Itä-Suomen poliisilaitos on johtanut keväästä 2024 alkaen laajaa rikostutkintakokonaisuutta. Esitutkinnassa on yhteensä yli kolmesataa epäiltyä rikosta, joita on tutkittu nimikkeillä petos, törkeää petos, rahanpesu sekä törkeä rahanpesu. Rikokset liittyvät huijauspuheluihin.
Poliisi epäilee rikoksista järjestäytynyttä, kansainvälistä rikollisryhmää. Poliisilla on tällä hetkellä 28 epäiltyä, joista suurin osa on Ruotsin ja Suomen kansalaisia. Pääepäiltynä on 19 henkilöä, jotka ovat iältään nuoria, noin 25–40-vuotiaita. Esitutkinnan perusteella he ovat toimineet merkittävissä rooleissa epäillyssä, järjestäytyneessä rikollisryhmässä.
Lisäksi poliisi on paljastanut 327 epäiltyä, suomalaista rahanpesijää, joiden esitutkintakokonaisuudet toimitetaan syyteharkintaan ympäri Suomea.
Poliisi on käyttänyt esitutkinnan aikana merkittävästi pakkokeinoja ja salaisia pakkokeinoja. 15 epäiltyä henkilöä on ollut vangittuna käräjäoikeuden päätöksin. Osa pääepäillyistä on edelleen pakkokeinojen kohteena.
Poliisi on takavarikoinut merkittävän määrän äänitallenteita esitutkinnan aikana. Äänitallenteiden avulla poliisi on estänyt huomattavan määrän rikoksia.
Kokonaisuus on ollut yhteiskunnallisesti merkittävä sen epäiltyjen ja uhrien määrän, rikoshyödyn sekä kansainvälisyyden takia.
Ensimmäinen esitutkintapöytäkirja on toimitettu syyttäjälle. Esitutkintakokonaisuus on päätetty pilkkoa osiin, jotta se olisi helpommin hallittavissa esitutkinnassa sekä rikosprosessin jatkovaiheissa. Poliisin esitutkinta tapauksessa jatkuu, sillä poliisin tietojen mukaan petosten taustalla olevan rikollisryhmän toiminta jatkuu edelleen.
Uhreina paljon ikäihmisiä
Nyt syyttäjälle menneessä esitutkintakokonaisuudessa uhreina on ollut 220 suomalaista, joilta on viety yhteensä ainakin 2,8 miljoonaa euroa, ja jopa 4,16 miljoonaa euroa on ollut rikollisille alttiina vietäväksi. Poliisi on pystynyt palauttamaan uhreille 870 000 euroa yhteistyössä pankkien kanssa. Poliisin tiedossa on, että rikollisorganisaation tekemien rikosten riskivahinko on kaiken kaikkiaan jo yli 10 miljoonaa euroa.
Useimmat uhreista ovat eläkkeellä olevia suomalaisia, jotka ovat menettäneet huijauksessa elinikäiset säästönsä. Huijarit ovat myös ottaneet uhrien nimissä, pikapäätöksellä myönnettäviä, pankkien vakuudettomia lainoja uhrien pankkitunnuksilla. Luottokorteilla on tehty verkko-ostoksia, ja luottokorttitilin varat on siirretty huijareiden haltuun.
Epäillyt rikokset ovat noudattaneet selkeää kaavaa
Kaikissa rikoksissa näkyy yksinkertainen ja selkeä kaava. Pankin tai rahoituslaitoksen virkahenkilönä esiintyvä huijari on saanut uhrin uskomaan, että hänen nimissään on jätetty laina- tai rahoitushakemuksia. Kun uhri on ilmoittanut, ettei hän ole tehnyt tällaisia asioita, virkailijana esiintynyt henkilö on kertonut aloittavansa hakemusten peruuttamisen.
Todellisuudessa tilillä olleita varoja on alettu siirtää rikollisten hallinnoimille tileille. Tilisiirtoja varten uhri on saatu luovuttamaan huijarille pankkitunnuksensa ja kirjautumisvarmenteensa sekä hyväksymään tilisiirrot.
Tilisiirrot on tehty pääosin suomalaisille bulvaanitileille, joista rahat on nostettu käteiseksi tai niillä on ostettu matkapuhelimia, jotka on myyty eteen päin. Lopulta pesty rikoshyöty on saatu siirrettyä Suomen rajojen ulkopuolelle. Poliisin tiedossa on, että rikoshyötyä on muunnettu myös kryptovaluutoiksi.
Toiminta on ollut hyvin suunnitelmallista
Epäillyt ovat toimineet ammattimaisesti ja perustaneet organisaation rikosten tehtailua varten. Jokaisella on ollut toiminnassa oma selkeä roolinsa, joista on yhdessä muodostunut laaja rikoskokonaisuus ja organisaatio.
Rikollisryhmällä on ollut soittokeskukset Espanjassa, Marokossa, Irlannissa ja Ruotsissa, eli huijauspuheluja on soitettu sieltä keskitetysti. Myös Kuopioon on yritetty perustaa soittokeskusta.
Poliisin tiedossa on, että organisaatiossa eri rooleja ovat olleet muun muassa puhelujen soittaja, rahojen siirtäjä, bulvaanitilien hankkija ja vartija sekä bulvaanit eli rahanpesijät. Rahanpesusta epäiltyjä tutkitaan omina rikosasioinaan epäiltyjen asuinpaikkakunnilla. Rahanpesusta epäillään yhteensä 327 henkilöä Suomessa.
Rikosten suunnitelmallisuudesta ja rikollisten järjestäytymisestä kertovat myös se, että rikollisryhmä on tuottanut huijauspuheluja varten mm. käsikirjoituksia.
Epäillyillä on ollut käytössään soittolistoja, joita poliisi on saanut haltuunsa. Haltuun saaduilla listoilla on ollut noin 32 000 henkilön nimet ja puhelinnumerot. Poliisi epäilee, että rikolliset ovat suodattaneet yhteystietolistoista erityisesti nimiä, jotka viittaavat ikääntyneihin henkilöihin. Poliisi epäilee, että epäillyt ovat keränneet yhteystietoja muun muassa julkisista lähteistä.
Poliisi varoitti heinäkuussa ja lokakuussa 2024 kohdennetusti tekstiviestillä yhteensä 32 000 soittolistalla ollutta suomalaista sekä tiedotti asiasta julkisuuteen.
Poliisi varoittaa verkkohuijausten yleisyydestä
Poliisi muistuttaa, että uusia huijaustapoja syntyy koko ajan lisää. Ole valppaana, huijauksen uhriksi voi joutua kuka tahansa. Älä anna koskaan henkilötietojasi tai pankkitunnuksiasi kenellekään, etenkään puhelimitse tai verkossa.
Älä klikkaa sähköpostissa tai tekstiviesteissä olevia linkkejä. Kirjaudu palveluihin vain kirjoittamalla tarkka verkko-osoite selaimeen. Voit myös sopia pankkisi kanssa ennalta ehkäisevistä toimista, kuten tilisiirtorajoista pankkitileillesi.
Jos epäilet, että rikolliset ovat saaneet verkkopankkitunnuksesi haltuunsa, tai huomaat verkkopankissasi sinne kuulumattomia saapuneita tai lähteviä maksuja: 1) Ota välittömästi yhteys pankkiisi, 2) Tee rikosilmoitus poliisille. Rikosilmoituksen voi tehdä sähköisesti osoitteessa poliisi.fi tai asioimalla poliisiasemalla.
