Eurooppa Kotimaa Talous

Suomeen 39,45 miljoonaa euroa EU-rahaa seitsemälle sotilaallisen liikkuvuuden hankkeelle

Sotilasajoneuvojen marssirivistö. Kuva: Nina Metsälä.

Suomi menestyi EU:n rahoitushaussa erinomaisesti. Euroopan komissio myönsi Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta seitsemälle sotilaallisen liikkuvuuden hankkeelle Suomessa yhteensä 39,45 miljoonaa euroa. Rahoitusta haettiin noin 43,16 miljoonaa euroa, joten onnistuminen oli poikkeuksellisen hyvä.

Rahoitusta saatiin maanteiden parantamiseen ja lastausramppien rakentamiseen satamissa. Mukana on sekä valtion että muiden toimijoiden hankkeita.

Verkkojen Eurooppa -välineen (Connecting Europe Facility, CEF) liikenneohjelman komitea puolsi hankkeiden rahoitusta 23.1.2024. Yhteensä CEF-rahoitusta myönnettiin noin 807 miljoonaa euroa 38 hankkeelle.

– Vakuuttavien ja hyvin valmisteltujen hankkeiden ansiosta Suomi menestyi rahoitushaussa erinomaisesti. Nämä Suomelle tärkeät hankkeet tukevat maamme huoltovarmuutta ja turvallisuutta varsinkin Pohjois-Suomessa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Tavoitteena on parantaa sotilaallista liikkuvuutta kaikkialla EU:ssa mukauttamalla osia yleiseurooppalaisesta TEN-T-liikenneverkosta (Trans-European Transport Network, TEN-T) kaksoiskäyttöä eli sekä siviili- että sotilasliikennettä varten.

EU myönsi rahoitusta teille ja satamille CEF-rahoitusta myönnettiin Suomeen yhteensä 39,45 miljoonaa euroa. Rahoitusta myönnettiin seuraaville valtion hankkeille:

1. Tornionjoen sillan peruskorjaus

Tornionjoen sillan peruskorjaukselle myönnettiin rahoitusta 3,20 miljoonaa euroa. Tavoitteena on parantaa sillan kantavuutta ja käytettävyyttä, jotta se vastaisi kasvavan rajaliikenteen tarpeita ja poikkeusolojen vaatimuksia.

2. Oulu-Laurila-radan peruskorjaus

Oulu-Laurila-radan peruskorjaukselle myönnettiin rahoitusta 16,78 miljoonaa euroa. Hankkeella uudistetaan rataosuuden infrastruktuuria kestävien rautatiekuljetusten kapasiteetin lisäämiseksi ja niiden turvallisuuden parantamiseksi sekä kilpailukyvyn parantamiseksi.

3. Valtatie 6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa eli Korian kohta, Kouvola

Valtatie 6:n parantamiselle välillä Hevossuo-Nappa myönnettiin 7,75 miljoonaa euroa. Valtatielle rakennetaan uusi ylikulkusilta ja huonokuntoinen Korian ylikulkusilta puretaan. Tavoitteena on parantaa oleellisesti pitkämatkaisten kuljetusten ja henkilöliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta.

4. Valtatie 4 parantaminen Hirvas-Rovaniemi-Vikajärvi-välillä

Valtatie 4:n parantamiselle välillä Hirvas-Rovaniemi-Vikajärvi myönnettiin 2,30 miljoonaa euroa. Hankkeessa laaditaan yleis- ja tiesuunnitelmat mainituille tiejaksoille. Tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta, ennakoitavuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, kuljetusten taloudellista tehokkuutta, maankäytön kehittämistä ja kevyen liikenteen olosuhteita.

5. Kantatie 82 parantaminen Kalliosalmen sillan kohdalla, Kemijärvi

Kantatie 82:n parantamiselle Kalliosalmen sillan kohdalla myönnettiin 1,15 miljoonaa euroa. Tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta Kalliosalmen sillan kohdalla ja turvata kuljetusten toimivuus puolustusvoimien Rovajärven harjoitusalueella muun muassa uusimalla Kalliosalmen silta.

