Kotimaa Talous

Oulun yliopisto: Tutkimus valottaa Nokian menestyksen sosiaalisia vaikutuksia – tietoliikennejätti rikkoi toimialan ja yhteiskunnan normistoa Elcoteq-yhteistyön aikana 1984–2011

Nokian pääkonttori Espoossa (2007). Kuva: Wikimedia Commons.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa tehty tutkimus selvittää tietoliikenneyhtiö Nokian ja sen sopimusvalmistajan Elcoteqin liikesuhteen muutoksen taustoja vuosina 1984–2011. Tutkimus kuvaa sitä kehityspolkua, jossa asiakkaan ja toimittajan tiivis, luottamukseen perustuva kumppanuus alkaa rakoilla markkinoiden muutosten ja vahvemman osapuolen strategisten päätösten seurauksena.

Tutkimus käsittelee liikesuhdetta erityisesti sen normiston näkökulmasta. Liikesuhteiden normit määrittävät, millaiset toimintatavat ovat liikesuhteessa odotettuja ja hyväksyttäviä. Pitkäaikaiset liikesuhteet perustuvat ajan myötä kehittyvään yhteisymmärrykseen eli niin kutsuttuihin sanattomiin psykologisiin sopimuksiin.

Tutkimuksen mukaan Nokia muutti Elcoteqin liikesuhteen normistoa yksipuolisesti. Näin tehdessään Nokia toimi vastoin laajempaa toimialan ja pohjoismaisen yhteiskunnan normistoa, jonka muodostamisessa se oli ollut itse aiemmin mukana. Suomalaiset elektroniikan ja tietoliikennetekniikan toimijat ovat olleet maailmalla tunnettuja luomastaan luottamukseen perustuvasta normistosta.

Tutkimus koostuu Nokian ja Elcoteqin liikesuhdetta käsittelevästä historiallisesta sekundäärisestä datasta: haastatteluista, julkaisuista ja muusta julkisesti saatavilla olevasta dokumentaatiosta, ja se tuo uutta näkökulmaa keskusteluun vastuullisesta liiketoiminnasta. Tutkimus on tehty Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin, johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan yksikössä.

Erilaisista normistoista syntyi ristiriitoja

Elektroniikkatuotteiden ja komponenttien valmistaja Elcoteq toimi Nokian sopimusvalmistajana ja vaikutti siten olennaisesti Nokian matkapuhelinten korkeaan laatuun 27 vuotta kestäneen liikesuhteen aikana. Liikesuhde tuotti paljon menestystä: työpaikkoja, verorahoja, teknologisia innovaatioita sekä uutta suomalaista itsetuntoa ja rohkeutta.

Liikesuhteen kehittyessä muodolliset ja juridisesti sitovat sopimukset jäävät usein taka-alalle, koska sopimuskumppaneilla on jo hyvä käsitys toistensa odotuksista, arvoista ja toimintavoista. Tämän vuoksi suhteen ohjaavina normeina korostuvat luottamus ja vastavuoroisuus. Liikesuhteet kuitenkin muuttuvat jatkuvasti muun muassa siksi, että ihmiset organisaatioissa vaihtuvat, jolloin suhteeseen liittyvät psykologiset sopimukset sekä häviävät että muodostuvat uudelleen.

Nokian uusi offshoring-strategia (toimintojen siirto ulkomaille) 2000-luvun alusta lähtien sekä sen mukana muodostuneet liikesuhteet Aasiaan pohjautuivat erilaisille arvoille ja normistoille kuin syvään luottamukseen, avoimuuteen ja vastavuoroisuuteen perustunut liikesuhde Elcoteqiin. Nokian Aasiassa omaksuma rooli ja liikesuhteiden normit läikkyivät myös sen liikesuhteisiin Euroopassa synnyttäen ristiriitoja. Nokian johto perusteli muuttunutta strategiaa hyvän bisneslogiikan näkökulmasta: suomalaisuudestaan huolimatta Nokian piti tehdä päätökset globaalina toimijana huomioiden kansainvälinen kilpailu ja markkinakohtainen normisto.

Nokia kohtasi Aasiassa yllättäviä haasteita: teollisuusvakoilua, laatuongelmia, immateriaalioikeuksien menetyksiä ja mainehaittoja. Myös Nokian uusien kumppaneiden tehtaiden työskentelyolosuhteet aiheuttivat rajuja reaktioita: vuonna 2010 Nokian uuden sopimusvalmistajan Foxconnin 18 työntekijää teki itsemurhan hyppäämällä Long Huanin tehtaan katolta ja vuotta myöhemmin 150 Foxconnin työntekijää uhkasi joukkoitsemurhalla, ellei heidän sietämättömiin työolosuhteisiinsa saataisi parannusta.

Tutkimuksen mukaan liikesuhteiden sosiaaliset vaikutukset kytkeytyivät normien legitimointiin ja valta-aseman hyödyntämiseen. Nokian toimintojen siirto ulkomaille johti koko eurooppalaisen toimialaverkoston murentumiseen ja sen myötä esiin nousseisiin sosioekonomisiin seurauksiin.

