Kotimaa Politiikka Uutiset

Sinimusta Liike ehdottaa perustuloa ratkaisuksi taloudellisiin loukkuihin

Tapio Rantanen , kuva SML

YLE uutisoi  Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tekemästä analyysista, jonka mukaan yli puoli miljoonaa suomalaista ovat tuloloukussa. Tuloloukulla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilön vastaanottama lisätyö ei välttämättä lisää hänen ansioitaan tai se lisää ansioita hyvin vähän. Samassa analyysissa kerrottiin, että yli 136 000 suomalaista elää työttömyystukiloukussa eli työn vastaanottaminen ei ole näille ihmisille taloudellisesti kannattavaa.

 

-Tämä reilu puoli miljoonaa suomalaista on vajaa neljännes Suomen työvoimasta. Nykyinen vero-, etuus- ja työllisyyspolitiikka on johtanut tilanteeseen, jossa neljänneksen työvoimasta ei kannata tehdä enempää töitä, vaikka niitä olisi tarjolla, sillä se ei näy heille juuri parempana tulotasona, Sinimustan Liikkeen aktiivi Tapio Rantanen sanoo. -Tähän päälle tulevat vielä reilu 136000 ihmistä, joiden ei kannata tehdä lainkaan heille tarjottua työtä, koska se ei paranna heidän tulotasoaan merkittävästi, Rantanen jatkaa.

Sinimustan Liikkeen mukaan tämänkaltainen tilanne on kestämätön ja sen korjaaminen vaatii koko tuki- ja työllistämisjärjestelmän perinpohjaista uudistamista, pienten korjausliikkeiden ja näpräämisen sijaan.

-Me Sinimustassa Liikkeessä näemme, että kaiken laillisen ja yhteiskuntaa hyödyttävän työn pitää tuoda tekijälleen lisäansioita. Siksi kannatamme perustuloa, joka korvaisi kaikki muut tukimuodot. Työpanokseen sidotut sosiaalituet poistettaisiin kokonaan, linjaa Rantanen. -Tällä takaisimme kaikkien suomalaisten perustarpeet, mutta se kannustaisi työntekoon tai yrittäjyyteen oman elintason nostamiseksi ilman pelkoa tukiverkon katoamisesta.

Tukiloukkujen luoman pitkäaikaistyöttömyyden haitat ovat moninaiset ja mitä pidempään ihminen on työtön, sitä vaikeampaa näiden haittojen korjaaminen on. Työttömyys passivoi ihmistä ja tämä passivoituminen vaikuttaa koko elämään ja mitä pidempään ihminen vain ”syljeskelee kotona kattoon” sen sijaan, että osallistuisi aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan, sitä vaikeampi kierrettä on katkaista. Työelämään osallistumisella on myös iso sosiaalinen vaikutus, sillä se on iso osa monen ihmisen päivittäistä sosiaalista kanssakäymistä. Pahimmillaan pitkäaikaistyöttömyys johtaa syrjäytymiseen ja sen mukana antisosiaalisen käyttäytymisen lisääntymiseen.

Sinimustan Liikkeen linjan mukaan perustulomallin käyttöönoton ohella pitää myös tehostaa TE-toimiston toimintoja tarkoituksenmukaisiksi eli TE-toimisto muutetaan paikaksi, jossa työnantaja ja työntekijä kohtaavat. TE-toimiston koulutukset tulee olla täydennyskoulutuksia ja uuteen ammattiin tähtääviä, jotka mukautetaan työelämän tarpeiden mukaan. Tämä vaatii valtion aktiivista työelämän tarpeiden seuraamista ja reagointia näihin nopeasti, nykyisen pelkkien suurten linjojen vetämisen ja passiivisen seurannan sijaan.

-Uskomme, että näillä toimenpiteillä työn molemminpuolinen arvostus kasvaisi ja tämä näkyisi suoraan kansan luottamuksen ja hyvinvoinnin kasvuna, sanoo Rantanen ja kehottaa lukemaan lisää Sinimustan Liikkeen ratkaisuista puolueohjelman kohdista Työllisyyspolitiikka ja Perustulo-ohjelma.