Lisäksi Suomessa toimiville yhtiöille myönnettiin rahoitusta kahteen hankkeeseen. Rauman sataman lastausrampin rakentamiseen myönnettiin 3,62 miljoonaa euroa ja Porin sataman lastausrampin rakentamiselle 4,66 miljoonaa euroa.

Mitä seuraavaksi?

Tämän hetkisen tiedon mukaan kyseessä oli viimeinen sotilaallisen liikkuvuuden hakukierros rahoituskaudella 2021–2027.

Lisätietoja:

liikenneneuvos Marjukka Vihavainen-Pitkänen, p. 040 825 1255, marjukka.vihavainen-pitkanen@gov.fi

Euroopan komission tiedote 24.1.2024: Military mobility: The European Union supports strategic investments on dual-use transport infrastructure with EUR 807 million

Tiedote 7.9.2023: Suomesta haetaan EU-rahoitusta 43,16 miljoonaa euroa sotilaallisen liikkuvuuden hankkeille

Liikenne- ja viestintäministeriö

7 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
Jarno Tuominen

Suomi maksoi vuonna 2022 EU:lle yhteensä 2,307 miljardia euroa,sanoo eurooppa tiedotus.nyt saadut rahat on kuin itikan p-a meressä.ilmanko täällä ei ole rahaa mihinkään,kun tuollaisia summi jaetaan joutavalle liitolle.

Marko Kristian

Ei kai EU:lla edelleenkään mitään rahaa ole, eikös se ole EU maiden kansalaisten verorahaa?

Ismo Meinander

Nimenomaan. En tiedä tämän uutisen rahoituksen tarkkoja mekanismeja, mutta yleisperiaate Suomen saaman EU-rahoituksen suhteen on yleensä, että suomalainen maksaa euron ja saa 60-70 senttiä takaisin. Väliin jäävä erotus menee mm. komissaarien ylellisiin menoihin tai jonkun leväperäisesti asioitaan hoitaneen maan kansalaisten ja virkamiesmafian kustannuksiin. Tilalle saadaan ekonomisen miinusmerkin lisäksi erilaisia tyrannimaisia direktiivejä, joita suomalainen orjakansa noudattaa tarkemmin kuin karikatyyrinen kympin tyttö koulun opetussuunnitelmaa; noista kympin tytöistä sitten nykyisin yleensä muotoillaankin heti avaruus-kommunistien opinahjoista valmistumisensa jälkeen systeemille uskollisia lakeijoita, joilla ei ole mitään käsitystä reaalimaailman olosuhteista.

Näin toimii Brysselin provinsialismi.

John Quiman

Sitähän se on, että omista rahoista saadaan jotain takaisin, jos anotaan. Parempi kuitenkin anoa kuin olla anomatta.