Vuonna 2005 Elcoteqin vetämä Nokiaan liittyvien suomalaisten yritysten alihankintaverkosto kattoi 19 yritystä ja työllisti noin 57 000 ihmistä maailmanlaajuisesti.

Sosiaalisten vaikutusten merkitys korostuu liikesuhteissa

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että johtajien ja muiden käytännön toimijoiden olisi olennaista pyrkiä ymmärtämään niitä erilaisia sosiaalisia vaikutuksia, joita liikesuhteilla ja etenkin niiden normistojen muutoksella on niin liikesuhteen sisäiseen toimintaan kuin myös liikesuhdetta ympäröivään yritysten verkostoon.

Mikäli liikesuhteen luonnetta (yhteistyön laajuutta) muutetaan hyvässä yhteisymmärryksessä, voidaan muutoksen positiivisia vaikutuksia korostaa ja negatiivisia minimoida. Liikesuhteiden vastuullista johtamista tulisi pyrkiä korostamaan: liikesuhteet tuottavat hyvinvointia esimerkiksi työpaikkojen, työurien, innovaatioiden ja talouskasvun myötä, mutta ne voivat myös edesauttaa epäinhimillisiä työolosuhteita, työttömyyttä ja sosiaalista levottomuutta. Kun yrityksessä tunnetaan liikesuhteen historia, luonne ja tulevaisuuden kehityssuunnat, on mahdollista myös ennakoida suhteen sosiaalisia vaikutuksia.

Artikkeli: Journal of Business Research 149 (2022), 193–206: Ilkka Ojansivu, Sari Laari-Salmela, Jan Hermes: The social impact of the Nokia-Elcoteq business relationship: Examining the consequences of legitimating relationship norms

Ilkka Ojansivun tutkijaprofiili

Oulun yliopisto

Tilaa
Ilmoita
guest
16 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
Ilkka Forsten

Ikivanha sanonta jonka mukaan yhdenkään menestyneen suur-yrityksen tekemiset ei kestä lähempää tarkastelua pitää paikkansa.

Rudi

Nyt kun on framilla että Uniper joutuu myymään kaasua aiempaan sopimushintaan vaikka sen ostohinta seitsenkertaistunut, niin tulee mieleen vertaus tähän Nokiaan joka saattoi ilmoittaa alihankkijoilleen että pudottaa hintoja 30% ja jopa enemmän, kesken sopimuskauden kun markkinoilla meni huonosti. Ja jos ei hyväksynyt tätä ”tarjousta josta ei voi kieltäytyä” niin toiveet päästä seuraavaan kisaan mukaan menivät ikiajoiksi. Meni monella Nokian varaan rakennetulla kumppanilla näissä geimeissä lappu luukulle. Uniper taas on tehnyt soppareita Saksan valtiolle ja teollisuusjäteille jotka eivät hinnankorotuksia hyväksy kesken kauden. Molemmissa tapauksissa käy toteen vanha homma että ne piirtää jolla on liitua.

John Quiman

Kaikki sopimukset voi irtisanoa. Voi myös ilmoittaa, että ei ole toimitettavaa, varastot loppu. Siitä voi tulla seurauksia, mutta kuitenkin maksaa vähemmän kuin myydä kaasua valtavalla tappiolla. Kaipa he tuon tietävät.

On muuten kumma juttu, jos sopimukset eivät kata tuollaista tilannetta.

Viimeksi muokattu 26 päivää sitten by John Quiman
Rudi

Samaa olen ihmetellyt. Yritys jolla on varmaan pieni armeija lakimiehiä on tehnyt sopimuksen jossa ei ole ylivoimaisen esteen klausuulia eli force majeure ehtoa?

Ilkka Forsten

Suomen hallituksella ei ole fordson majoria, ne kyntää sinunkin kukkarollasi että Günther saa nauttia lämmöstä. Sehän on tuo keskieuroopan ankara talvi ihan jotain muuta kuin pohjoisen leveysasteen vastaava. Tuntuu aika ihmeelliseltä kun jossain luki että meidän on syytä varautua korkeisiin hintoihin, koska emme voi jättää saksalaisia pulaan. Marin puolestaan julisti että nyt on ymmärrettävä tilanteen vakavuus, meillä on sota-ajan hinnat käytössä. Tietääkseni Ukraina ei kuulu suomeen, eikä meillä ole velvollisuutta paikata saksalaisten tyhmyyttä kun ajoivat oman energiantuotantonsa alas, ja uskoivat että vennään poika on luotettava toimittaja tilanteista riippumatta.

