Työpaikan menettäneillä on suurempi alttius joutua ulosottoon, osoittaa tuore Etla-tutkimus. Vaikutukset ovat suurempia miehillä, vähemmän koulutetuilla sekä henkilöillä, joilla on jo merkittävästi velkaa ennen työpaikkansa menettämistä. Tämä vaikutus oli merkittävä vielä yhdeksän vuotta työpaikan menettämisen jälkeen. Ulosottomerkinnät johtuvat pääosin maksamattomista veroista, sakoista ja esimerkiksi osamaksurästeistä.
Suomen ulosottojärjestelmä on hyvin tiukka, ja velallisen nettomääräisestä palkasta ja muista toistuvista tuloista voidaan ulosmitata jopa 50 prosenttia 25 vuoden ajan. Työikäisestä väestöstä jopa 15 prosenttia on ulosotossa vuosittain. Velkaongelmiin voidaan päätyä monista eri syistä, mutta kyselyiden perusteella noin puolet kokevat työn menetyksen tai tulojen äkillisen alenemisen olevan perimmäinen syy velkaongelmiin.
Tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa Debt burden of job loss in a Nordic welfare state (Etla Working Paper 115) tarkastellaan työpaikan menettämisen vaikutusta henkilön todennäköisyyteen joutua ulosottoon. Tutkimuksessa hyödynnetään yhdistettyä työnantaja-työntekijäaineistoa sekä tietoja henkilöiden ulosottomerkinnöistä vuosilta 2007–2018. Tutkimus on Etlan, Laboren ja Helsinki GSE:n tutkijoiden laatima.
Työpaikan menettäneillä havaittiin 5–20 prosenttia suurempi alttius joutua ulosottoon verrokkiryhmään verrattuna, ja tämä vaikutus on merkittävä vielä yhdeksän vuotta työpaikan menettämisen jälkeen. Työpaikan menettäneillä tarkoitetaan heitä, jotka menettivät työpaikkansa toimipaikan sulkemisen tai joukkoirtisanomisen takia. Vaikutukset olivat suurempia miehillä kuin naisilla, vähemmän koulutetuilla kuin korkeakoulutetuilla, ja henkilöillä, joilla oli jo merkittävästi velkaa ennen työpaikkansa menettämistä.
– Odottamattomat elämänshokit voivat suistaa ihmisen ulosottokierteeseen, joka voi pahimmillaan kestää henkilön aikuisiän. Ulosotto voi vähentää myös työn vastaanottamisen kannustimia, mikä uhkaa Suomen työllisyyttä. Yhtenä ratkaisuna olisi laajentaa velkajärjestelyyn pääsyn mahdollisuuksia, toteaa tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.
Työpaikan menetys lisäsi ulosottoja, jotka johtuivat erityisesti maksamattomista veroista, rangaistus- ja sakkomääräyksistä sekä muista henkilökohtaisista maksuista (kuten osamaksut). Analyysissa tarkasteltiin henkilöiden velkaongelmia jopa yhdeksän vuoden seurantajakson aikana.
Maczulskij, Terhi – Kanninen, Ohto – Karhunen, Hannu – Tahvonen, Ossi: Debt burden of job loss in a Nordic welfare state (Etla Working Paper 115)
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
STT
Olipa yllätys: mies ilman tuloja saattaa olla vähissä rahoissa.
Kun on eletty ajatuksella jota Li Andersson hellii, ettei velkoja tarvitsekaan koskaan maksaa takaisin, ja pankkikortti antaa tiettyyn rajaan mahdollisuuden kuvitella olevansa Bill Gates, on tuloksena se mistä artikkeli kertoo. Tämän ajan ihmiset ovat rahankäytön suhteen käsittämättömän naiiveja. Jos tilillä on vähänkin ylimääräistä se käytetään heti. Kun sitten tulee eteen työttömyys, sairaus tai mikä tahansa arjesta poikkeava tapahtuma on soppa valmis. Velkoja yritetään kuroa umpeen pikavipeillä, tai jättämällä maksut maksamatta olettaen ettei niitä kuitenkaan peritä. Törmäsin näihin juttuihin vuokralaisten kanssa. En halua olla vi***nen ihminen, mutta en minäkään voi elää niin että saan vuokrat koska sattuu tai niitä ei kuulu perältäkään.
Lopetin koko vuokraustoiminnan, paitsi ettei se kannata enää missään koska yhtiövastikkeet pomppasivat pilviin viime talven aikana, niin myöskin siksi että kyllästyin siihen ainaiseen velanperintään tai häätöjen tekemiseen. Edesmennyt Äitini sanoi aina, ” Säästä joka kuukausi rahaa vaikka vähemmänkin, se on kuitenkin säästöä.” En väitä ettenkö ole ostanut tai käyttänyt rahaa turhuuksiin, kyllä olen, mutta aina niin että muistan myöskin paljonko pankki saldo näyttää + merkkiseltä. Jos ihminen ei ymmärrä mahdollisuuksiensa rajoja, siitä tulee takuuvarma konkurssi. Näitä henkilökohtaisia konkursseja nähneenä, voin sanoa että monet niistä olisi ollut vältettävissä järkeistämällä tulojen ja menojen välinen suhde. Sitten kun kaikki on mennyt, on myöhäistä miettiä miten olisi pitänyt toimia. Työpaikka ei ole mikään ikuiseksi merkattu tulonlähde, se ainakin pitäisi muistaa.
Samaiseen tulokseen olisi päädytty tavalliselta kadunmieheltä kysyttäessä.