Hallitus haluaa lisätä eläkerahastojen riskinottoa ja rajoittaa työeläkeindeksin nousua. Telan Koskinen varoittaa, ettei uudistuksen pitkän aikavälin hyötyjä saa uhrata lyhytnäköisille leikkauspuheille.
Hallitus esittää muutoksia työeläkelainsäädäntöön osana hallitusohjelman mukaista eläkeuudistusta. Esityksellä tavoitellaan parempia sijoitustuottoja, rajoitetaan indeksitarkistuksia ja vahvistetaan vanhuuseläkkeiden rahastointia. Uudistus vahvistaisi julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin kahdella miljardilla eurolla.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan sijoitusriskin kasvattaminen mahdollistaisi korkeammat tuotot, mikä turvaisi eläkkeiden maksua ja vahvistaisi julkista taloutta enemmän kuin ennakoitiin.
– ”Kiitän työmarkkinaosapuolia vastuullisista ratkaisuista eläkeneuvotteluissa. Työeläkejärjestelmän on kestettävä hyviä ja huonoja aikoja, yli vuosikymmenten. Järjestelmämme perustuu yhteiseen sopimukseen ja luottamukseen. Sijoitus- ja osakeriskin kasvattaminen mahdollistaa pitkällä aikavälillä sijoitusten korkeamman tuoton, turvaa eläkkeiden maksua ja vahvistaa julkista taloutta jopa enemmän kuin ennakoitiin,” sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen toteaa.
Esityksessä ehdotetaan myös indeksirajoittimen käyttöönottoa vuodesta 2030 alkaen. Sen mukaan työeläkeindeksi ei saisi kahden peräkkäisen vuoden aikana kasvaa enempää kuin palkkakerroin samana aikana.
Lakimuutokset koskevat muun muassa työntekijän eläkelakia, merimieseläkelakia ja eläkesäätiö- ja -kassalakia. Voimaantulo on porrastettu: osa muutoksista astuu voimaan 1.7.2026 ja loput 1.1.2027.
Telan Koskinen: ”Rahastoissa ei ole ylimääräistä – uudistus turvaa tulevaisuutta”
Työeläkevakuuttajat Telan viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Mikko Koskinen pitää tärkeänä, että lakiesitys etenee suunnitellussa aikataulussa. Hänen mukaansa eläkeuudistus parantaa julkisen talouden kestävyyttä kaksinkertaisesti hallituksen alkuperäiseen tavoitteeseen nähden.
– ”Tätä taustaa vasten julkisuudessa esitettävät puheenvuorot eläkeuudistuksen riittämättömyydestä tuntuvat erikoisilta. Lisäksi on syytä huomata, että eläkeuudistuksen ansiosta yksityisalojen työeläkemaksua ei näkyvissä olevassa tulevaisuudessa ole tarvetta nostaa, vaan maksun mediaani pysyy Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennusteessa melko tarkkaan nykytasolla,” Koskinen huomauttaa.
Koskinen korostaa, että rahastointi ei ole vain suurten ikäluokkien varautumista, vaan sen avulla turvataan myös tulevien sukupolvien eläkkeet.
– ”Totean että ei ole, mutta oleellista on ymmärtää, miksi ei. Kyse on siitä, että työeläkkeet täytyy hoitaa myös niille pienille ikäluokille, jotka astuvat työelämään 2040-luvulla,” Koskinen vastaa.
– ”Työeläkkeiden rahastoinnin tarkoitus ei ole ollut pelkästään se, että sillä olisi varauduttu vain suurten ikäluokkien aiheuttamaan eläkemenon kasvuun. Yksityisaloilla rahastointia tehdään yksilötasolla, eli rahastoissa on varoja kaikille nyt ja menneisyydessä työssä oleville ikäluokille.”
– ”Tuoreessa eläkeuudistuksessa rahastointia tullaan lisäämään, mikä vahvistaa osaltaan myös sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Työeläkevakuuttajien mielestä rahastointia olisi myös perusteltua kohdistaa nykyistä enemmän nimenomaan nuorille ikäluokille,” Koskinen mainitsee.
– ”Nyt ei missään nimessä kannata uhrata eläkeuudistuksen pitkän aikavälin hyötyjä valtiontalouden lyhyen aikavälin paineiden alla,” Koskinen painottaa.
