Sisäministeriö on lähettänyt kansalaisuuslain asumisaikaa koskevan lakiluonnoksen lausuntokierrokselle, joka päättyy 4.3.2024. Esityksen mukaan Suomen kansalaisuuden edellytyksenä oleva asumisaika pitenisi nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen.
Hallitusohjelman mukainen kansalaisuuslain uudistus aloitettiin sisäministeriössä lokakuussa. Uudistuksen tavoitteena on tiukentaa Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja ja kannustaa maahan muuttaneita kotoutumaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Uudistus toteutetaan vaiheittain kolmessa erillisessä hankkeessa.
Nyt lausunnolle lähtevällä hallituksen esityksellä toteutettaisiin hallitusohjelman kirjauksia kansalaistamisen asumisaikaedellytyksestä. Esityksen mukaisesti asumisaikaedellytys pitenisi nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen.
Uudistus koskisi myös kansainvälistä suojelua saavia, joiden asumisaikaa koskeva poikkeus poistettaisiin.
Näiden henkilöiden kohdalla kansalaisuushakemus tulisi kuitenkin esityksen mukaan käsitellä kiireellisenä. Päätös olisi tehtävä viimeistään vuoden kuluessa hakemuksen jättämisestä.
Jatkossa 15 vuotta täyttäneeltä lapselta, Suomen kansalaisen puolisolta ja kansalaisuudettomalta henkilöltä edellytettäisiin viiden vuoden asumisaikaa. Pohjoismaan kansalaisilta ja Suomen edustuston työntekijän puolisolta edellytettäisiin jatkossakin kahden vuoden asumisaikaa.
Muutoksia turvapaikanhakijana tulleiden asumisajan laskemiseen
Esityksen mukaan jatkossa asumisaikaa laskettaessa hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu. Turvapaikkahakemuksen käsittelyyn kulunutta aikaa ei siis enää laskettaisi mukaan asumisaikaan. Suomesta kansainvälistä suojelua saavien asumisajan laskeminen alkaisi siitä, kun oleskelulupa on myönnetty.
Lisäksi tarkoituksena on, että ilman oleskelulupaa Suomessa oleskeltua aikaa tai osaa siitä ei missään tilanteessa otettaisi enää huomioon asumisaikaa laskettaessa. Hakijan ikä, terveydentila tai näihin verrattava syy ei olisi enää jatkossa peruste hyväksyä ilman lupaa oleskeltua aikaa asumisaikaedellytystä laskettaessa.
Myös asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää on tarkoitus vähentää. Koko asumisaikana ulkomailla oleskelua saisi olla yhteensä yhden vuoden verran, ja tästä kansalaistamista edeltävän vuoden aikana enintään kolme kuukautta. Tavoitteena on, että kansalaisuuden saava hakija asuisi tosiasiallisesti Suomessa asiaa ratkaistaessa.
Lisätietoja:
Roope Jokinen, erityisasiantuntija, etunimi.sukunimi@gov.fi, p. 0295 488 362
Hanna Pihkanen, erityisasiantuntija, etunimi.sukunimi@gov.fi, p. 0295 488 217
Kansalaisuuslain muuttamista valmisteleva hanke, vaihe 1
Sisäministeriö
Kielikoettakin saisi tiukentaa kovemmilla vaatimuksilla ja ennen kaikkea kokeen suorittamisen valvontaa pitäisi terästää. Kertovat, että istuvat kokeita suorittamassa ja kyselevät kavereiltaan kännykällä ohjeita. Varsin lepsua. Ei osaaminen ole vaikeaa, jos on haluja, mutta kun ei ole haluja sopeutua maahan muilta soin kuin pysyvä paikka sossun luukulla.
Islamilaisesta maailmasta maahan tulevan turvapaikanhakijan ei tulisi saada ollenkaan Suomen kansalaisuutta, sen enempää kuin hänen täällä syntyneet jälkeläisetkään. Perustelen tätä sillä, että islam on väkivaltain uskomusjärjestelmä jonka pyrkimys on syrjäyttää vallitseva hallintomuoto. Yksi ensisijaisista Euroopan kulttuurin ja sivistyksen suojaamisen keinoja on purkaa Geneven pakolaissopimus ja poistaa islam uskonnonvapauden piiristä.