Ismo Meinander

Ei pitäisi tuo anominen olla oikein Pohjolan miehen hommaa, vaan loitsuaminen, manaus, aito vapaus, itsenäisyys, liittoutumattomuus ja aito rauhan välittäminen Euroopan kansojen kesken. Minä uskon vakaasti, että Suomella on erityinen tehtävä Euroopassa, ei minään sotahulluna imperialistina, vaan Sanan Mahdin ja henkisen sivistyksen tuojana ja luojana – ehkäpä sitten uudella ajalla.
Tuli tuosta provinsialismista, mistä mainitsin, vielä sellainen mieleeni, että olen huomannut sitä käytettävän täysin vastakkaisissa merkityksissä myös poliittisessa diskurssissa: toisaalta sillä viitataan kotiseudun ja ”provinssin” merkitykseen ja tärkeyteen suhteessa johonkin keskusvaltaan; myös sivistymättömän moukan paikka oli perinteisesti jokin alikehittynyt provinssi – tosin junttiushan pelastaa maailman monellakin tapaa, jos siihen ei liity älyn aliarvioimista. Toisessa mielessä, jossa itse tässä ylhäällä sitä käytin, sillä viitataan jonkin kaukaisen keskusvallan hallitsemaan kohteeseen, jota määrätään ja jonka politiikka toteutetaan ja päätetään kaukana tästä sijainnista. Siinä mielessä Suomi onkin sekä EU:n ja Brysselin hallitsema provinssi, jota imetään kuiviin Keski-Euroopan rappeutuneiden kaupunkien varallisuuden nimissä (maamineraalit, pohjavesi, luonnonvarat, metsät jne.), ja takaisin saamme kaikenlaisia vastenmielisiä lieve-ilmiöitä ja pohjoisen oloihin sopimattomia säädöksiä, jotka joku satunnainen byrokraatti leimaa jossain NEuvostonliiton kolhoosia muistuttavassa toimistossa.

John Quiman

Liittoutumattomuus tekisi Suomesta vain helpomman nakin idästä mahdollisesti hyökkäävälle viholliselle. Se uhka ei vähene kuvittelulla ja hyväuskoisuudella. Liittoutumattomuus ei ole hyve, eikä liittoutuminen ole rauhantahtoa vähentävä, vaan kasvattava, koska se nostaa sodan kynnystä.

Liittoutuminen ei ole sotahulluutta, eikä imperialistista, mutta se kasvattaa rauhan mahdollisuutta ja vakauttaa oloja. Kyseessähän on puolustusliitto, ei hyökkäysliitto. Idästä on niitä hyökkäyksiä tehty useamminkin. Nyt se hyökkäyksen mahdollisuus on madaltunut. Puolustuksen vahvistaminen ei ole sodan mahdollisuutta kasvattava, vaan sitä vähentävää realismia. Maailma kun on sellainen kuin se on.

Suomi voi ihan yhtälailla kuin aiemminkin puhua rauhan puolesta, sitä ei mikään estä. Poliittinen propaganda tietysti itätuulten mukana puhuu muuta, mutta se onkin propagandaa, joka liittyy haluun pitää Suomi edelleen alistettuna. Alistuneen ruikutuksia ei maailma kuuntele, sillä alistunut on enemmän tai vähemmän alistajansa asialla.

EU:n jäsenmailla on vähemmän itsenäisyyttä kuin USA:n osavaltioilla. Jos EU muuttuu liittovaltioksi, tilanne ilmeisesti pahenee ja keskusvaltaisuus vahvistuu. Keskusvaltaisuudella on huono tapa imeä alueet tyhjiksi oman valtansa kasvattamiseksi. Ei oikeastaan voida puhua silloin liittovaltiosta näillä näkymin, koska jäsenvaltiot ovat enemmänkin kuin läänejä yhden vallan alla. EU pitäisi korjata tai lakkauttaa ja perustaa uusi, terve EU tilalle.

John Quiman

Mikäli katsotaan tuohon henkisen sivistyksen tuomiseen ja luomiseen, ei sitä voi tehdä politiikan saralla, koska politiikka on pelkkää vallasta pelaamista. Sen tulee tavoittaa ihmiset, jotka sitten ajallaan vaikuttavat siihen millaiseksi politiikka muodostuu sekä mitä politiikka on ja mikä luonne sillä on. Siksipä täytyy olla realistinen ja nähdä henkisen sivistyksen kasvattaminen omana asianaan, joka vaikuttaa pitkällä tähtäimellä.

Politiikka on juuri nyt olevien olosuhteiden kannalta olennaista sen verran, että ihmisiä ei alisteta jonkin vallan alle ja viedä kurjuuteen, vaan jotta ihmiset olisivat mahdollisimman vapaita toimimaan omalla tavallaan.