Poliittisesta korrektiudesta on tulossa epäsuosittua nuorten keskuudessa. Tämä käy ilmi tämänvuotisesta ruotsalaisesta Nuorisobarometri-tutkimuksesta. Toinen johtopäätös on, että turvallisuus vähenee jyrkästi.
Kun yhä aggressiivisemmasta poliittisesta korrektiudesta on tullut valtavirtaa, maalaisjärki ja konservatiivisuus ovat muuttuneet uudeksi kapinaksi. Tämä on nyt havaittavissa myös maan 15-24-vuotiaiden nuorten keskuudessa, jotka ovat usein ryhmä, johon poliittisesti korrekti dogma vaikuttaa eniten.
”On tärkeää muistaa, että tämä on tilannekuva nuorten nykytilanteesta Ruotsissa. Elämme levottomassa maailmassa, mikä tarkoittaa, että monien nuorten huomio on lähempänä itseään. Suuret yhteiskunnalliset kysymykset saavat odottaa, ja sen sijaan nuoret paneutuvat asioihin, jotka luovat turvallisuutta ja turvaavat nykyhetken. Tämä voi tarkoittaa henkilökohtaisen talouden, koulutuksen, uran tai ystävien asettamista etusijalle”, sanoo Ungdomsbarometernin toimitusjohtaja Ulrik Hoffman.
Vuonna 2020 32 prosenttia määritteli itsensä rasisminvastaisiksi ja 30 prosenttia feministeiksi – nykyään vastaavat prosenttiosuudet ovat 17 ja 23 prosenttia.
Yksi muutoksen huomanneista on 18-vuotias Tuva Grahnström Kungsholmenin läntisestä lukiosta Tukholmasta.
”Monet ihmiset ajattelevat, että poliittinen korrektius on muuttunut typeräksi. Nyt kuulee enemmän rasistisia ja antifeministisiä vitsejä kuin ennen”, hän sanoi DN:lle.
Demokratian suosio vähenee
Toinen tutkimuksen johtopäätös on, että poliittinen kiinnostus on vähenemässä. Julkisesta politiikasta kiinnostuneiden nuorten osuus on laskenut 50 prosentista vuonna 2018 38 prosenttiin vuonna 2023. Myös luottamus poliitikkojen kykyyn käsitellä yhteiskunnan ongelmia on vähentynyt.
13 prosenttia ilmoittaa olevansa täysin tai osittain eri mieltä väitteen ”Demokratia on aina paras järjestelmä yhteiskunnan hallintaan” kanssa. Nuorten poikien keskuudessa eri mieltä olevien osuus on viidennes.
Vaikka niiden merkitys on vähentynyt, nuoret pitävät ympäristö- ja ilmastokysymyksiä tärkeimpinä.
Vähentynyt turvallisuus
Samaan aikaan käsitys yhteiskunnasta ja sen kehityksestä on kielteinen. Vuonna 2019 71 prosenttia kertoi kokevansa elämän turvalliseksi, mikä on laskenut nykyään 58 prosenttiin.
Lähde: Samnytt
En oikeastaan ole yllättynyt asiasta. Vanha kansa tiesi sanoa jotakuinkin näin. ” Aika aikaansa kutakin. ” He olivat nähneet monia vaiheita ja samalla huomanneet miten ideologiat tulee ja menee. Läpi ihmiskunnan historian on ollut niin kutsuttuja ääriajattelijoita. Ihmiset ovat hakeneet heistä turvaa kuvitellen että yksi aate kumoaa kaiken muun ja elämä tulee helpommaksi. Kun aate, olipa se mikä tahansa muuttuu liian hallitsevaksi ihmisen oma sisäinen ajatuskulku löytää siitä kritiikin aiheita. Punavihreä aate on nykyään uskonto, oikeastaan lahko joka ei jätä yksilölle muuta kuin passiivisen roolin, josta ei seuraa mitään sellaista joka perustuisi faktoihin. Kun todellisuus ei vastaa tarjottua todellisuutta, on aika ” oikeasti ” viisaiden hakeutua siitä eroon. Nyt se vaihe on alkamassa.
Juuri näin on, ääriajattelu on vaarallista. Itse asiassa termi ”ääriajattelu” on harhaanjohtava, kyseessä on yleensä ulkoistettu ajattelu eli omat aivot narikkaan juttu.
Omalle 15 v. tyttärelleni sanoin kaikkea sitä propagandaa vastaan, mitä he kuulevat koulussa, viime viikkoina mm. seuraavia asioita:
Ja tässä muutama ohje lisää:
KÄSIKIRJOITA OMA ELÄMÄSI
”Totuus tulee julki ajan myötä, jokainen voi valita missä vaiheessa elämäänsä
alkaa tunnustaa realiteetit ja totuudet, fantasioiden ja ideologioiden sijasta”
F.P.K Haluatko hallita elämääsi kuljettajana, ei matkustajana.
Tässä muutama yksinkertainen ja toimiva ohje.
–Pidä itsesi terveenä, olet pysyvästi kiinnitetty kehoosi se on siis välineesi elää. Älä tuhoa välinettäsi tupakalla, päihteillä, huonolla ruualla jne…
–Pidä tietoisuutesi terveenä, älä tuhoa sitä uskomalla mihinkään ilman kritiikkiä.
