Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen linjaamia energian hinnan nousun kompensaatioita työmatkavähennyksessä positiivisina pikapaikkauksina ajankohtaisessa tilanteessa.
– Autojen kilometrikohtaisen vähennyksen korottaminen ja vähennyksen enimmäismäärän nostaminen vuonna 2022 helpottavat monen autoa työssäkäyntiin tarvitsevan matkakustannuksia.
Samalla kuitenkin suuri osa työssäkäyvien kasvaneista kustannuksista jää kokonaan kompensoimatta vähennyksen tiukkojen rajausten ja korkean omavastuun takia. Työmatkavähennyksen omavastuu on 750 euroa. Suurin osa suomalaisista palkansaajista ei saa työmatkavähennystä lainkaan.
Suomalaisen tuloverotuksen huolellisesti vaalittu yleinen periaate on verottaa vain tuloa, josta on ensin vähennetty sen hankinnasta aiheutuvat kustannukset.
– Nykyinen työmatkakustannusten korkea omavastuu on kyseenalainen poikkeama työssäkäynnin kustannusten täysimääräisen vähentämisen periaatteesta, toteaa Lehtinen.
Vastaavia ongelmia liittyy myös erikseen myönnettävään tulonhankkimisvähennykseen, jonka vakio-osa nielee suuren osan todellisista kustannuksista. Etätyön yleistyminen on entisestään korostanut sekä nykyisen työmatkavähennyksen että tulonhankkimisvähennyksen puutteita ja synnyttänyt uusia väliinputoajaryhmiä.
– Puolet ajasta etätöissä työskentelevän työmatkakulut hupenevat helposti työmatkavähennyksen omavastuuseen. Samalla leikattu työhuonevähennys voi upota tulonhankkimisvähennyksen vakio-osaan, Lehtinen havainnollistaa.
– Kansa on siirtymässä laajasti hybridityöhön, mutta vähennysjärjestelmä on jäänyt pahasti ajasta jälkeen.
Tulonhankkimisesta aiheutuvien kustannusten vähentäminen kaipaakin pikaista peruskorjausta, joka on näillä näkymin jäämässä tuleville vaalikausille.
– Viimeistään seuraavan hallituksen on korjattava työmatkavähennys ja tulonhankkimisvähennys oikeudenmukaisiksi ja tasapuolisiksi nykymaailmassa.
Kommentoin jo aiheeseen, koska järjestelmä on järjetön. Suomen talouspolitiikka on korottanut hinnat EUn huipulle ja korkeita hintoja kompensoidaan tukipolitiikalla. ”Hölmölänväki on kunnon kansaa, joka hyvistä aikeista huolimatta yleensä kompastuu omiin touhuihinsa.”
Suomen bruttokansantuote on vielä korkea, mutta hintatason korkeudesta johtuen suomalaiset ovat köyhää väkeä omassa maassaan EUn keskitason rajalla. Korkea hinta-taso vaatii korkeita palkkoja, mikä alentaa kilpailukykyä. Bruttokansantuotteeseen nähden Suomen vientikauppa on Kreikan tasolla. Se meidän oloissa johtaa vuoden 1915 kaltaiseen tilanteeseen, jolloin Suomen suuriruhtinaskunta oli Euroopan köyhin valtio.
Harmi vain, että suunnitellut vähennykset hyödyttävät vain työssäolevia, eläkeläiset jne jäävät tyystin ilman etuja…