Kotimaa Politiikka

Rakennustyöntekijöillä todettiin eniten ammattitauteja

Kuva: Pixabay.

Ammattitautien määrä Suomessa vähenee edelleen. Vuoden 2018 tilastoissa näkyy kuitenkin kasvua esimerkiksi tärinätaudissa, jota esiintyy eniten talonrakentamisessa. Tiedot käyvät ilmi Työperäisten sairauksien rekisterin vuosijulkaisussa. Ammattitauteihin ja altisteisiin voi tutustua myös Työelämätieto-palvelussa, kerrotaan Työterveyslaitoksen julkaisemassa tiedotteessa.

 

Vuonna 2018 vahvistettiin 1067 ammattitautitapausta, joista 755 työikäisillä.

Eniten ammattitauteja vahvistettiin seuraavissa ammateissa:

1. rakennustyöntekijät (pois lukien sähköasentajat)
2. maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym.
3. konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat

Rakennusalan työntekijät kohtaavat työssään moninaisia altisteita, jotka voivat vaikuttaa terveyteen. Yleisiä altisteita ovat melu, käsitärinä ja kemikaalit (kuten epoksi), ja aiemmin rakennusalalla on altistuttu asbestille. Lisäksi alalla todetaan erilaisia rasitussairauksia.

­­– Epoksiyhdisteet aiheuttavat tällä hetkellä eniten työperäisen allergisen kosketusihottuman tapauksia. Kun käyttää työssään epoksiin perustuvia tuotteita, kuten epoksimaaleja, -liimoja ja -pinnoitteita, on tärkeää suojautua kemikaalin ihokosketukselta, sanoo ihotautien apulaisylilääkäri Maria Pesonen Työterveyslaitoksesta.

Tärinätauti yleistyy

Ammattitaudeista tärinätautia todettiin aiempaa enemmän. Tärinätauti ilmenee ajoittaisena valkosormisuutena, ja oireina voi esiintyä myös käsien puutumista ja kömpelyyttä.

Tapauksia esiintyy eniten talonrakentamisessa, ja ammateista tärinätauti koskee erityisesti rakennustyöntekijöitä (pois lukien sähköasentajat), konepaja- ja valimotyöntekijöitä sekä asentajia ja korjaajia.

– Tärinätauti on ollut alidiagnosoitu sairaus, jota huomataan nyt epäillä ja tutkia aiempaa herkemmin työterveyshuollossa. Käsitärinää aiheuttavat monet yleiset työkalut, kuten porakone, kulmahiomakone ja pulttipyssy, kertoo ylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta.

Vahvistettuja tärinätautitapauksia oli 34, joista 85 prosenttia miehillä.

Työikäisten yleisimmät ammattitaudit ovat meluvamma, allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma, ammattiastma ja asbestiplakkitauti. Kemikaaleille altistuminen aiheuttaa viime vuosien tapaan lähes puolet ammattitaudeista (45 %). Vajaa kolmasosa ammattitaudeista todetaan työuran jälkeen.

Ammattitauti-ilmoitus on tärkeä työsuojelun väline

Lääkäreillä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapaukset työsuojeluviranomaiselle. Edelleen 60 prosenttia vahvistetuistakin ammattitautitapauksista jää ilmoittamatta.

– On tärkeää, että aluehallintovirasto saa tiedon kaikista ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä. Se on keskeinen työsuojelun väline, jonka avulla AVI voi kohdentaa työsuojelutarkastuksiaan ja työpaikoilla saadaan tehtyä tarvittavia työturvallisuutta parantavia muutoksia, Kirsi Koskela sanoo.

Työperäisten sairauksien rekisterin vuosijulkaisun yhteydessä on taulukkoja, joissa oikaistaan aiempien vuosien lukuja. Vuosina 2016─2018 osa ammattitautitapausten vahvistamistiedoista ei kirjautunut vakuutusyhtiöstä Tapaturmavakuutuskeskuksen ammattitautiaineistoon. Korjausaineiston myötä 89 tapausta vahvistettiin lisää vuodelle 2016 ja 136 tapausta vahvistettiin vuodelle 2017.

 

Työterveyslaitos

5 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
niin ei se poraus

Ehkä kuitenkin poravasara on se joka tärisyttää kaikkein eniten…. Niille jotka ei tiedä mikä se on niin piikkaus.

Hh1488

En nyt tiedä mihin raskasteollisuus luokitellaan, mutta kokemukseni perusteella siellä altistuu huomattavassa määrin savun hengittämiselle. Esim laivantakennuksesta on kokemusta. Olen toiminut rakennuksilla, uudis/saneeraus/korjaus kohteissa, lvi, sähkö, hissi-asennuksissa ja muissa Rakennus hommissa. Telakalta löytyy kokemusta putkitöissä

ike

Niin, tupakointi on vaarallista.

Hh1488

Hitsaus savu ja hitsauksen johdosta palanut epoksi maali on vähä eri asia ku tupakointi

Tuumailija

Rakennuksillahan on se ainainen pöly, jota hengitetään, vaikkei sitä näykkään. Epäergonimiset ja staattiset työasennot, ei ole montaa raudoittajaa jotka eläkkeellä selkä suorassa kulkee tai betonityöntekijä jolla ei olisi selässä tai käsinivelissä rikkoja/kulumia.

Vaikka ollaan menty aimo harppaus eteenpäin rakennustekniikassa, on sinne tullut muassa kuitenkin kaikenlaista aikaa vievää ja työtä hidastavaa turhanpäiväisyyttä.
Toisaalta taas halutaan säästää väärässä paikassa ja tehdään töitä alimitoiteltulla/työhön sopimattomalla laitteella tahi työjärjestys on tehty väärin (toimitus myöhästynyt tms.) jolloin joudutaan ahtaassa paikassa siirtämään/kuljettamaan raskasta materiaalia lihasvoimalla.

Aikoinaan itse tuli hengiteltyä kvartsi yms. valuhiekan pölyä valimossa 8-10h, suojainta ei saanut käyttää koska happipitoisuus oli alhainen ennestään ja lämpötilat korkeita. Viikonlopun kun oli kröhinyt ja niistänyt sitä mustaa topeskaa pihalle, olikin jo aika sukeltaa takaisin hikilaakson uumeniin.