Digitaalinen euro ei korvaa käteistä – se täydentää sitä, vakuuttaa Euroopan keskuspankki (EKP). Kritiikkiä kuitenkin satelee: onko kyseessä maksuväline vai valvontatyökalu?
Euroopan keskuspankki (EKP) on ilmoittanut siirtyvänsä digitaalisen euron kehityksessä uuteen vaiheeseen. Marraskuussa 2023 käynnistetty valmisteluvaihe on saatu päätökseen, ja nyt keskuspankki ryhtyy rakentamaan teknistä perustaa mahdolliselle digieuron käyttöönotolle. Lopullinen päätös valuutan liikkeeseenlaskusta riippuu EU:n lainsäädäntöprosessin etenemisestä.
EKP:n mukaan digitaalinen euro on suunniteltu säilyttämään käteisen keskeiset edut – yksinkertaisuus, yksityisyys ja saatavuus – mutta siirtämään ne sähköisten maksujen maailmaan. Tavoitteena on myös vahvistaa Euroopan rahapoliittista itsemääräämisoikeutta ja edistää maksuliikenteen innovaatioita.
Pilottihanke käynnistymässä – kustannukset miljardiluokkaa
Mikäli EU:n lainsäätäjät hyväksyvät digieuroa koskevan asetuksen vuonna 2026, EKP arvioi voivansa käynnistää pilottihankkeen jo vuonna 2027. Ensimmäinen mahdollinen liikkeeseenlasku tapahtuisi aikaisintaan vuonna 2029.
EKP:n mukaan hankkeen kehityskustannukset nousevat arviolta 1,3 miljardiin euroon vuoteen 2029 mennessä. Vuotuiset toimintamenot puolestaan arvioidaan noin 320 miljoonaksi euroksi. Näistä kustannuksista vastaa eurojärjestelmä.
Kolme painopistealuetta ja laaja sidosryhmäyhteistyö
Uudessa vaiheessa EKP keskittyy kolmeen pääalueeseen: teknisen infrastruktuurin rakentamiseen, yhteistyöhön maksupalveluntarjoajien, kauppiaiden ja kuluttajien kanssa sekä lainsäädäntöprosessin tukemiseen. Lisäksi jatketaan käyttäjä- ja markkinatutkimuksia, joiden avulla pyritään varmistamaan digieuron toimivuus ja hyväksyttävyys.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde korostaa, että ”tavoitteena on tehdä eurokäteisestä tulevaisuuden tarpeisiin sopiva maksuväline. Hänen mukaansa digitaalinen keskuspankkiraha ei korvaa käteistä, vaan täydentää sitä”.
EKP:n toinen johtaja Piero Cipollone puolestaan painottaa Euroopan maksuympäristön häiriönsietokyvyn vahvistamista. Hän näkee digieuron kehityksen osana laajempaa pyrkimystä parantaa keskuspankkien kykyä valvoa maksutapahtumia tehokkaammin.
Kritiikkiä valvontamahdollisuuksista
Vaikka EKP vakuuttaa digieuron säilyttävän yksityisyyden, kriitikot ovat varoittaneet sen mahdollisista vaikutuksista yksilönvapauteen ja valvontayhteiskunnan laajenemiseen. Keskuspankin kasvava rooli maksuliikenteessä herättää huolta siitä, kuinka pitkälle viranomaiset voivat tulevaisuudessa seurata kansalaisten rahankäyttöä.
Lopullinen päätös digieuron käyttöönotosta tehdään vasta, kun EU:n lainsäätäjät ovat hyväksyneet asiaa koskevan asetuksen. Siihen saakka hanke etenee teknisen ja poliittisen valmistelun tasolla.
Lähde: Junge Freiheit
