Hampurissa asuva eläkeläinen kertoo hädästään, kun syyrialainen pakolaisperhe häiriköi hänen tuttua rauhallista naapurustoaan, mikä korostaa kulttuurieroja ja kasvavia jännitteitä. ”He ovat äänekkäitä… yksi heistä kakkasi oveni eteen!”
Hampurilainen eläkeläinen on kertonut huolestuttavista kokemuksistaan ennen rauhallisella asuinalueella, joka nyt kohtaa suuria haasteita suuren syyrialaisen pakolaisperheen saapumisen vuoksi.
Saksalaisen satamakaupungin vauraalla alueella asuva eläkeläinen kuvaili, miten hänen kotipaikkansa on muuttunut ”ihanteellisesta ruotsalaistyyppisestä Bullerby-kylästä” (viittaus Astrid Lindgrenin idylliseen lastenkirjasarjaan) jatkuvan stressin ja turhautumisen tyyssijaksi.
Kymmenhenkinen perhe asuu valtion tukemassa kolmen huoneen asunnossa, jossa eläkeläisen mukaan vain yksi lapsi osaa saksaa. Tämä kommunikaation puute on syventänyt kulttuurista kuilua uusien tulokkaiden ja pitkäaikaisten asukkaiden välillä, jotka ennen nauttivat rauhallisesta asuinympäristöstä.
Hänen kokemuksensa tulivat esiin kirjeissä, jotka lähetettiin saksalaiselle NIUS-medialle, joka on raportoinut meneillään olevasta turvapaikkakriisistä ja sen vaikutuksista paikallisyhteisöihin.
Eläkeläinen kuvaili perheen häiriökäyttäytymistä ja totesi: ”Alussa minun äitini oli hyvin ystävällinen ja avulias perheelle. Mutta nyt he ovat rasite. He ovat äänekkäitä, he heittävät roskansa oven ulkopuolelle, ja juuri yhtenä päivänä yksi heistä kakkasi oveni eteen!” Tällaiset tapaukset eivät ole ainoastaan luoneet epämiellyttävää elämäntilannetta, vaan ne ovat myös johtaneet naapureiden avuttomuuden tunteeseen.
”Pitäisikö minun nyt integroitua omaan kotiini?”
Eläkeläinen kertoi myös kokemuksia varkauksista ja järjestyshäiriöistä: ”Kaksi polkupyörää varastettiin, ja sen jälkeen kun omistaja uhkaili 14-vuotiasta varasta, ne ilmestyivät takaisin kuin taikaiskusta.” Varkaudet ovat olleet osa laajempaa häiriökäytäntöä, joka on turhauttanut asukkaita ja aiheuttanut useita puheluita poliisille.
Huolimatta yrityksistä kertoa näistä asioista vuokranantajalle ja paikallisille viranomaisille, vastaukset ovat olleet puutteellisia. Kirjeessään vuokranantajalle eläkeläinen kirjoitti: ”Ennen kuin tämä perhe muutti tänne, talo oli rauhallinen. Ei voi olla niin, että meidän pitää sietää tätä kaikkea.” Vuokranantajan vastauksessa ehdotettiin kuitenkin, että naapurit ottaisivat aktiivisemman roolin auttaakseen perhettä asettumaan taloon.
”Ehkä voisitte auttaa maahanmuuttajaperheen äitiä ja kysyä aika ajoin, miten hän voi? Näin voitte ehkä puhua rauhallisemmin keskenänne”, vuokranantaja vastasi.
Eläkeläisen mielestä tämä neuvo oli paitsi sopimaton sekä raivostuttava. Hän vastasi: ”Pitäisikö minun nyt integroitua omaan kotiini? Eikö sopeutuminen ole tuon perheen vastuulla?”
Kulttuurinen kuilu uhkaa kukoistavien kaupunginosien vakautta ja mainetta
Tapaus tuo esiin asukkaiden kasvavan turhautumisen Hampurissa, josta on tullut turvapaikanhakijoiden suosikkikaupunki. Siirtolaistulvan jatkuessa monet paikalliset kokevat, että kulttuurinen kuilu on muodostumassa, mikä uhkaa kerran kukoistavien kaupunginosien vakautta ja mainetta.
”Ihmiset täällä haluavat elää rauhassa, mutta meitä muistutetaan jatkuvasti siitä, että elämäntapamme on kyseenalaistettu”, eläkeläinen valitteli.