Se taisi olla USA joka sanoi aikapäiviä sitten että on tyhmää tehdä itsestään venäjän energiasta riippuvainen valtio, mutta kukaan ei kuunnellut koska maata johti muuan Merkel made in DDR.

ike

On se kumma miten tumpeloita lakimiehiä suomessa on aina jos kyseessä on ulkomaiset yrityskaupat. No monasti ajatellut tuota. Suomessa kyllä voi joutua linnaan jos kirjoittaa vääriä mielipiteitä, mutta ei siitä että joku, jopa valtionyhtiö tärvää miljjoonia ulkomaille.

Viimeksi muokattu 25 päivää sitten by Galina Manttari
Ilkka Forsten

Liiduista ei ole jäänyt muuta mieleen kuin kitinä joka muistuttaa Maija Vilkkumaan lauluääntä.

Kata

😀 Hitokseen hyvin sanottu! Tuo Suomen lipun häpäisijä on niin yliarvostettu sössö..vinkumaa.

juha II

Joo. On se hienoa tutkia aivan ITSE sössittyä ja Elopin myyräntyöllä kaadettua NOKIAA, että kuinka hienoa se menestys OLI!

Parempi ol.isi syväanalisoiida se kuinka tuollainen kruununjalokivi onnistuttiinkaan kusemaan Suomessa tuhansine työpaikkoineen! Eikös siinä olisi fiilistelyä kerrakseen tässä idioottien valtakunnassa!

John Quiman

Varmaan on muitakin seikkoja, mutta erityisen paljon vaikutti asiaan Nokian oma asenne. Nokia oli suurin ja kaunein ja oli löytänyt menestyksen avaimen. Eivät tajunneet, että menestyksen avain ei ole ikuisesti sama.

Hyvä esimerkki on, kun Applen ensimmäisen puhelimen ilmestyttyä toimittaja kysyi Kallasvuolta, että onko tämä uusi kosketusnäyttöpuhelin uhka Nokialle. Kallasvuo nauroi ja sanoi, että vai yksi puhelin uhka Nokialle.

Nokialla olivat inssit kehitelleet kosketusnäyttöpuhelimen vuosia ennen kuin Apple edes suunnitteli ryhtyvänsä puhelimiin. Nokian johto tykkäsi, että liian kallis ja kylläpuhelimessa pitää olla oikeat nappulat. Silloin olisi vielä ollut aikaa kehittää käyttöjärjestelmä kosketusnäyttöpuhelimille.

Nokia retkahti samanlaiseen kuoppaan kuin Xerox aikoinaan. Xeroxin inssit kehittelivät tietokoneen, jossa oli graafinen käyttöliittymä ja hiiri. Xeroxin johto ajatteli, että eihän kukaan halua tuollaista hiirikonetta. Applen Jobs kuuli siitä ja keinotteli itsensä näkemään moinen ihmeellisyys. Eipä aikaakaan, kun Apple kopioi ajatuksen ja julkaisi oman versionsa siitä. Niin jäi Xeroxilta tajuamatta kultainen tilaisuus. Microsoft puolestaan kopsasi idean Applelta, jolle teki samaan aikaan ohjelmistoja.

Viimeksi muokattu 26 päivää sitten by John Quiman
Ilkka Forsten

Apple. Onko se sama hedelmäyhtiö johon Forest Gump sijoitti rahansa ?

ike

Suomelle paljon maksaneiden yritysjohtajien virheistä voisi kirjoittaa kirjan, en oikeastaan tiedä onko sellaista kirjoitettu. On kuitenkin toinen asia tehdä suuri virhe suomen kokoisessa maassa kuin maassa jonka talousalueella on vaikka melkein sata kertaa enemmän ihmisiä. No kun mitään muuta ei voi tehdä, voi luottaa karmaan. Aika epätoivoinen ajatus mutta niin se kai menee.

otto suni

Amerikkalaiset sijoittajat vaativat Bildeberg-ryhmään luuluvan Jorma Ollilan siirtävän toiminnan painopisteen Aasiaan. Kaikki hyvät työpaikat menetettiin suunnattoman ahneuden vuoksi Euroopassa ja laatu romahti. Aikaisemmat Nokian johtajat kuten Vuorensola ja Koski eivät koskaan olisi uhranneet työntekijöitä oman ahneutensa vuoki kuten Ollila. Kuuluisat ”kipapäät” suursijoittavat olivat kaiken takana!

John Quiman

Samalla opettivat kiinalaisille, miten tehdään korkean teknologian tuotteita ja kaikki kopioitiin länsimaisilta yrityksiltä. Nyt Kiinassa on pilvin pimein puhelimen valmistajia ja muutakin elektroniikkaa vähän joka lähtöön.

Pitkällä tähtäimellä länsimaiset teknologiayritykset kusivat omille kintuilleen ajattelematta lainkaan, että halpuusjuhlat kestävät vain hetken. Kun hetki oli mennyt, löytyi kiinalaista halpakilpailua yllin kyllin.

Viimeksi muokattu 27 päivää sitten by John Quiman
Ilkka Forsten

Siinä kävi niin että Huawei.

Kata

😀 Nauratti vaikka ei ole naurun asia.Taidan kopioida tuota jossain tilanteessa….jos sopii .