Vauraissa teollisuusmaissa nuoret ikäluokat ovat yleensä koulutetumpia kuin vanhemmat ikäluokat, mutta Suomi poikkeaa joukosta.
”Jos Suomen halutaan olevan kansainvälisesti houkutteleva paikka esimerkiksi investoida, tulisi koulutustasoa saada nostettua”, Tilastokeskuksen yliaktuaari kirjoittaa.
Suomi tunnetaan maailmalla hyvästä koulujärjestelmästään ja suomalaisten koulutuksesta. Suomalaisten koulutuksessa on kuitenkin tapahtumassa käänne.
Vauraissa teollisuusmaissa eli OECD-maissa nuoremmat ikäluokat ovat yleensä korkeammin koulutettuja kuin vanhemmat ikäluokat, mutta Suomi poikkeaa joukosta.
Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -blogissa yliaktuaari Miia Huomo kirjoittaa, että nuorten koulutustaso ei ole noussut vuoden 2013 jälkeen koulutuksen pituuden osalta, vaan se on hieman laskenut.
“Suomessa 25-34-vuotiaat ovat hieman jäljessä vanhempien ikäluokkien koulutustasosta, ja heidän koulutustasonsa on nykyisin vain OECD-maiden keskitasoa”, Huomo toteaa.
Suurin osa korkeakouluista valmistuneista asuu suuremmissa kaupungeissa ja niiden naapuri- ja lähikunnissa. Vuonna 2020 korkeimmin koulutetut asuivat Kauniaisissa, Espoossa ja Helsingissä.
Nelikymppiset kaikkein koulutetuimpia
Huomon mukaan vuonna 2020 koulutetuin ryhmä oli 40-44-vuotiaiden ikäluokka. Tämän ikäiset olivat suorittaneet keskimäärin 4,9 vuotta perusasteen jälkeistä koulutusta.
Hänen arvionsa mukaan 1970-luvun lopulla syntyneistä on tulossa Suomen koulutetuin ikäluokka, ja eläkkeelle siirtyneiden koulutustaso on lähellä nuorten koulutustasoa.
Kansainvälisesti katsottuna suomalaiset ovat edelleen koulutettua kansaa. Koulutukseen käytetty aika on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien. Vuonna 2020 keskimääräinen peruskoulun jälkeiseen koulutukseen käytetty aika oli 4,6 vuotta, vuonna 1970 se oli vain 1,5 vuotta.
Kaikki hakijat eivät pääse haluamaansa koulutukseen
Huoma kirjoittaa, että korkeakoulutarjonnan väheneminen ja koulutuspolitiikan painottuminen enemmän ammatilliseen koulutukseen ovat saattaneet vaikuttaa nuorten opiskeluvalintoihin.
”Suomessa ei ole kovin helppoa päästä korkeakouluihin, joten kaikki hakijat eivät pääse heti haluamiinsa opintoihin”, hän kirjoittaa.
Blogikirjoituksen mukaan Suomessa korkeakoulutukseen hakeutuu kansainvälisesti verrattuna suhteellisen pieni osa hakijoista. Monille nuorille jää välivuosia toisen asteen opintojen ja korkeakouluopintojen väliin.
Koulutustaso on tärkeä myös investointien kannalta
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Hallitus pyrkii tähän tavoitteeseen lisäämällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja.
Hallitusohjelman mukaan hallitus haluaa kohdentaa opiskelupaikkoja erityisesti ensimmäisen korkeakoulututkinnon suorittaneille, mutta myös tarjota vaihtoehtoisia väyliä tutkintokoulutukseen niille, jotka vaihtavat alaa ja etsivät lisätutkintoja.
”Jos Suomesta halutaan kansainvälisesti houkutteleva paikka esimerkiksi investoida, koulutustasoa pitää nostaa. Koulutustavoitteita ja käytettävissä olevia keinoja tulisi siis harkita tarkkaan”, kirjoittaa yliaktuaari Huomo blogissaan.
Lähde: Uusi Suomi
Nyt jotenkin alan ymmärtää tuon politiikan armottoman vajavaisuuden ja alasajon. Politiikot toimivat kuin piemeässä afrikassa (anteeksi tuo sanavalinta) vailla mitään järkeä. Ennenkuin joku vihervassari tekee ilmiannon ymmärrän hyvin että nykyinen afrikka on jotakin muuta kuin se oli minun nuoruudessani. No kaikelle on perusteet.
Kaikenlaiset sannat ovat puoluejohtojen ja juuri nyt myös ulkomaisen schwab-kerhon ohjaamia hyödyllisiä itiootteja. Ihmiset äänestävät median luomien mielikuvien perusteella jne. Eipä kumma, että kaikki menee kohti rotkoa kuin sopulilauma.
