Espanjalaiset viljelijäjärjestöt ilmoittivat aikovansa lähteä kaduille helmikuussa ilmaistakseen tyytymättömyytensä tiukkaan EU:n sääntelyyn ja hallituksen tuen puutteeseen.
Levottomuudet heijastavat meneillään olevia mielenosoituksia eri puolilla Eurooppaa.
Espanjan merkittävimmät maatalousjärjestöt, kuten Asaja, COAG ja UPA, ovat samaa mieltä kuin muiden Euroopan maiden maatalousjärjestöt. Ne väittävät, että Brysselin asettamat ympäristösäännökset heikentävät maatalousyritysten kannattavuutta ja nostavat elintarvikkeiden hintoja.
Sääntelyyn liittyvien haasteiden lisäksi Etelä-Espanjan ankara kuivuus on vaikuttanut viljelijöihin kielteisesti ja vähentänyt riisin ja oliivien kaltaisten viljelykasvien tuotantoa kahden viime vuoden aikana.
”Liikkeelle lähdetään mahdollisimman pian”, sanoi radiohaastattelussa Pedro Barato, noin 200 000 maanviljelijää ja karjankasvattajaa edustavan espanjalaisen Asaja-yhdistyksen puheenjohtaja.
Mielenosoitukset on tarkoitus järjestää tulevina viikkoina, kuten järjestöjen yhteisessä julkilausumassa todetaan. Asajan jäsenten on määrä kokoontua 1. helmikuuta tekemään tarvittavat valmistelut.
Naapurimaassa Portugalissa pieniä ja keskisuuria maatiloja edustava kansallinen maatalousliitto aikoo myös järjestää mielenosoituksia, hitaita marsseja ja muita mielenosoituksia, vaikka tarkempia päivämääriä ei ole vielä päätetty.
Samaan aikaan kiihtyneet mielenosoitukset Ranskassa ovat häirinneet tavaroiden, kuten hedelmien, vihannesten ja muiden hyödykkeiden, liikkumista, mikä on aiheuttanut haasteita noin 20 000 espanjalaiselle kuorma-autolle, jotka ylittävät rajan päivittäin. Espanjan kuljetusalan järjestö Fenadismer arvioi, että nämä tukokset aiheuttavat päivittäin 10 miljoonan euron (10,84 miljoonan dollarin) tappiot espanjalaisille yrityksille.
Espanjalaiset maanviljelijät väittävät lisäksi, että heillä on vaikeuksia kilpailla EU:n ulkopuolisista maista tuotujen halvempien tuotteiden kanssa.
Espanjalaiset maatalousjärjestöt aikovat muun muassa vaatia, että Bryssel keskeyttää neuvottelut Mercosur-kaupparyhmän kanssa sekä kauppasopimukset Chilen, Kenian, Meksikon, Intian ja Australian kanssa.
Vaikka Espanja kunnioittaa maanviljelijöiden oikeutta protestoida rajan molemmin puolin, hallituslähde totesi, että espanjalaisilla maanviljelijöillä on erilaiset haasteet kuin ranskalaisilla maanviljelijöillä.
Samanlaisia protesteja on ollut myös Belgiassa, Saksassa, Puolassa ja Romaniassa.
Lähde: Big News Network
Protektionismi Euroopan ulkopuolisten tuottajamaiden kauppa-sopimuksia vastaan tulisi olla itsestäänselvä asia, mutta EU nyt on mitä on.
Katastrofihan se olisi, jos joku päivä ei kaupasta enää saisikaan soijarouhetta ja chia-siemeniä, ja banaaninkin sijaan pitäisi tyytyä kotimaiseen omenaan, jossa olisi vieläpä tumma läiskä. (Sarkasmia on hankala olla viljelemättä näinä päivinä.)
Kuinka kauan menee siihen aikaa, että ydinpommeilla, sodalla ja kaupan esteiden asettamisella (joita kutsutaan «kaupan esteiden poistamiseksi») tuhotaan maatalous totaalisesti
… ja kuinka kauan siihen, että metsä raivataan takaisin pelloksi aluksi kaskeamalla ja siitä pikkuhiljaa «tekniikan kehityksen» myötä palautetaan maa takaisin viljelykäyttöön.
Ei maailmasta ole ruoka loppumassa — vaan tieto ja taito kuinka sitä tuotetaan järkevästi ja enemmän eikä tietoa tai älyä voi rahalla ostaa.
Jopa afrikan sarvessa pystyisi viljelemään ja tekemään pelloille kastelujärjestelmän. Mutta kun eivät osaa edes vessaa tehdä. Osoittaa hyvin että kaikki ihmisryhmät ei omaa kehittyneen ajattelun omaamista vaikka sitä kokeillaan väittää että kaikki maapallon ihmiset on samanlaisia.