14 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
Zardex

Sosiaalinen käytös ja yhteisöllisyys lisää paikallisen järjestäytymisen mahdollisuuksia. Siksi hallitusten tehtävä maailmanlaajuisesti on kasvattaa antisosiaalista käytöstä, jotta kansallisen tason järjestäytymisen edellytykset voidaan hajoittaa ja varmistaa globaalin hallinon mahdollisisille haastajille mahdollisimman heikot lähtökohdat.

Tomppa

Samaa myyräntyötä tekevät konformistit eli mukautujat, joilla asiat on toistaiseksi vielä niin hyvin, että he haluavat säilyttää vallitsevan olotilansa heittämällä hiekkaa kansallismielisten liikkeiden rattaisiin, koska he eivät halua nopeaa yhteiskunnallista muutosta. Vähittäinen yhteiskunnallinen muutos ei heitä huoleta: hehän soputuvat ja mukautuvat niihin sen kummemmin kipuilematta. Ovathan he nimenomaisesti konformisteja eli mukautujia. Nämä konformistit ovat aina olleet totalitarismin voimaantulon kannalta keskeisessä asemassa.
Näitä mukautujia on kaikkialla, myös kansallismielisissä liikkeissä ja kansallismielisinä esiintyvissä poliitikoissa, ja he kylvävät liikkeiden ja puolueiden sisällä eripuraa ja saavat nämä liikkeet ja puolueet näyttämään vähemmän houkuttavilta tavallisille kansalaisille, jotka empivät mukaan lähtöä. Yksi tehokkaimmista keinoista on tietenkin saada liikkeen ihmiset näyttämään riitaisilta ja typeriltä – ja siltähän menneet kansallismieliset liikkeet ovat todellakin näyttäneet.

"Viiskyt donaa"

Minä pidän perustoimeentulon ylärajana 930e/kk. Sillä rahalla saa maksettua vuokran ja syötyä. Ja on loppuelämä aikaa etsiä uutta työpaikkaa tai perustaa oma yritys.

Yleisessä tiedossahan on että talous saadaan räjähdysmäisesti nousemaan kun maan jokaiselle kansalaiselle annetaan 50 000e. Tosin, nykyisessä Suomessa jossa ihmiset antaisivat rahat ruotsalaisille yrityksille, niin en olisi aivan varman. Mutta yleisesti ottaen tämä on toimivin ja halvin keino kääntää maan talous jyrkkään nousujohteeseen.

John Quiman

50 000 euron jakaminen jokaiselle saisi hinnat nousuun ja sen hyöty olisi lyhytaikainen, jos sitäkään.

"viiskyt donaa"

Et liene lukenut taloustieteitä.

eetee

Niin tälllä viikolla riittää. Ens viikolla ei riitä enää koska kaikki kallistuu kokoajan exponentiaalisesti.

Lare

Jaa, vai alkoi Persutkin jakaamaan vappusasiaäänestäjinen toivossa. Vappusatset on jo nähty, eli siis niitä ei koskaan nähty.

Puolueeton

Terveille kansalaisille pieni perustulo, jolla tulee niukasti toimeen. Jos haluaa parempaa elämää, on tehtävä palkkatyötä. Työstä saatu tulo ei vähennä perustuloa.
Näin myös maahanmuuttajille. Terveille ei mitään muita sosiaalitukia tai asuntotukia. Kitukoon, ellei halua tehdä töitä. Näinhän luontokin toimii ja kehittyy evoluution vaikutuksesta.

Lieväasteinen

Hyvä ehdotus. Ja perustulo vain kansalaisille. Vapautuneet byrokraatit voisi potkia pellolle tai tekemään oikeaa sosiaalityötä eli esim. vaihtamaan vanhuksille vaippoja. Samalla työtön tai osatyökykyinen perustulolainen voisi tehdä vaikka pari päivää viikossa tai pari tuntia päivässä ilman tuloloukkuja jotain matalapalkkaduunia, johon ei tarvitse paljon koulutusta ja jonka tekijöistä on pula. Näin tulisi säästöjä.

John Quiman

Pienen lisätulon saamiseksi olisi varmaan moni koulutettukin halukas tekemään oikeastaan mitä vaan ja se olisi oikea asenne vastuuseen omasta taloudesta. Töiden hakeminen ei estyisi, vaikka välillä tekisi jotain pientä lisätuloa, eikä tarvitsisi juosta jossain täyttämässä byrokraattien mieliksi papereita ja mahdollisesti menettää perustulonsa.

