Suomi Herää-tapahtuman kolmas juhlapuhuja Lauri Hokkanen on yksi Sinimustan Liikkeen perustajajäsenistä ja pitkäaikainen kansallismielinen aktiivi. Hokkanen osallistuu itsenäisyyspäivän viettoon Helsingin kaduilla jo kahdeksatta kertaa. Hän aikoo puheessaan käsitellä paluumuuttoa ratkaisuna maahanmuuton ongelmaan.
Hei! Itsenäisyyspäivä lähestyy. Minkälainen ennakkotunnelma nyt juuri ennen kulkueita?
– Todella hyvä. Vietän itsenäisyyspäivää Helsingin kaduilla nyt kahdeksatta kertaa. Aiempina vuosina olen ollut joko yksin, koulukavereideni kanssa tai aktivistiystävieni kanssa. Vuonna 2021 pääsin paikalle yhdessä vaimoni kanssa. Seuraavana vuonna hän olikin jo raskaana eikä päässyt osallistumaan. Tänä vuonna olemme tulossa paikalle koko perhe. Toivon tästä tulevan meille pitkäikäinen perinne.
Tänä vuonna tapahtuman ennakkonäkyvyys sosiaalisessa mediassa ja aktivistipiirien omatoimisessa mainonnassa vaikuttaa aikaisempaa suuremmalta. Mikä on saanut ihmiset tänä vuonna motivoitumaan aikaisempaa ahkerampaan markkinointityöhön?
– Suomi Herää on todella toimiva paketti ja ihmiset yleensä tykkäävät hypätä kelkkaan. Se vain vaatii sen kelkan. Harvempi lähtisi alusta alkaen rakentamaan jotain uutta, mutta kun ydinjoukko tekee työnsä hyvin vuodesta toiseen, se kannustaa muitakin tekemään hyvää työtä yhteisen hyvän eteen.
Et ole tainnut aikaisemmin puhua Suomi Heräässä? Mitä puheesi käsittelee?
– Olen aiemmissa toripuheissani ja blogikirjoituksissani puhunut paljon normalisoimisesta. Se on lempiaiheitani. Se on mielestäni poliittisen aktivismimme keskeisintä työtä. Tabu sanan ”väestönvaihto” ympärillä alkaa pikkuhiljaa olla jo murrettu. Tämän negatiivisen ongelman positiivinen ratkaisu on paluumuutto. Puhun siitä, kuinka tätä käsitettä on tähän mennessä normalisoitu ympäri länttä ja kuinka voimme tulevaisuudessa normalisoida sitä vielä lisää.
Lopuksi, mitä haluat sanoa niille, jotka vielä empivät paikalle tulon kanssa?
– Hengessä mukana olemista ei lasketa. Se on loppujen lopuksi vain arvotonta oman olkapään taputtelua. Joidenkin samaa mieltä asioista olevien panos poliittiseen muutokseen on valitettavasti nolla euroa, nolla tuntia ja nolla kilometriä. Politiikan ei tulisi olla viihdettä tai ”kontsaa”, jota seurataan kotoa käsin tölkki huulilla. Se on yhteistä työtä, joka koostuu monista pienen pienistä teoista. Kyllä jokainen voi kerran vuodessa, vuoden tärkeimpänä päivänä, panostaa yhteiseen hyvään sen verran, että järjestää itsensä paikalle ja osallistuu vuoden suurimpiin kansallismielisiin tapahtumiin.
