Kuntaliiton selvityksen mukaan maahanmuutto tukee seutukaupunkien väestökehitystä, mutta hyödyt jäävät lyhytaikaisiksi. Vieraskieliset muuttavat nopeasti pois, erityisesti pääkaupunkiseudulle.
Suomen Kuntaliiton tilaaman tuoreen selvityksen mukaan maahanmuutto tukee seutukaupunkien väestökehitystä, mutta sen hyödyt jäävät rajallisiksi. Merkittävä osa ulkomailta saadusta muuttovoitosta menetetään, kun vieraskieliset muuttavat edelleen Suomen sisällä, erityisesti pääkaupunkiseudulle.
Selvitys tarkasteli 57 seutukaupungin maahanmuuttoa ja vieraskielisten sisäistä muuttoliikettä vuosina 2010–2024. Seutukaupungit ovat alueidensa taloudellisia keskuksia, mutta eivät maakuntakeskuksia. Ne muodostavat kuntarakenteen perustan ja ovat keskeisiä alueellisen kehityksen kannalta.
Muuttovoitto valuu pääkaupunkiseudulle
Selvityksen mukaan noin puolet seutukaupungeista menettää vähintään kolmanneksen ulkomailta saaduista muuttovoitoista maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Erityisesti vieraskieliset muuttavat pois seutukaupungeista huomattavasti todennäköisemmin kuin kotimaisia kieliä puhuvat.
”Seutukaupungeissa asuvilla vieraskielisillä on noin kuusinkertainen alttius muuttaa pääkaupunkiseudulle kotimaisiin kieliryhmiin verrattuna. Vieraskielisten muuttoalttius pois seutukaupungeista on jopa 74 % korkeampi kuin kotimaisilla kieliryhmillä, vaikka ikärakenteen vaikutus on poistettu”, selvityksessä todetaan.
Yli puolet kaikista Suomen sisällä tapahtuvista vieraskielisten muutoista suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Vastaavasti vain 7 % maan sisällä muuttavista vieraskielisistä asettuu seutukaupunkeihin. Tämä kertoo seutukaupunkien heikosta vetovoimasta vieraskielisten keskuudessa.
”Vaikka maahanmuutto edistää seutukaupunkien väestökehitystä, sen hyödyt jäävät pieniksi seutukaupunkien heikon maan sisäisen veto- ja pitovoiman vuoksi”, toteaa Kuntaliiton projektipäällikkö Maija Niskavirta.
Työmarkkinat ratkaisevassa roolissa
Selvityksen mukaan seutukaupungit houkuttelevat erityisesti suorittavan työn tekijöitä. Ulkomailta muuttaneiden työntekijöiden yleisimmät ammattialat vuosina 2010–2023 olivat maatalous, prosessi- ja kuljetusala, palvelut ja myynti sekä rakennusala.
Asiantuntijoita muuttaa seutukaupunkeihin vain vähän ja lähes puolet heistä muuttaa myöhemmin pois.
”Kaupunkien pitovoima riippuu vahvasti kaupunkien työllistymismahdollisuuksista, mikä korostuu etenkin vieraskielisten kohdalla”, Niskavirta jatkaa.
Alueellisia eroja muuttoliikkeessä
Eniten maahanmuutosta hyötyvät seutukaupungit, joissa vieraskielisten määrä on jo aiemmin ollut merkittävä tai jotka sijaitsevat lähellä suuria kaupunkeja. Länsi- ja Etelä-Suomen seutukaupungit sekä vastaanottokeskuskunnat ovat saaneet suurinta muuttovoittoa. Kuitenkin vastaanottokeskuskunnissa maahanmuuton vaikutus väestökehitykseen jää vähäiseksi, koska maan sisäinen muuttoliike on niissä erittäin vilkasta.
Maan sisäisessä muuttoliikkeessä muuttovoittoa ovat saaneet erityisesti suurten kaupunkien läheisyydessä sijaitsevat Lohja ja Paimio. Myös Ikaalinen, Loimaa, Parainen ja Uusikaupunki ovat onnistuneet houkuttelemaan vieraskielisiä muuttajia.
Kuntaliiton selvitys nostaa esiin tarpeen vahvistaa seutukaupunkien vetovoimaa ja pitovoimaa, jotta maahanmuuton tuomat ”väestölliset hyödyt” eivät valuisi hukkaan. Tämä edellyttää erityisesti työmahdollisuuksien kehittämistä ja asuinympäristön houkuttelevuuden parantamista.
” Ovat onnistuneet houkuttelemaan maahanmuuttajia ” mielestäni nämä pienet kunnat ovat hyötyneet siitä, ettei matuja ole pesitynyt kunnan alueelle, säästynyt on kuntalaiset monelta harmilta, kunta säästänyt varallisuutta joiden turvin omaa kansaa voitu auttaa, jos tarvetta ollut.
Rikollisuus pystytty pitämään aisoissa, kotimaan konnat ovat riittävä riesa, ei matuja tarvita rikkomaan idyllistä maaseudun elämää, Murhat, raiskaukset, lapsikaappaukset, huumerikollisuus sekä kansalaisten tunteman pelko ja ahdistus matuja kohtaan, sitä ei tarvita, muutoinkin yhteiskunnan epävarmoina aikoina, ongelmia on riittämiin ilman matujakin.