Kotimaa Talous

Sitran asiantuntijaryhmä: Jätevesien ravinteet turvaamaan ruuantuotantoa lannoitekriisissä

Kuva: Pixabay.

Ravinneomavaraisuutta ja ruokaturvaa voidaan parantaa tehostamalla ravinteiden kierrätystä. Johtavien maatalous-, ruuantuotanto- ja ympäristöasiantuntijoiden ryhmä ehdottaa toimia, jotka turvaavat Suomen ruuantuotantoa niin kriisioloissa kuin pidemmällä tulevaisuudessa. Toimissa keskitytään erityisesti jätevesien typen kierrätykseen, kerrotaan Sitran julkaisemassa tiedotteessa.

 

Viiden organisaation johtavista maatalous-, ruuantuotanto- ja ympäristöasiantuntijoista koostuva ryhmä ehdottaa Suomelle tukkua toimia, jotka osaltaan turvaisivat Suomen ruuantuotantoa niin kriisioloissa kuin pidemmällä tulevaisuudessakin.

Suomessa on noussut huoli maataloudessa tarvittavien lannoitteiden hinnasta ja saatavuudesta energian ja raaka-aineiden hintojen nousun myötä ja etenkin Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Merkittävä osa Suomessa käytetyistä lannoitteista tai niiden raaka-aineista on ollut peräisin Venäjältä. Riippuvuus Venäjästä on ollut suurin typpilannoitteissa.

Suomalaisten tulevaisuustalo Sitra sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK kutsuivat koolle asiantuntijaryhmän, joka on hakenut ratkaisuja tuontilannoitteiden korvaamiseen ravinteiden kierrätyksestä. Näin voidaan parantaa Suomen huoltovarmuutta, omavaraisuutta sekä vähentää riippuvuutta fossiilisilla polttoaineilla tuotetuista mineraalilannoitteista. Sitra ja MTK kutsuivat mukaan asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta (Luke), Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) sekä Vesilaitosyhdistyksestä (VVY).

Nopeat ratkaisut löytyvät jätevesien ravinteiden hyödyntämisestä

Työryhmän keskeisimmät ehdotukset liittyvät yhdyskuntien jätevesilietteiden hyödyntämiseen niin, että etenkin typpi saataisiin palautettua maatalouden käyttöön nykyistä paremmin. Lisäksi työryhmä kartoitti fosforin ja kaliumin talteenottoa ja kierrätystä jätevedestä.

Typpi on sadon kannalta kriittisin ravinne. Kasvit tarvitsevat typpeä kasvunsa ja etenkin valkuaisaineiden muodostamiseen. Typen kierrätystä tehostamalla voisimme vähentää riippuvuutta fossiilisella energialla sidotusta mineraalitypestä, vaikka kierrätettävän typen kokonaispotentiaali ja biologisen typen sidonnan lisääminenkään eivät riittäisi kattamaan ruuantuotantomme typpilannoitustarvetta.

Ruuansyönnin kulutusperäiset ravinteet päätyvät jätevedenpuhdistamoille, jossa vain osa typestä saadaan otettua talteen ja hyötykäyttöön. Asiantuntijoiden mukaan talteen saatavan typen osuutta olisi mahdollisuus kasvattaa nopeastikin: Mädätetyn lietteen kuivauksesta jää typpipitoista nestettä, joka nykyään usein palautetaan jätevedenpuhdistusprosessiin. Mikäli nesteen typpi otettaisiin talteen esimerkiksi ammoniumsulfaattina tai -nitraattina, saataisiin kasveille sopivaa, viljelyn kannalta käyttökelpoista lannoitetta. Tämä vaatisi investointeja talteenoton tekniikoihin.

Kierrätyslannoitteiden turvallisuus on varmistettava

Jätevesiliete sisältää ravinteiden lisäksi myös kotitalouksista ja teollisuudesta peräisin olevia haitta-aineita, kuten orgaanisia kemikaaleja ja lääkeaineita. Haitta-aineiden pitoisuuksia on tutkittu ja tutkittujen aineiden osalta haitta-aineista aiheutuva riski on ihmiselle vähäinen. Sen sijaan haitta-aineiden vaikutuksia esimerkiksi peltoekosysteemiin ei tunneta vielä riittävästi.

