Aamu Kelassa -tilaisuudessa 8.11. kuultiin erilaisia näkemyksiä siitä, miten Petteri Orpon hallitusohjelman sisältö vaikuttaa sosiaaliturvaan. Tilaisuudessa aiheesta keskustelivat sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd), hallitusohjelmaneuvottelija Asmo Maanselkä (kd) ja Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
Sosiaalivakuutus.fi -sivuston kooste keskustelijoiden kommenteista:
Asmo Maanselkä: Valtiontalouden alijäämä on niin valtava, ettei nykyisen suuruisia etuja voi enää rahoittaa
”Hallitusneuvotteluissa talousryhmä antoi tiukat säästötavoitteet asumistuelle ja työttömyysturvalle. Toimin sosiaaliturvaryhmän sihteerinä ja rakensin pohjaesitykset ryhmään, jota sitten neuvotteluiden aikana justeerattiin ja josta lopuksi päätettiin. Talousryhmä ei sanellut kaikkea vaan lisäsäästöjäkin löytyi esimerkiksi toimeentulotuesta, jota on tarkoitus viedä pohjoismaiselle linjalle. Lopulta toimeentulotuen säästöt tekivät mahdolliseksi neuvotteluille asetetun 6 miljardin sopeuttamistavoitteen saavuttamisen VM:n varmentamana.
Valtiontalouden kriisissä säästöjä pitää tehdä. Pyrimme Säätytalolla löytämään niitä säästöjä, jotka yksinkertaistavat sosiaaliturvaa ja edistävät yleistuen aikaansaamista Suomeen. Työttömyysturvan suojaosien ja lapsikorotuksen poisto toki edistivät säästötavoitteeseen pääsyä, mutta myös edistivät lineaarista mallia, jossa jokainen lisäeuro tuo ennakoidusti lisätuloja. Nyt näin ei aina ole.
Erityisen tärkeänä pidän sitä, että hallitus lähtee rakentamaan yleistukea, joka poistaa päällekkäisten tukien haun. Tällä hetkellä tuensaaja voi saada kolmea tai neljääkin tukea yhtä aikaa ja tukien hakeminen ja työnteko yhdessä on aika mahdotonta.
Sitä ei voi kiistää, etteikö hallitusohjelman sosiaaliturvaan koskevista muutoksista osu valtaosa pienituloisiin talouksiin. Valtiontalouden alijäämä on niin valtava, ettei nykyisen suuruisia etuja voi enää rahoittaa. Kannustinloukuista pitää päästä eroon, matalapalkkaisen työn kannattavuutta on lisättävä ja sosiaaliturvaa on yksinkertaistettava. Hallitusohjelma vie sosiaaliturvaa kohti yleispohjoismaalaista tasoa ja linjaa.”
Krista Kiuru: Hallituksen säästöt kohdistuvat suurelta osin vaikeassa tilanteessa oleviin pienituloisiin ihmisiin
”Hallitusohjelma leikkaa ja heikentää sosiaaliturvaa. Sen tavoitteena on säästää 1,5 miljardia euroa sosiaaliturvasta hallituskaudella. Leikkaukset kohdistuvat muun muassa asumistukeen, työttömyysturvaan, toimeentulotukeen ja indeksijäädytyksiin. Hallitusohjelman mukaan leikkauksilla pyritään kannustamaan työllistymiseen ja vähentämään riippuvuutta sosiaaliturvasta. Tosiasiassa leikkauksilla on päinvastainen vaikutus, ne vaikeuttavat ihmisten työllistymistä sekä lisäävät riippuvuutta toimeentulotuesta.
Sosiaaliturvaleikkauksissa on monia ongelmia. Ensinnäkin hallituksen säästöt ovat epäoikeudenmukaisia, ne kohdistuvat suurelta osin vaikeassa tilanteessa oleviin pienituloisiin ihmisiin. Leikkaukset lisäävät köyhyyttä ja huono-osaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön laskelmat leikkausten yhteisvaikutuksista osoittavat, että toimet kasautuvat jo ennestään vaikeassa asemassa oleviin pienituloisiin ja asettavat ihmiset kohtuuttoman vaikeisiin taloudellisiin tilanteisiin.
Perusteet leikkauksiin ovat osoittautuneet hatariksi, sillä ne eivät edistä työllisyyttä vaan nimenomaan heikentävät sitä. Leikkaukset vähentävät ihmisten ostovoimaa ja kulutusta, mikä hidastaa talouskasvua ja työpaikkojen syntymistä. Ne myös vähentävät ihmisten mahdollisuuksia kouluttautua, hakea töitä ja osallistua yhteiskuntaan. Hallitus ei myöskään ole arvioinut leikkausten vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksiin. Leikkaukset vaarantavat ihmisten oikeuden ihmisarvoiseen elämään, sosiaaliseen turvaan ja yhdenvertaisuuteen.
Signe Jauhiainen: Kelan tutkimuksessa seuraamme nyt, miten sosiaaliturvan muutokset vaikuttuvat ihmisiin
”Hallitusohjelmaan on kirjattu paljon sosiaaliturvaan liittyviä asioita, joista viime aikoina ovat nousseet julkiseen keskusteluun erityisesti säästöt. Ainakin näin ensivaiheessa hallitusohjelma näyttäisi vievän sosiaaliturvaa kohti leikkauksia.
Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että suurimmat muutokset kohdistuvat opiskelijoihin ja liittyvät asumistuen muutoksiin. Opiskelijat ovat lähtökohtaisesti pienituloisia, joten tämä näkyy heidän toimeentulossaan. Myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutokset vaikuttavat toimeentuloon. Leikkaukset vaikuttavat myös perusturvan saajiin, mutta toimeentulotuki lieventää vaikutuksia.
Näiden nyt tapetilla olevien asioiden lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu tälle hallituskaudelle paljon muutakin. Sosiaaliturvaa kehitetään kohti yleistuen mallia, maahanmuuttajien sosiaaliturvaan suunnitellaan muutoksia ja niin edelleen.
Kelan tutkimuksessa seuraamme nyt, miten kaikki nämä muutokset vaikuttuvat ihmisiin: miten esimerkiksi toimeentulotuen saajien määrä kehittyy tai erityisesti lapsiperheiden ja opiskelijoiden tilanne muuttuu.”
Jos perusturva säilyy samana, niin nää säästöthän ei säästä mitään.
Sitten haet kiitä vain eri nimillä mutta samaa verorahaa ne silti on.
Kun sitä EU:ta aina kuunnellaan, niin Suomihan on saanut paljon huomautuksia EU:lta että perusturva on liian pieni.
Ja hintatasoon nähden se onkin, mutta suomalaiset monessa sukupolvessa maksanut korkeita veroja ja tehnyt uhrauksia tämän maan eteen, niin se pitäisi kuulua vain suomalaisille.
Ja vielä lisäys että suomalainen on eri asia kuin Suomen kansalainen, sen kansalaisuuden kun saa helpommin kuin kirjastokortin.
Säästyö5t pi6täisi ensin kohdistaa turhiin kuluihin, kuten ylisuureen virkamieskoneistoon, jonka voisi puolittaa, minkä jälkeen se olisi vain kohtuuttoman suuri. Lisäksi täysin hyödyttömät kehitysavut, joista on vastaanpottaville enemmän haittaa kuin hyötyä, olisi syytä lopettaa. ”Maahanmuuttajien” kerääminen elätettäväksi lopetettava ja loisivat maahanmuuttajat palautettava kotimaihinsa. Jo näissä esimerkeissä säästyisi se haluttu kuusi miljardia joka vuosi.