Tammikuun lopulla valiokuntien käsittelyä odottamassa oli yhteensä kymmenen kansalaisaloitetta. Kansalaisaloitteet raukeavat vaalikauden päättyessä, jos niitä ei ole ehditty käsitellä. Aikaa on huhtikuuhun 2027.
Viime aikoina eduskuntaan on edennyt useita kansalaisaloitteita, mutta niiden kohtalo saattaa olla aloitteen tekijöiden kannalta kurja.
Vendin omaisten aloite saanut tukea yhteiskunnan eri laidoilta – ei tarvetta räjäyttää isoa lainsäädäntöä auki
Eduskuntaan jätetyt kansalaisaloitteet raukeavat vaalikauden päättyessä, jos niitä ei ole ehditty käsitellä. Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2027, eli vaalikautta on jäljellä reilu vuosi.
Eduskunnalle on myös näillä näkymin vielä etenemässä uusia aloitteita. Yksi niistä on Valkeakoskella murhatun Vendin omaisten aloite, joka vaatii henkirikosten uhrien läheisille maksettavien kärsimyskorvausten siirtämistä valtion vastuulle. Valtio perisi korvaukset myöhemmin rikoksentekijältä.
Vendin täti Saara Salminen sanoo Helsingin Sanomille, että aikataulu on tiukka, mutta toivoo aloitteen ehtivän käsittelyyn tällä hallituskaudella.
”Ajattelen itse sillä tavalla, että tässä on loppujen lopuksi kyse sinänsä aika pienestä asiasta, eikä ole tarvetta räjäyttää mitään isoa lainsäädäntöä uusiksi”, sanoo Salminen ja kertoo aloitteen saaneen tukea yhteiskunnan eri laidoilta.
Monella on Salmisen kokemukseen mukaan ollut se käsitys, että omaiset saisivat korvauksensa. Näin ennen olikin: ennen vuotta 2006 korvaukset henkisistä kärsimyksistä on maksanut valtio.
Salminen pitää kohtuuttomana, että omaiset eivät välttämättä saa kärsimyskorvauksia, jos tuomittu on varaton.
”Olen itse turvannut ajatukseen, että jos tämä ei tällä erää johda lakimuutokseen, niin ainakin asia on tuotu näkyväksi.”
Kansalaisaloitteet tärkeysjärjestyksessä vasta kahdeksantena
Laki kansalaisaloitteista tuli voimaan vuonna 2012.
Vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on lain mukaan oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Kyse voi olla joko valmiista lakiehdotuksesta tai – yleisemmin – ehdotuksesta ryhtyä lainvalmisteluun.
Jos aloite saa puolen vuoden määräajassa tarvittavat allekirjoitukset, sen käsittely alkaa eduskunnassa lähetekeskustelulla täysistunnossa.
Keskustelun lopuksi eduskunta päättää, mihin valiokuntaan aloite lähetetään käsiteltäväksi.
Tammikuun lopulla valiokuntien käsittelyssä oli yhteensä kymmenen kansalaisaloitetta. Ne koskevat muun muassa Elokapinan lakkauttamista, eutanasiaa, poliittisten lakkojen kieltämistä ja kiinalaisverkkokauppojen ”krääsän” suitsimista.
Valiokuntakäsittelyssä voi käytännössä mennä helposti kuukausia. Yksittäisen aloitteen käsittelyaikaan vaikuttavat muun muassa asiantuntijoiden kuulemiset ja valiokunnan muut kiireet.
Valiokuntien oppaassa ohjataan, että yleensä ensin käsitellään muun muassa ministerin tai hallituksen luottamusta koskevat asiat, hallituksen lakiesitykset tai EU-asiat, ja vasta kahdeksantena käsittelyjärjestyksessä tulevat kansalaisaloitteet. Tämä voi selittää sitä, että vaalikauden alkupuolella hallituksen lakiesitykset ajavat kansalaisaloitteiden ohi.
Valiokunta voi myös jättää kansalaisaloitteen pöydälle ja todeta, että aloite ei saa valiokunnan tukea. Tällöin aloitteen enemmästä käsittelystä valiokunnassa luovutaan.
Aina edes hyväksytty aloite ei etene lainsäädäntöön. Eduskunta hyväksyi eheytyshoitojen kieltämistä vaativan aloitteen viime vuoden maaliskuussa, mutta oikeusministeri Leena Meri (ps) totesi pian päätöksen jälkeen, että eheytyshoitojen kielto ei tällä hallituskaudella etene lainsäädäntöön. Meri perusteli kantaansa ministeriön resurssipulalla ja hallituskumppaneiden erimielisyydellä.
Kansalaisaloitepalvelussa on tällä hetkellä vielä käynnissä olevia kannatusilmoituksia, jotka ovat jo saaneet yli 50 000 kannatusilmoituksia. Niissä vaaditaan seksuaalirikostuomioiden tiukentamista, päihdehoidon uudistamista, ultraprosessoimattoman ja lisäaineettoman ruuan turvaamista kouluissa ja varhaiskavatuksessa sekä sähkön siirtohinnan kohtuullistamista.
Kansalaisaloitepalvelusta voi lukea lisää kansalaisaloite.fi
