Talouspolitiikan arviointineuvoston juuri esittämät eläkeleikkaukset osuisivat eniten pienituloisten työeläkkeisiin. Käytännössä neuvosto esittää uuden eläkeuudistuksen käynnistämistä tilanteessa, jossa edellinen uudistus ei ole vielä ehtinyt eduskuntaan.
Talouspolitiikan arviointineuvosto käynnisti jälleen keskustelun mahdollisista eläkeleikkauksista, kun se kritisoi tuoretta eläkeuudistusta riittämättömäksi ja esitti lisätoimia.
Työeläkevakuutusyhtiö Varman yhteiskuntasuhdepäällikkö Sampo Varjonen käy kirjoituksessaan läpi neuvoston ehdotuksia ja niiden kohdentumista eläkkeensaajiin.
Varjonen kirjoittaa, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan ajalta eläkettä on karttunut eniten niille, joilla on työurallaan useita lomautus- ja työttömyysjaksoja.
– Tarkempaa vaikutusarviota ei ole ollut saatavilla, mutta lienee turvallista olettaa, että tässä ryhmässä työeläkkeetkin ovat verrattain pieniä. Tämän talouspolitiikan arviointineuvostokin myöntää.
Arviointineuvoston mukaan tutkinnoista karttuvat eläkkeet kohdentuvat ’pikemminkin hyvätuloisille ihmisille’. Varjosen mielestä tämä on osatotuus.
– Euromääräisesti mitattuna väite pitää paikkansa, mutta eläkettä kartuttavia tutkintoja on suoritettuna kaikissa tuloluokissa. Niinpä tutkinnosta karttuvan eläkkeen suhteellinen osuus työeläkkeestä tulee olemaan suurempi nimenomaan pienituloisilla eläkeläisillä.
Vastikään 10 vuoteen rajatun leskeneläkkeen leikkaamista neuvosto perustelee sillä, että naisten osallistumisaste työelämässä on samalla tasolla kuin miestenkin.
– Toisaalta lesken oma työeläketurva pienentää tämän saamaa leskeneläkettä: pitkän työuran tehneellä leskellä leskeneläkekin jää siis pienemmäksi. Etuus kohdentuu etenkin niille leskille, joiden oma eläkekarttuma on pieni suhteessa kuolleen puolison eläkkeeseen, Varjonen toteaa.
Varjosen mukaan melko suurella todennäköisyydellä voidaan todeta, että kaikki kolme arviointineuvoston esittämää leikkausta tekisivät suhteellisesti suurimman loven pienituloisten työeläkkeisiin.
– Tämä tarkoittaisi, että valtion rahoittamat kansaneläke ja takuueläke korvaisivat osan menetetystä tulosta. Tällä hetkellä yksinasuva lakkaa saamasta kansaneläkettä vasta reilun 1600 euron eläketuloilla; niinpä peräti kolmasosa Suomen eläkkeensaajista saa ainakin jonkin verran kansaneläkettä. Maksussa oleviin ja jo karttuneisiin eläkkeisiin ei kajottaisi, eli vaikutus näkyisi vuosien mittaan sitä mukaa, kun pienemmän eläkekarttuman saaneita jäisi eläkkeelle.
Varjosen mukaan on siis hyvä tiedostaa, että ehdotuksilla vastuuta eläkeläisten toimeentulosta siirrettäisiin työeläkejärjestelmästä valtiolle.
Edellinen uudistus ei ole vielä ehtinyt eduskuntaan
Varjonen huomauttaa, että käytännössä neuvosto esittää uuden eläkeuudistuksen käynnistämistä tilanteessa, jossa edellinen uudistus ei ole vielä ehtinyt eduskuntaan.
– Eläkejärjestelmää ja eläkkeiden riittävyyttä kohtaan koetun luottamuksen kannalta voisi olla eduksi, jos yhden uudistuksen vaikutuksia ehdittäisiin seurata hetki ennen seuraavaa.
Orpon hallitus on painottanut, että se ei aio kajota eläkkeisiin tässä vaiheessa. Varjosen mukaan keskustelu epäilemättä kuitenkin jatkuu, kun tuoretta eläkeuudistusta käsitellään keväällä eduskunnassa ja seuraavat vaalit ovat kulman takana.