Ajattele itse, älä koskaan ulkoista ajatteluasi, ole individuaali. Luo käsityksesi moraalista, oikeudenmukaisuudesta ja suhtautumisesta toisiin. Ole nöyrä elämän edessä, ei ihmisten tai instituutioiden edessä. Ohjeet löydät helposti kuuluisien yhteiskuntakriitikoiden ja ns. vastarannankiiskien kirjoituksista, en tarkoita, että tulisi olla kaikkea vastaan vaan sitä että valtavirran mukana ajattelu on oman ajattelun ulkoistamista.
Älä ole naivi, sanonta ”Ilmaisia lounaita ei ole” on tosi,
kukaan ei auta sinua hyvästä tahdosta, joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta ja ne löytyvät perheestä sukulaisista ja todella harvoin
jostain muualta.
–Mieti millainen haluaisit olla ja ole sellainen. Valitse ”rooli” elämäsi näytelmästä ja aloita. Pidä motivaatiosi rooliin yllä, valitse pukeutumisesi, kotisi kalustus (taulut), ajoneuvosi ja tärkein kaikista seurasi. Tämä ei tarkoita sitä, että tulisi tuhlata rahansa kalliisiin esineisiin, ei pikemminki persoonallisiin ja individuaaleihin esineisiin.
Seuransa voi valita, mutta vanhoja ystäviään ei pidä hylätä eikä valita ystäviään hyötymisperusteella vaan olla tekemisissä muiden oman elämänsä johtajien kanssa.
–Tee itsellesi ns. kahden paperin testi. Kirjoita ensimmäiselle paperille mitä elämältä haluaisit, mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja kaikilta elämän alueilta.
Kirjoita toiselle paperille, mitä olet valmis tekemään ja mistä luopumaan saadaksesi ensimmäiselle paperille kirjoittamasi asiat.Näytä molemmat paperit tuntemattomille mutta kompetenteille henkilöille ja pyydä arvio realistisuudesta (arvioitsijoiden tulee olla elämän eri osa-alueiden tuntijoita).
–Ilmaise itsesi, kukaan ei tee sitä puolestasi. Kerro itsestäsi myös heikkoudet sillä se on suurin vahvuus. Tällöin hallitset heikkoutesi eikä se enää ole heikkous.
Kun osaat sanoa ”en tiedä tuosta asiasta mitään” tai ”tämä ei ole minun alaani, voisitteko selittää minulle” tiedät jo asiasta enemmän kuin suuri enemmistö, joka teeskentelee tietävänsä ja jää vaille oikeaa tietoa.
–Opi erehdyksistä, helpointa on oppia muiden erehdyksistä. Omista erehdyksistä joutuu aina maksamaan. Älä toista omia erehdyksiäsi, tämä edellyttää erehdyksen tunnustamista itselle ja hieman nöyryyttä elämän edessä.
–Ole rohkea, elä.
Suorita edellämainitut kohdat tässä järjestyksessä, jos sinulla on jo joitakin tässä mainittuja ominaisuuksia tee silti kaikki kohdat ja tiedosta ominaisuutesi, silloinhan muutosta ei tarvita.
Muista oman elämäsi ”elokuvassa” ohjaaja olet sinä, pääosa sinä, casting sinä jne…
Kiitos tästä Peter Kreisler. Arvokkaita neuvoja, vaikka ”neuvo on vaarallinen viisaalta toisellekin”. Mietin myös tässä sitä, että koska lapset ja nuoret tekevät monesti tai jopa yleensä päinvastoin kuin vanhemmat kehottavat, niin sanon sen verran, että en ole tarkoituksella antanut lapsilleni (kaksi tytärtä 12 v. ja 15 v.) autoritääristä, tiukkaa kasvatusta, ja olen aina korostanut, että heidän tulee käyttää omaa päätäntävaltaansa vapaina olentoina, vaikka vanhempana voinkin yrittää antaa jotain neuvoja. Lasten kasvatus on kummallista nuorallatanssia: sano vaikka nuo kehotukseni ensimmäiset sanat, niin jos lapsella on kaunaa sinua kohtaan tai hän ei usko sinuun – kuten nuoriso monesti tekee – niin hän juoksee ensimmäisen mustan miehen tai pizzeria-kebab -miehen syliin pelkästä vastustuksesta ”Pahantahtoisen Isän” neuvoja. Jos eläisimme vielä integraalisessa kulttuurissa, olisin vienyt lapseni pienestä pitäen temppeleihin ja kirkkoihin, ja opettanut hänelle Tradition myös muotopuoleltaan; mutta koska elämme tällaisella nihilismin ja kaiken kaatumisen ajalla, tämä traditionaalinen kasvatus tuottaisi hyvin helposti täysin vastakkaisia hedelmiä, ja tyttäret juoksisivat jonkun rokkitähden perässä bändäreinä pitkin festareita ja palvoisivat Sanna Marinia, koska tämä on niin cool. Sen vuoksi olen ainoastaan ”eith gentle persuasion” opettanut tyttärilleni hengellisiä asioita lähinnä käytännön elämän ja itsekasvatuksen näkökulmasta, ja vain siellä täällä maininnut esim. kansaallishaltiamme Väinämöisen, Jeesuksen ja Odinin omina Mestareinani. Tähän saakka kasvatuksen hedelmät ovat tuottaneet ihan kiitettävää tulosta.
Kiitokset, myös minä löysin vastauksestasi joitakin arvokkaita neuvoja. Suhtautuminen yhden ja oikean uskonnon tyrkyttämiseen lapsille on mielestäni vain yksi pahoinpitelyn muoto ja kertomasi tapa tarjota asia on myönteinen poikkeus valtavirrasta. Kommenttini oli copy paste luentomateriaalini loppusivusta.