Tiistaina sähkön markkinahinta nousi koviin lukemiin, kun varttihinta oli yli 82 senttiä kilowattitunnilta. Kylmä sää Suomessa ja muualla Euroopassa on lisännyt lämmitystarvetta ja nostanut sähkönkulutusta. Samalla tuulivoiman tuotanto on junnannut minimissä tuulettomien säiden ja tuulivoimaloiden siipien jäätymisen vuoksi. Tilanteen paraneminen vaatisi joko voimakkaan lauhtumisen, joka sulattaisi jäät, tai voimakkaita tuulia, jotka pudottaisivat jäitä mekaanisesti.
Poikkeuksellisen jäätämisen taustalla ovat tammikuun puolivälissä Suomeen osuneet sopivan lauhat ja kosteat ilmavirtaukset.
Jäätäminen olisi ehkäistävissä
Ilmatieteen laitoksen meteorologi Paavo Korpela kertoi T&T:lle, että sään voimakas lauhtuminen voi sulattaa jäät tuulivoimalan turbiinista ja siivistä. Tällä kertaa lauhtuminen oli kuitenkin heikohkoa, eikä yltänyt turbiinien korkeudelle, jolloin vaikutus oli päinvastainen.
– Sopivan lauha ilmavirtaus ja siihen liittyvät runsas kosteus, pilvisyys ja sateet voivat turbiinien korkeudella aiheuttaa voimakasta jäätämistä.
– Vaikka maanpinnalla lämpötila kohoaisi nollan yläpuolelle, turbiinien korkeudessa – 150 metrissä – lämpötila voi pysyä edelleen pakkasella. Etenkin jäätävät tihku- ja vesisateet aiheuttavat voimakasta ja nopeaa jään kertymistä siipiin. Näin kävi tammikuun puolivälissä.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin yksikön päällikkö Maarit Uusitalon mukaan jäätäminen ei ole uusi juttu.
– Sitä on tapahtunut aiempinakin vuosina, mutten muista, että olisi ollut näin laajassa mittakaavassa, Uusitalo sanoo tuulivoimaloiden siipien jäätymisestä.
Tuulivoimaloiden jäätämistä olisi mahdollista ehkäistä lapojen lämmittämisellä, mutta Suomessa lämmitysjärjestelmiä ei käytetä laajasti.
Hintapiikit pahenemassa
Tuoreiden ennusteiden mukaan pakkaset jatkuvat, eikä voimaloiden jäätämisongelma ole ratkeamassa nopeasti.
IL: Kaupunkienergiayhtiöitä edustavan Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja Eero Haapalehto varoittaa, että sähkön hinnassa on näköpiirissä nykyistä kovempia hintapiikkejä. Taustalla on sähkön ja lämmön yhteistuotannon ahdinko.
– Sähkön hintapiikit syntyvät tilanteissa, joissa kylmä sää ja heikko tuulivoimatuotanto osuvat samaan aikaan korkean kulutuksen kanssa. Kyse ei ole yksittäisestä häiriöstä, vaan sähköjärjestelmän rakenteellisesta tehotilanteesta, Haapalehto arvioi järjestön tiedotteessa.
Haapalehdon mukaan hintapiikit tulevat voimistumaan, jos yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto eli niin kutsuttu CHP-tuotanto vähenee ennusteiden mukaisesti. CHP-tuotannolla tarkoitetaan energiatehokasta yhteistuotantoa, jossa polttoaineesta tuotetaan samalla sähköä ja hyötylämpöä, kuten kaukolämpöä.
Energiakaupungit on jo aikaisemmin kritisoinut kehitystä, jossa CHP-tuotanto vähenee. Taustalla on se, että edullisen tuulisähkön myötä CHP-tuotannon kannattavuus on heikentynyt.
– Päästökauppa ja energiapolitiikan linja ovat ohjanneet meitä kohti vaihtelevien hintojen markkinaa. Sähkön kulutuskysyntä ei kuitenkaan vaikuta joustavan siinä määrin, että se paikkaisi tehovajetta tai kohtuullistaisi isoja hintapiikkejä. Käytännön seurauksena on, että sähkön hintahuiput tulevat jo lähivuosina vastaavissa sääoloissa kaksinkertaistumaan, mikäli nykyisiin CHP-tuotantolaitoksiin ei toteuteta käyttöiän pidennyksiä, Haapalehto arvioi.
Haapalehto on huolissaan, että puun poltosta irtaudutaan ja kaukolämmön tuotantoa korvattaan tuulivoimaa hyödyntävillä sähkökattiloilla. Haapalehdon mukaan keskustelussa ei ole huomioitu, että tuulettomalla säällä sähköjärjestelmä ajautuisi tällöin ”herkästi tehopulaan”.
– Tuulisten hetkien sähkökattilatuotanto korvaa kyllä puun polttoon perustuvaa lämmöntuotantoa. On kuitenkin tunnistettava, että se poistaa järjestelmästä sähkön tuotantokapasiteettia ja lisää sähkön kulutusta. Tällaisina kylminä ja tuulettomina päivinä varastoitavissa oleva puuenergia pitää sähköjärjestelmää pystyssä. Muuta vastaavan säätökyvyn omaavaa fossiilitonta teknologiaa meillä ei ole, Haapalehto sanoo.
Haapalehdon mukaan puun merkitys energiantuotannossa on huoltovarmuuden kannalta korostunut. Hän vaatii tämän huomioimista veroratkaisuja ja sääntelyä valmisteltaessa.