Vielä kun koulutuksesta tulisi hyväksyttävän laadukasta.
Ensinnäkin koulutuksen pitäisi opettaa ajattelemaan. Siihen tarvitaan opettajia joilla on pitkälle kehittynyt ajatuskyky ja laaja tietopohja ja opetusympäristö ei saa olla ideologisoitunut ja politisoitunut.
Aikuiskoulutuskin on äärimmäisen tärkeää, mutta siihenkään ei panosteta. Monet ”koulutukset” ovat näennäiskoulutusta jossa opetus menee aidan matalimman, sen hajonneen kohdan yli, määräämällä kirjallisia tehtäviä mitä kuka tahansa kadulta napattu ”opettaja” voisi tehdä.
Onko alojen kärkiä palkattu konsulteiksi, kertomaan miten he rakentaisivat koulutuksen, mitkä olisivat keskeiset päämäärät? Ei ole. Ei kaikki, mutta monet koulutukset ovat merkittävin osin leipääntyneiden suojatyöpaikkalaisten päivätoimintaa. Pelkkä informaation karttuminen ja lisääminen aivoihin ei johda ammatilliseen pätevyyteen, osaamiseen.
Monet koulutukset ovat siis epätehokkaita tai jopa ajan haaskausta. Hyvin pitkän koulutuksen jälkeen, kun sen aidomman oppimisen pitäisi alkaa tekemisen merkeissä, ei tule palkatuksi, toisin kuin ennen 90-luvun lamaa, jolloin Suomi eli todellista nousukautta.
Kaikki rakentuu terveeseen talouspolitiikkaan. Mauno Koivistosta eteenpäin yhteiskunta on rapautunut.
Voi olla eri mieltä. Koiviston aikana talous romahti ja Suomi velkaantui pahemmin kuin sotavuosina. Korkeakoulutus heikkeni, koska itsenäiset yliopistot otettiin valtion hallintaan.
Koiviston aikana julkinsen sektorin koko kasvoi räjähdysmäisesti, kun kaikki ”toverit” piti saada siisteihin sisähommiin. Suomella on suurempi julkinen sektori, kuin esimerkiksi Ranskalla tai Kanadalla, jotka ovat molemmat huomattavasti suurempia valtioita. Suomi on hyvä valtio viher-vasemmistolaista ideologiaa ja kollektivistista virkavaltaisuutta kannattaville, mutta samaan aikaan pääomat perustavat yrityksiä Eestiin. Suomessa pääomalla kannattaa vain kupata veronmaksajia valtion avustuksella. Vuokrakasarmit ja kantaverkkoyhtiöt tuottavat pääomalle korkoa, mutta pienemmän metsäpalstan tuotot valuvat polttoaineveroihin.
Noin aluksi pitäisi julkista sektoria pienentää puolella. Vieläkin olisi liian monta palkattua, mutta säästö olisi huikea ja turhan työn tekijöitä olisi vähemmän hukkaamassa kansakunnan tuotantoa ei mihinkään.
Siis poliisit, sairaanhoitajat, muut hoitajat, lääkärit, palo- ja pelastushenkilöstö, sosiaalityöntekijät ja opettajat sekä julkisenpuolen muut työntekijät pois hukkaamasta kansakunnan varoja. Näinkö?
No ei. Kyse on noista byrokraateista, kynänpyörittäjistä. Ei aktiivista työtä tekevistä tärkeistä kansalaisita jotka hekin jäävät jalkoihin tuossa byrokraattien temmellyksessä. Jokainen turha kynänpyörittäjä vie resursseja ihmisiltä joita yhteiskunta tarvitsee, juuri noita mainisemaisi ammattilaisia.
Jussiboylla on kovin kapea näkemys tuostakin asiasta, vieläpä tarkoitushakuisesti kapea.
Koulutuksen pitää opettaa käyttämään omia aivoja ja tuottaa omia ajatuksia. Nythän kouluissa kirjaimellisesti opetetaan ajattelemaan tietyllä tavalla.
Niin, kouluissa paljolti ohjelmoidaan ihmisiä. Siellä eivät ihmiset kovinkaan paljon saa mahdollisuutta kasvaa itsenäiseen ajatteluun.
Poikkeuksena luonnontieteelliset aineet, joissa on pakko ajatella itse, jos haluaa lainkaan käsittää, mitä se on.
https://www.instagram.com/tv/CaDEl9DJNLl/?utm_source=ig_web_copy_link
Tällaista on ainakin Joen kouluissa…meni yöunet kun illalla näin tämän.Jos mun lapsi tai lapsenlapsi…
Jos asetelma olisi ollut toisinpäin..mitä olisi media nyt???