Maaperän biodiversiteetin ja pieneliöstön turvaaminen on oleellista myös ravinteiden käytön tehostamiseksi peltoviljelyssä ja siksi tähän liittyvää tutkimusta on syytä lisätä jatkossa. Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että kriisitilanteessa on pohdittava, voidaanko jätevesien ravinteiden käyttöä lisätä sallimalla esimerkiksi edellä mainitun nestejakeen lannoitekäyttö typpiomavaraisuuden lisäämiseksi.

”Jätevedenpuhdistamoilla tehdään hyvää työtä jätevesien puhdistamiseksi ja vesistöjen kuormituksen vähentämiseksi, mutta prosessia ei ole suunniteltu ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen näkökulmasta, joiden tarve korostuu nyt kriisitilanteessa”, summaavat tilannetta työryhmän koollekutsuneet johtaja Mari Pantsar Sitrasta ja ympäristöjohtaja Liisa Pietola MTK:sta.

Nopeiden toimien rinnalle kestävyyskriisiä taklaavia pidemmän aikavälin ratkaisuja

Työryhmän esittämät ratkaisut voisivat parantaa Suomen typpiomavaraisuutta suhteellisen nopeasti tilanteen mahdollisesti kriisiytyessä. Työryhmä kuitenkin painottaa, että on tärkeää kehittää ravinteiden kierrätyksen ratkaisuja myös pidemmällä aikavälillä muun muassa luonnonvarojen ylikulutuksesta eroon pääsemiseksi. Työryhmä esittää keinoina jätevesien ravinteiden kierrätyksen edistämiselle lähitulevaisuudessa ja visioina tulevaisuuteen seuraavaa:

– Typpi: Jäteveden typen hyödyntäminen

Biokaasulaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden mädättämöiden lietteen kuivauksessa syntyvän, typpipitoisen nestejakeen (ns. rejektiveden) prosessoinnin edistäminen ja investointien mahdollistaminen.

Pidemmälle aikavälille etsitään ratkaisuja typen saamiseksi laajemmin kiertoon jäteveden puhdistusprosessissa ja kartoitetaan erilaisten jätemateriaalien erilliskeräilyn mahdollisuudet parantaa kulutusperäisten päästöjen palautumista kiertoon mahdollisimman energia- ja kustannustehokkaasti sekä turvallisesti.

– Fosfori: Kierrätyslannoitevalmisteita

Olemassa olevien kierrätyslannoitevalmisteiden hyödyntäminen mahdollisimman pienin riskein maaperäeliöstölle. Ratkaisujen kartoittaminen ja investointien mahdollistaminen pidemmällä aikavälillä.

– Kalium: Biomassojen kartoitus

Kierrätettävien biomassojen tunnistaminen ja potentiaalisten talteenotto- tai kierrätyskohteiden tunnistaminen.

– Mahdollisten esteiden kartoitus ja tunnistus

Lannoitevalmisteiden sisältämien haitta-aineiden ja erityisesti niiden pitkäaikaisten ympäristövaikutusten selvittäminen maaperässä. Olemassa olevan tiedon kokoaminen ja puutteiden tunnistaminen. Kierrätyslannoitevalmisteiden käyttöä edistävän lainsäädännön varmistaminen.

Lähde: Sitra

22 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
Telluksen tallaaja

Yhteiskunta jäte, eli viemäri p..ka lääke jätetettä ja fosforia niin paljon ettei seuraavana vuonna saa pykälien mukaan laittaa mitään.

ike

Ajattelin, jo vuosia sitten, että Suomi on ainoa maa jossa roskia ei enää saa laittaa roskikseen. Kaikki tämä on vain oire. Sairaus on ihmisten holtiton lisääntyminen. Katsokaa joskus mikälaista on ”jätehuolto” afrikassa tai intiassa.

