Arktinen ympäristö haastoi Nato-joukot, mutta harjoitus vietiin läpi ilman vakavia tapaturmia.
Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Suomessa järjestetty Nato-maiden suurharjoitus Cold Response 26 on päättynyt ilman vakavia onnettomuuksia. Tuhansien sotilaiden ja satojen ajoneuvojen liikkuminen Lapin vaativissa talviolosuhteissa sujui Puolustusvoimien mukaan suunnitellusti ja turvallisesti.
Harjoituksen onnistuminen perustui laajaan ennakkosuunnitteluun, vaiheittaiseen riskien arviointiin ja viranomaisten tiiviiseen yhteistyöhön. Lääkintä-, pelastus- ja poliisivoimat toimivat harjoituksen aikana saumattomasti sotilasorganisaation rinnalla.
”Näin laajassa harjoituksessa turvallisuus on suunnittelun, koulutuksen ja jatkuvan tilannekuvan ylläpidon tulos,” kertoo Puolustusvoimien palvelusturvallisuusupseeri, majuri Juha Hirsimäki.
Liikenne ja sää nousivat harjoituksen suurimmiksi riskeiksi
Harjoituksen kriittisimmäksi riskiksi tunnistettiin liikenne yleisillä teillä, erityisesti joukkojen keskitys- ja paluumarssien aikana. Marssit porrastettiin ja liikennettä ohjasivat suomalais-ruotsalaiset yhteispartiot.
Lapin vaihteleva sää teki tilanteesta entistä haastavamman. Vesisateet pehmensivät teitä ja muuttivat lumipolanteet liukkaaksi loskaksi, mikä lisäsi onnettomuusriskiä.
Toinen merkittävä haaste liittyi harjoitusalueen pehmeään ja suoperäiseen maastoon. Paksun lumikerroksen alla piilevät sulat purot ja suot yllättivät erityisesti mekaanisia joukkoja, joille arktinen maasto ei ollut entuudestaan tuttua.
”Luonnon ehdoilla mutta ei sen armoilla”
Arktiset olosuhteet koettelivat sotilaiden toimintakykyä. Märkä lumi, kova tuuli ja kosteus lisäsivät virhearviointien riskiä ja vaativat henkilöstöltä korkeaa perusosaamista.
”Arktisella alueella on toimittava luonnon ehdoilla mutta ei sen armoilla. Sotilaiden on tiedettävä ja osattava, kuinka pidetään itsensä lämpimänä ja kuivana ja kuinka pystytään kuivamaan varusteet,” painottaa Jääkäriprikaatin työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö, kapteeni Ari Järveläinen.
Hätäviestintää vahvistettiin tuomalla Rovajärven pohjoisosiin tilapäisiä tukiasemia, sillä GSM- ja Virve-verkkojen katvealueet vaikeuttivat yhteydenpitoa.
Ilmatilan hallinta vaati tarkkaa koordinaatiota
Vilkas lentotoiminta sovitettiin yhteen siviili-ilmailun kanssa tarkalla koordinaatiolla. Pelastusvalmius oli jatkuvasti korkealla tasolla: Puolustusvoimien helikopteri päivysti Rovaniemellä ja Ruotsin kaksi helikopteria olivat valmiudessa pelastustehtäviin.
”Vuosien kokemus vaativissa olosuhteissa on muovannut tekniset järjestelmät sekä menettelyt toimiviksi. Tarvittaessa tuemme muualta tulleita liittolaisia kalustolla sekä ammattitaidollamme,” kertoo lentoturvallisuuspäällikkö Pasi Luoma-aho.
Yhteinen turvallisuuskulttuuri toi tuloksen
Monikansallisen harjoituksen turvallisuus perustui yhteisiin standardeihin ja tiukimpien varomääräysten valintaan. Suomessa järjestettävä Safety Officer Course on jo pitkään yhtenäistänyt liittolaisten turvallisuustoimintaa.
”Turvallisuuden kannalta keskeisimpien riskien hallintatoimenpiteet, matalan kynnyksen ilmoitusmenettely, reaaliaikainen tilannekuva, välittömät korjaavat liikkeet ja harjoitusjoukkojen asenne mahdollistivat turvallisen harjoitusympäristön, ja näin vakavilta tapaturmilta vältyttiin koko harjoituksen ajan,” Hirsimäki toteaa.
Harjoitus päättyi ilman vakavia tapaturmia – tulos, joka arktisissa olosuhteissa vaatii sekä osaamista että kurinalaista turvallisuuskulttuuria.