Olisi media SUURILLA OTSIKOILLA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
NIMENOMAAN!
Koulutuksen laadusta puhuttaessa aina vaan kääntyy katse Britanniaan. Saarivaltio aika monia asioita kohdanneena, siellä kuitenkin on maailman arvostettuimpia yliopistoja. Ne eivät ole syntyneet siitä että heitetään kaikki vanhat arvot nurkkaan, päinvastoin. Tulokset puhuvat puolestaan. Kuinkahan monennella sijalla yliopistojen laadun mittauksessa on esim. Helsingin yliopisto, en muista mutta en menisi rintaa röyhistelemään. Yhdysvalloissakin on monta yliopistoa jotka menevät edelle.
Helsingin yliopisto taitaa olla sijoituksisa aika kohtuullisella tasolla. Kyse on myös resursseista. Voisi toki olla parempikin.
Yliopistot kautta ainakin läntisen maailman ovat enimmäkseen ideologisesti sairastuneita. Näin on myös Suomessa.
Kyllä jos ajattelee vaikkapa Harvardia…ei olisi uskonut mitä on nyt..noin 20v sitten kun tuo jälkikasvu valmistui ja kaikki oli hyvinkin perinteellistä.
Nyt on woketusta.
Ideologisella sokeudella, kuten myös uskonnollisella fanatismilla voidaan pilata hetkessä kaikki. Mikään ei ole siltä turvassa, kun se saa riehua.
Ihme, että tätä ei haluta nähdä, vaan mennään innolla mukaan ja kuvitellaan, että tehdään jotain parempaa ja jalompaa yhteiskuntaa. Tulee kova paikka, kun tulokset lopulta raunioittavat kaiken. Käy kuin Zimbabwen maataloudelle, joka fanaattisella ideologialla ”parannettiin” ja se luhistui suuresta maatalaousviejästä maataloustuotteiden tuontimaaksi, kun ei enää itse kyetty viljelemään.
Saa sitten lukea historiankirjoista suuresta menneisyydestä, ellei sitä salata, koska se olisi ikään kuin vihapuhetta vallitsevaa systeemiä kohtaan.
Kyllä näin,tuo Zimbabwe on hyvä esimerkki kuinka työlleen omistautuneet(ja työllään elävät) ihmiset ajettiin pois ja tilalle tuli…ei niin omistautuneita mutta silti ”oikeanlaisia”tyyppejä.Ja miten sitten kävikään!
Tulokset tosiaan raunioittaa kaikki!
”Yliopistot kautta ainakin läntisen maailman ovat enimmäkseen ideologisesti sairastuneita. Näin on myös Suomessa.”
Juu, tulee mieleen Moskovassa aikoinaan toiminut NLKP:n Keskuskomitean Korkein puoluekoulu, joka ”takoi oikeaoppisia kaadereita”. Tällaiselle tasolle nykyinen ”Länsi” on vajonnut.
Pohjimmiltaan näillä ”suvaitsevaisilla” on samat opit, vaikkakin eri paketissa. Ovat tyypillisiä totalitaristeja.
MIksi nuoret eivät halua korkeaa koulutusta? Vastaukset ovat on tavattoman helppoja.
Jos ajattelee taloudellisesti, koulutuksesta ei ole hyötyä. Korkeakoulutukseen menee noin viisi vuotta ja sen jälkeen elää opintotuista huolimatta veloissaan. Ammatin saatuaan, palkka ei välttämättä ole edes niinkään hyvä kuin kouluttamattomilla. Ei siis ole mitään taloudellisia etuja saavutettavissa koulutuksella.
Tieteen taso on luhistunut nykykulttuurissa. Tiede ei ole enää asioihin syventymistä ja tosiasioihin perustuvaa. Tieteestä on tullut politiikkaa ja tasa-arvoista, jota tiede ei koskaan voi olla. Sellaiset älypäät, jotka ovat kiinnostuneita havaintoihin perustuvista luonnontieteistä, eivät ole kiinnostuneita nykykulttuurin hömpötyksistä, saattavat mieluummin ryhtyä omia etujaan ajaviksi epäkansallisiksi rosvoiksi siis henkilöiksi, jotka itsekkäinä hankkivat etuja toisten kustannuksella.
Kyllä se kannattaa opiskella, eipä noilla raksahommillakaan enään häävisti tienaa. Sitäpaitsi kun on opiskellut vähänkin enemmän,,, aukee työmahdollisuudet monista paremmista maista helpommin.