Ilkka Forsten

Suositelen Emma Karille ja keloapinoille tutustumismatkaa Meksikoon. USA:n rajalta kun lähdet ajamaan sille puolelle, niin joka paikassa on roskavuoria, ja paikalliset ei edes yritä tehdä mitään asialle. Iltapäivällä kaupunkien yllä leijuu sininen savu, joka kirvelee silmiä, mutta kuten olemme havainneet, VAIN suomalaiset tuhoaa maaperän ja ilmaston, Veroja lisää, veroja lisää, veroja lisää…

apatiittinitraatti

Tuo mainittu holtiton lisääntyminen kasvattaa ihmiskuntaa kuulemma enää parilla miljardilla kunnes kasvu pysähtyy.
Tosin tuo pari miljardiakin on melkoisen apokalyptinen määrä, mikäli ilmasto lämpenee muutamalla asteella, oli sen lämpenemisen syy ihan mikä tahansa.
Maailman tulevaisuus näyttää siis olevan asekaupassa.

apatiittinitraatti

Eikös perinteikäs valtionyhtiö Kemira voisi lisätä sitä lannoitetuotantoaan kun kerran kysyntää tuntuu olevan ?

juha II

Myös jokainen suomalainen isänmaallinen ihminen voi käydä kyykyllä suomalaisella pellolla!

Helsingin valkoposkihanhia täynnä olevat viheralueet olisivat mitä oivin kasvupohja perunalle, viljalle ja juurikasveille.

Näin tehtiin viimeksikin Suomen kohtalonvuosina 80-vuotta sitten Suomen jatkosodan aikoina!

Juha

Häkämies presidentiksi kun antoi Suomen valtion omistaman lannoiteteollisuuden lähes ilmaiseksi pois.

Ehdokkaista paras Suomen tuhoaja valitaan seuraavaksi pressaksi ja Häkämies sopisi hyvin tähän roskasakkiin.

Viimeksi muokattu 2 vuotta sitten by Juha
ike

Tuo lista jotka haluaisin valtakunnan oikeuteen on aika pitkä. No meillä on perinteitä syyttömien rankaisusta, joten saatan päätyä sinne ennen häntä kun sanoin mitä ajattelen. Oikeassa olet.

ville vallaton

Onhan Sitrassa tuo loistava Savon meille antama älyn jättiläinen hra Katainen! Tuloksia erinomaisista ratkaisuista pettuleivän käyttön ottamisesta odottaen.

Maila Laukas

Niin, jyrki-boy ja peppu-pekka ja surullisen kuuluisa sähköverkkokauppa.

Tuumailija

Vuosikymmenet ellei sadat on suomalaisessa maataloudessa käytetty karjan lantaa lannoittamiseen. Homma torpattiin sitten -80 luvulla kun alettiin puhumaan että sen vuoksi (ei teollisuuden, keinolannoitteiden) joet ja meret rehevöityvät, se myös haisee ikävästi kaupunkilaisten kesämökkeilijöiden nenään.

Edelleen meri rehevöityy samoin kuin joet, mikään ei ole muuttunut, vaikka lannan pellolle ajamista on rajoitettu raskaasti.

Olen tavannut muutaman biologin aikain kuluessa ja näistä muutama on todennut ettei teollisia lannoitteita pitäisi käyttää siinä määrin mitä nyt. Ovat tehneet ihan kansainvälisiä tutkimuksia keinolannoitteiden vaikutuksista eri osa-alueisiin, mutta näitähän ei ole ilmineerattu koska epäedullisia lannoitebusinekselle (Yarahan voisi menettää vaikka rahaa ja ratkaisevan markkinaosuuden suomessa).

Monesti näissä aisantuntijaryhmissä ei ole käytännön- tai tutkimustaustaa omaavia, isolla pensselillä vedellään päivänselvyyksiä uusina oivalluksina, esitetään asioita jotka ovat olleet tiedossa vuosikymmenet. Se vihreä siirtymä…..

Viimeksi muokattu 2 vuotta sitten by Tuumailija
ike

Vihreät on ainoa toimiva terroristipuolue suomessa (tietääkseni). Noin laajasti ajateltuna.