Ei ne tosin tekis muutenkaan

Matujenkaan ei kannata tehdä töitä, koska muhkeat tuet.

Tuumailija

Vaikka teksivätkin, tuet eivät tipu. Toisin on kantapeikoilla, menet töihin niin tuet pois samoin tein.
Tuo perustoimeentulotukikokeiluhan meni aivan reisille. Eräs henkilö sai tukea ja sattui työllistymään kokeilun aikana hyvään toimeen (5000€/kk), silti tuki jatkoi tulemistaan vaikka yritti toppuutella ettei ole enää tarvetta.

Tuilla ei korjata mitään ,se toimii vain houkuttimena korruptioon ja eriarvoisuuden lisääntymiseen.
Koko linja pitäisi uudistaa, jotta ihmisillä olisi varaa ansiotyöllä kustantaa eläminen ja kulkeminen, näitä peruskustannuksia pitäisi laskea.

John Quiman

Jos perustulo toimii, kuten sen alkuperäinen idea oli, ei sitä käsitellä tukena. Se on joka kuukausi tuleva raha kaikille työikäisille.

Perustulon yli menevästä rahasta maksetaan veroja, eikä perustuloa lasketa verolliseksi. Vero pienistä lisätuloista on vaatimatomampi ja nousee sitten jollekin tasolle, kun on hyväkin liksa. Ideana on, että kannattaa tehdä vaikka pientäkin lisätuloa, eikä siitä tule mitään paperiviidakkoa, siis ei mitään lisävaivaa, eikä tukien tarkistuksia. Tulojen lisääntyessä maksetaan sitten lisää veroa ja myös tuo perustulo siinä yhteydessä.

Perustuloa kutsutaan myös negatiiviseksi verotukseksi. Se on siis valtiolta tuleva raha, joka kerätään positiivisella verotuksella takaisin niiltä, joilla on tuloja riittävästi.

Perustulolla poistetaan tarve valtaosalle tuista. Tämä tekee rakennelman paljon halvemmaksi, koska ei ole enää tarvetta suurelle byrokratialle.

Minusta tuo on aika hyvä järjestelmä, eikä se luultavasti passivoi ihmisiä, koska pienikin aktivoituminen tuo lisää tuloja, eikä siinä menetä mitään, eikä se ole vaivalloista. Jokunen ehkä tyytyy siihen, mutta ne jotkut olisivat muilla tavoin tukien piirissä kumminkin.

Ainoa vaan, että poliitikot kuitenkin sössivät sen, kun haluavat oman ideologiansa mukaisia vaikutteita siihen. Sitten se ei enää ole se yksinkertainen ja toimiva, vaan keksivät kaikenlaista byrokratiaa ja sotkua siihen.

Viimeksi muokattu 2 vuotta sitten by John Quiman
Lot

Lisäksi järjestelmää voi myös katsoa välivaiheeksi tai siirtymävaiheeksi jostain täysin toimimattomasta ja moraalittomasta kohti terveempää järjestelmää. Monen vaurastumisen ja työllisyyden aikakaudella menestyneen (tai järjestelmärakojen väliin pudonneen) suomalaisen lapsilla EI ole juuri mitään saumaa menestyä lähivuosikymmenillä jos kuuluu tiettyihin ryhmiin. Tuntuisi julmalta poistaa kaikki tuet tykkänään, vaikka tiedämme että tukijimmelijärjestelmän olevan kokonaisuutena surkea ja epäeettinen.

Minä kannatan perustuloa, kunhan kokonaisuus suunnitellaan siten, että sen reaalivaikutukset ovat ensinnäkin anti-metropolisoituminen sekä mikrotason vaihdannan kiihtyminen, eli vaikuttavaa taloutta (kekseliäisyyttä, elämän priorisointeja, työvoiman ”fleksibilisoituminen”) myös ruohonjuurista.

Ennen muinaisaikoihin, kansojen talous oli vahvasti mikrotasoa.
Nyttemmin se on muuttunut globaalikonglomeraattien määrittelemäksi.
Olisi siis syytä ensin löytää edes jokin keskitie. Ja se, että järjestelmä on yksinkertaiselle kansalle ymmärrettävä on valtti vallitsevassa tilanteessa. Erittäin harvassa on nekään, ketkä edes tietävät itävaltalaisesta koulukunnasta talous- ja yhteiskunnallisessa ajattelussa.