Kasvava tyytymättömyys herättää tärkeitä kysymyksiä kotouttamispolitiikasta ja yhteisöjen tuesta, kun Hampurin kaltaiset kaupungit kamppailevat lisääntyneen maahanmuuton ja siihen liittyvien haasteiden kanssa.
Maahanmuuttajarikollisuus ennennäkemättömällä tasolla
Kansalainen uutisoi aiemmin, että viime vuonna tähän aikaan Berliinin hallinnon tekemän budjettilisäyksen myötä maahanmuuttajien asumiseen ja hoitoon varatut määrärahat nousivat vuonna 2023 yhteensä miljardiin euroon.
Samaan aikaan väkivaltarikollisuus kaupungin kaduilla on noussut ennennäkemättömälle tasolle valtion sisäministeriön viime vuonna toimittamien lukujen mukaan.
Vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla ilmoitettiin 193 puukotusta eri puolilla kaupunkia, mikä on 23,7 prosenttia enemmän kuin vuoden 2022 vastaavana ajanjaksona ilmoitetut 156 puukotusta.
Useat merkittävät tapaukset, joissa on ollut osallisina ulkomaalaisia, ovat nousseet otsikoihin eri puolilla Saksaa ja paljastaneet, miten haastavia olosuhteita paikalliset joutuvat nyt kohtaamaan.
Viime vuoden elokuussa maahanmuuttajataustainen miesjoukko pahoinpiteli raa’asti joukon naisia junassa, joka oli matkalla kotiin Hampurin Pridestä, ja samassa kuussa valvontakamera kuvasi tummaihoisen epäillyn raiskanneen ponin kaupungin eteläpuolella sijaitsevalla tallilla.
Marraskuussa Saksan poliisi pidätti kaksi arabiankielistä miestä, joita syytettiin nuoren äidin raiskaamisesta koulun alueella kaupungissa, kun tämä oli hakemassa lastaan eräänä iltapäivänä.
Hiljattain, tämän vuoden toukokuussa, kaupunki joutui kiistojen keskelle, kun tuhannet islamistit lähtivät kaduille mielenosoitukseen järjestäjien kutsumana ”islamilaisten arvojen puolustamiseksi” poliittisen uhkailun ja mediasensuurin edessä.
Mielenosoituksen järjesti Muslim Interaktiv -ryhmä, jota Hampurin kotimaan tiedustelupalvelu tutkii ”ääriliikkeiden” vuoksi.
Se väitti sosiaalisessa mediassaan, että yli 6 000 muslimia oli osallistunut uusimpaan esimerkkiin epäonnistuneesta monikulttuurisesta yhteiskunnasta.
Lähde: Remix News
Lue lisää aiheesta:
Saksa: Raskaasti velkaantunut Berliini käytti 3 prosenttia budjetistaan maahanmuuttajiin vuonna 2023
Suvakit katsovat olleensa oikein hyvällä asialla, kun ovat auttaneet kulttuuria rikastumaan. Heidän mielestään tuon mummelin asia on todellakin sopeutua, eikä rasistisesti edellyttää, että tulijoiden tulisi sopeutua.
Kyseessä ns. SEONVOIVOI -tilanne: saksa on usan alusmaa ja Washington päättää kaiken mitä sakemannit saa tehdä, tässä tapauksessa kansanvaihtoa KOKO RAHALLA.
Pahimmillaan kehitysmaalisten ottamista aina lopulta perustellaan sillä että länsimailla oli siirtomaita.
Suomella ei ole ollut siirtomaita, suomalaiset ei ole pitänyt orjia jne.
Päinvastoin arabit ryösti suomalaisia orjiksi, ja asiasta ois enemmänkin kirjotettavaa, mutta ehkä joku toinen kerta.
Suomessa somalitkin ovat rahastamassa velkaa orjuudesta, vaikka eivät ole ikinä orjina olleet, mutta ovat itse pitäneet bantuja orjinaan aina siihen asti, että italialaiset lakkauttivat orjuuden Somaliassa Toisen maailmasodan aikoihin suunnilleen. Bantut ovat Somaliassa edelleen syrjitty kansanosa. Näistä ei suvakki puhu, koska ei sovi agendaan. Vielä vähemmän olisi suvakki valmis sanomaan, että somaleilla on velkaa bantuille.
Mutta hei kyllähän suomalaiosetkin slussenilla..