Viimeksi muokattu 2 vuotta sitten by Galina Manttari
John Quiman

Mityä todennäköisimmin lannan käyttö on lopetettu siksi, että lannoiteteollisuutta on haluttu tukea. Miksi sitä tuetaan kansan etujen vastaisesti? No, tietysti hyvävelijärjestelmän ja muun korruption vuoksi. Lobbarit ovat hoidelleet ennenkin joidenkin etuja, lait muutettiin sopiviksi ja poliitikkojen vintit täyttyivät stereoista.

Tuumailija

Sehän oli strateginen veto, kun oli valmisteilla Kemiran (tuottamaton) myynti Yaralle, kun saadaan tarpeeksi moni siirtymään keinolannoitteeseen niin voidaan myydä koko tuotanto pois kahvirahalla.
Aivan silkkaa korruptiota, myyntisumma ei liikauttanut kansantaloutta kuin alaspäin, lannoitteen hinnan pompatessa pilviin. Joillakin taas osakesalkku pursuili Yaran kirjoista.

Ilkka Forsten

Jostain syystä olen kerrankin samaa mieltä siitä että kierrätys on hyvä ratkaisu.

nini

nyt et tiedä mistä on kyse, toi ihmisp??kan käyttö lannotteena on kuin suoraan neukuista ja pohjois-koreasta.
Se on ihan hiton epäterveellistä, loiset lisääntyy sen jälkeen ja paljon. lisäksi vielä ne lääkejämät ja muut sellaset mitä en halua omaan suuhuni päätyvän. Jos rupeavat tekemään, en koske kaupan eväisiin pitkällä tikullakaan.

Viimeksi muokattu 2 vuotta sitten by nini
Turhan vaikeaa

Jos joku ei vielä tiedä niin Venäjä ei hyökännyt Ukrainaan. Se alkoi Donbasin ja Luhanskin tasavaltojen pyynnöstä antamaan tulitukea niiden vallatessa menettämiään maa-alueita Ukrainalle. Ukraina sen sijaan käynnisti jo vuonna 2021 hyökkäyksen Venäjälle, Krimille.Presidentillisellä määräyksellä 127/2021.

Mutta asiaan… Jotta ei tarvisi ihan hirveästi ”taas investoida” silviin asioihin niin miksei sitä lietettä suoraan viedä pellolle? Siis ennen mädättämäistä? Silloin sielä ovat kaikki ne yhdisteet jotka auttavat kasvua. Ja esim. kalojen loisten munat tuhoutuvat tällaisessa kierrosssa. Nykyäänhän kun liete menee vesitöihin niin loiseläinten munat siirtyvä kaloihin sellaisinaan koska ne eivät kuole ihmisen suolistossa. Mutta esim. 7vrk kompostointi EM:n kanssa tekee niistä jo hauraita ja peltoon joutuessaan ne hajoavat. EM tekee myös sen että liete lakkaa haisemasta. Siitä ei tule kuin hilidioksidia ja typpeä kun se käy.

Ei siis tarvitse ruuvilla syöttää lisäaineita joihin neste imeytyy. Riittää että se ihmisp..ka levitetään pelloille. Ja näin kerran ”ihminen on sitä mitä hn syö”.

Kaikille viljelijöille varoitus! Älkää ikinä ottako vastaan sitä polttoaineteollisuuden mustaa lietettä. Siinä on jo kaikki palanut. Siitä ei tule peltoon kuin mustaa bitumia joka ei edes kesän aikana hajoa vaan haisee pitkälle syksyyn.

Juuri näin

Pitkä ja asiallinen kommentti, mutta nimimerkki kertoi jo oleellisen.

Yhdyskunta jäte, karja lanta, jne jos jää vaihtoehdoiksi, niin ei kannata siemenviljaa kylvää. Tulee vain tappiota.

Kylvökoneet on tehty vuosikymmeniä siten, että jyvä menee tiettyyn korkeuteen ja apulanta tiettyyn, ja niiden suhdetta säädetään.

