joku taho haluaa vahvistaa oman maansa tms. metsäteollisuutta saamalla markkinoilta pois ellei kokonaisia yrityksiä, sitten kuitenkin kapasiteettia.
Pitää epäillä noita motiiveja, etenkin, kun Pohjolan metsäteollisuutta yritetään ajaa alas.
No joo… Nämä sloganit ovat asia erikseen. Totuus kuitenkin on että puut alkavat keräämään itseensä hiilidioksidia vasta yli 100 vuoden iässä. Siihen asti ne eivät sitä juuri kerää. Ja siitä tässä on kyse.
Italian vuoristossa ja Albanian- sekä karpaattien alueilla on jopa 350 vuotta vanhaa kuusimetsää. Se on siis nähnyt aikaisemman pienen jääkauden. Ne metstä ovat euroopan hiilinieluja ja niillä on päästöoikeus. Keskieuroopassa ei hakata metsää sileäksi joka 70 vuosi jotta jokainen sukupolvi saa siitä ”omansa”. Riittää kun suvun vesat kaatavat kuusen tai kaksi. Sillä yksi latvatupsulla kasvatettu kuusi tuottaa taloon rahaa sen 250 000e/kpl.
Nyt onkin siis Hakkaraisella mainio hetki alkaa ajaa eroa EU:sta. Ai niin, johan Timo sanoi että Persut ei aja eroa EU:sta.
Puut alkavat kerätä heti hiilidioksidia noin 1,8 kg jokaista syntyvää puuaineskilogrammaa kohti, koska 50% puuaineksesta muodostuu hiiliatomeista. Hiiliatomit otetaan ilmakehän hiilidioksidista.
Suomen metsien kasvu on kai 100 miljoonaa kuutiometriä eli arvioituna 70 miljoonaa tonnia. Hiilidioksidia poistuu siten ilmakehästä noin 120 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä on ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta (=3 000 000 000 000 tonnia) 0,004%. On siis aivan samantekevää ilmakehälle, miten Suomen metsiä hakataan tai kasvatetaan.
Poliitiikalla ja medialla ei ole aivoja ja järkeä kysyä todellisilta asiantuntijoilta ei suinkaan ilmastopoliitikoilta kuten ilmastopaneelin puheenjohtaja Hallikaiselta, kun haluaa jankuttaa jatkuvasti asiasta, jolla ei ole mitään merkitystä sääilmiöille. Ilmastohan on sääilmiöitten summa.