John Quiman

Ei ole olemassa Luhanskin ja Donetskin (kirjoitit virheellisesti Donbasin) tasavaltoja paitsi venäläisessä propagandassa. Luhanski ja Donetski ovat olleet Venäjän miehittämiä aina sitten 2014, jolloin Venäjä järjesti alueelle konfliktin eli käytännössä hyökkäsi Ukrainaan. Ne ovat olleet koko ajan ja ovat edelleen Venäjän hallitsemia Ukrainalle kuuluvia alueita. Venäjä himoitsee liittää itseensä ne alueet ja paljon muutakin.

Donbass on maakunta, jossa nuo mainitut Luhansk ja Donetsk sijaitsevat. Nyt Venäjä pyrkii laajentamaan valloituksiaan koskemaan koko Donbasia. Paljon muutakin se haluaa, mutta nähtäväksi jää mitä se saa lopulta, vai lentääkö se kokonaan ulos Ukrainan alueilta.

Myös Krimille Venäjä hyökkäsi 2014 ja miehitti sen. Siellä ei vaan sattunut olemaan Ukrainalla, joka oli luottanut venäläisiin, riittävästi armeijaa pistämään vastaan. Miehityksen aikana Venäjä järjesti farssin, jota se kutsui kansanäänestykseksi. Venäjä kontrolloi kaikkea viestintää ja myös mielipiteitä. Lopulta Venäjä liitti itseensä ryöstämänsä Ukrainan alueen.

Lieväasteinen

Hyvä ja oikea kommentti John Quimanilta, mutta muutama tarkennus. Donbas(s) (ven. Donbass, ukr. Donbas) ei ole hallinnollinen alue (maakunta), vaan maantieteellinen tai jopa geologinen alue, josta suurin osa kuuluu Ukrainaan, pienempi osa Venäjään (osa Rostovin alueesta). Donbass on lyhennettynä ”Donetskij bassein (ven.) / basein (ukr.)” eli Donetsin allas suomeksi. Donets on joki, joka on Donin sivujoki. Donetskin ja Luhanskin alueet ovat sen sijaan Ukrainan hallinnollisia alueita, joiden osissa sijaitsevat laittomat kvasivaltiot eli ns. kansantasavallat DKT ja LKT. Donetskin ja Luhanskin alueiden eroava kirjoitusasu (Luhanskin/Luganskin alue) johtuu taas kielistä ja translitteroinnista eli Donets’ka oblast’ ja Luhanska oblast’ ukrainaksi sekä Donetskaja oblast’ ja Luganskaja oblast’ venäjäksi. Aluekeskuksina olevien kaupunkien nimet ovat ukrainaksi/venäjäksi Donets’k/Donetsk ja Luhansk/Lugansk. (’):lla merkitsen palatalisaatiota eli liudennusta. ”H” ukrainassa ei ole sama äänne kuin ”h” suomen kielessä, vaan frikatiivi ”g” (ɣ tai ɦ). Ukrainan kielessä on myös olemassa toisenlainen h-äänne, samanlainen kuin venäjän kielessä eli kyrillinen x-kirjain. Yleisesti ottaen venäjä ja ukraina ovat läheisempiä kieliä kuin suomi ja viro. Venäjä ja puola eroavat toisistaan suunnilleen yhtä paljon kuin suomi ja viro.

Hohhoijaa

Hyökkäyssota ei ole este, saada lannoitteiden raaka-aineita, vaan pakotteet Venäjälle, ja maksujärjestelmien esto.

Hienosti Venäjä luhistuu pakotteisiin ja NATO:ssa ollaan jo, vai kuinka se menikään?

Ilkka Forsten

Myymättä jäänyt kakka teki putinille tepposet. Mutta samalla alan käsittämään miksi terroristien pommi-iskuja on ollut harvinaisen vähän viimeaikoina. Ammoniumnitraatin puute yhdistyneenä dieselpolttoaineen korkeaan hintaan, onkin ehkäissyt jihadin etenemistä. Itse olen pekonijihadisti, eikä pommit kuulu toimialaamme.